RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 23 kielellä
Uudet kielet:  BG - CS - ET - GA - LV - LT - HU - MT - PL - RO - SK - SL

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka

Teollisuus on Eurooppa 2020 -strategiassa kuvatun EU:n talouden uuden kasvumallin keskeisenä tavoitteena. Siksi tässä tiedonannossa ehdotetaan uudenlaista teollisuuspolitiikan toimintatapaa, joka vahvistaa EU:n kilpailukykyä, lisää kasvua ja työllisyyttä ja mahdollistaa siirtymisen vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 28 päivänä marraskuuta 2010, Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle [KOM (2010) 614 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tässä tiedonannossa ehdotetaan uudenlaista teollisuuspolitiikan toimintatapaa, jossa kilpailukyky ja Euroopan unionin (EU) teollisuuden kestävyys asetetaan keskeiselle sijalle. Tätä varten teollisuuspolitiikka on käsitettävä sen laajemmassa merkityksessä siten, että se sisältää ne toimintalinjat, jotka vaikuttavat teollisuuden ja eri toimialojen kustannus-, hinta- ja innovaatiokilpailukykyyn. Lisäksi on otettava huomioon muiden politiikanalojen vaikutukset, joilla voi olla suuri merkitys kustannus-, hinta- ja innovaatiokilpailukykyyn. Tällaisia aloja ovat sisämarkkina- ja kauppapolitiikan lisäksi liikenne-, energia-, ympäristö- ja sosiaali- ja kuluttajapolitiikka.

Komission uudenlaiselle teollisuuspolitiikan toimintatavalle ovat ominaisia seuraavat:

  • Jatketaan räätälöidyn toimintatavan soveltamista kaikilla toimialoilla samanaikaisesti koordinoitujen Euroopan tason poliittisten toimien kanssa, koska ajatus kansallisista toimialoista menettää globalisaation myötä merkitystään.
  • Tarkastellaan koko arvo- ja toimitusketjua aina energian ja raaka-aineiden saannista myynnin jälkeisiin palveluihin ja materiaalien kierrätykseen asti. Koska osa tästä ketjusta on EU:n ulkopuolella, on itsestään selvää, että kaikkien toimialojen on ajateltava globaalisti.
  • Komissio raportoi säännöllisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden toteuttamasta kilpailukykyyn vaikuttavasta politiikasta ja teollisuuspolitiikasta sekä niiden toimivuudesta.

Kaikilla EU:n politiikanaloilla on tehtävä samansuuntaista yhteistyötä, jotta Euroopan teollisuudelle voidaan tarjota parhaat toimintaedellytykset. Siksi komissio on vaikutustenarviointiprosessin yhteydessä kehittänyt erityisesti teollisuuden kilpailukyvyn arviointia, jota on sovellettava kaikilla politiikanaloilla. Sen rinnalle ehdotetaan erityisiä kuntotarkastuksia, jotta voimassa olevan lainsäädännön päällekkäisyyksien vaikutus ei rasittaisi teollisuutta.

Innovaatiot ovat keskeinen tuottavuutta, parempaa energia- ja raaka-ainetehokkuutta, tavaroiden ja palveluiden parempaa toimivuutta ja uusien markkinoiden syntymistä edistävä tekijä. Teollisuuden uudella innovaatiopolitiikalla tuetaan tavaroiden ja palveluiden nopeampaa kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä ja varmistetaan, että EU:n yritykset pääsevät maailmanmarkkinoille ensimmäisinä ja parantavat siten kilpailukykyään. Keskeinen mahdollistava taustateknologia voi tarjota perustan monenlaisille uusille prosesseille, tavaroille ja palveluille, ja tulevaisuudessa jopa uusien toimialojen syntymiselle. Siksi komissio ehdottaakin, että keskeisten mahdollistavien taustateknologioiden käyttöönoton ja kaupallisen hyödyntämisen edistämistä jatketaan.

Euroopan osaamisperustan uudistaminen tukee Euroopan teollista perustaa parantamalla työvoimamarkkinoiden toimivuutta ja varmistamalla työvoiman sopivat taidot. Tätä tarkoitusta varten komissio aikoo edistää keskeisten toimijoiden verkostoitumista tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi EU-maiden kesken. Komissio ehdottaa myös suuntaa-antavia periaatteita, joissa käsitellään työpaikkojen syntymisen yleisiä edellytyksiä.

Globalisaation hyödyntämiseksi komissio aikoo edistää sääntelyalan kansainvälisiä yhteistyöaloitteita, joiden tavoitteena on laatia maailmanlaajuisesti yhteensopivia sääntöjä ja standardeja. Komissio aikoo myös pyrkiä tiiviimpään taloudelliseen lähentymiseen EU:n naapurimaiden kanssa laajentamalla Euroopan sisämarkkinoiden etuja tietyillä aloilla Euroopan naapuruuspolitiikan välityksellä. Tiedonannossa tunnustetaan myös haasteet, joita kansainvälistyminen asettaa pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille); vuoden 2011 lopussa käynnistettiin strategia pk-yritysten kansainvälistymisen tueksi. Yksi ensisijaisista tavoitteista on oikean tiedon ja lisätuen tarjoaminen pk-yrityksille EU:n ulkopuolisilla markkinoilla.

Tiedonannossa myönnetään, että EU:n teollisuuden on siirryttävä nopeammin vähähiiliseen ja resurssi- ja energiatehokkaaseen talouteen, joka voi tuoda kustannussäästöjä ja pienentää ympäristövaikutusta. Komissio julkisti 20. syyskuuta 2011 Etenemissuunnitelman kohti resurssitehokasta Eurooppaa, jossa luodaan puitteet sille, että talouskasvun yhteys hiilen ja resurssien käyttöön voidaan katkaista tehokkaasti. Vähähiilistä taloutta vuoteen 2050 mennessä kuvaavan EU:n tulevan etenemissuunnitelman mukaisesti komissio aikoo laatia pitkän aikavälin alakohtaisia strategioita ja toimintalinjoja, joilla tuetaan siirtymistä vähähiiliseen ja resurssi- ja energiatehokkaaseen talouteen.

Tiedonannossa vaadittiin tehostamaan teollisuuspolitiikan ohjausta tiivistämällä EU-maiden välistä koordinointia ja yhteistyötä. Tiedonannossa "Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen", joka on annettu 14. lokakuuta 2011, perehdytään tarkemmin tähän teollisuuspolitiikan osa-alueeseen.

Viimeisin päivitys 30.11.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun