RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yrittäjyyden edistämistä koskeva toimintasuunnitelma

Yhteisön toimintasuunnitelmassa ehdotetaan yrittäjyyttä edistäviä toimia, joilla pyritään sellaiseen yrittäjyydelle otolliseen ympäristöön, jossa yritysideoiden toteuttaminen on mahdollista. Eurooppalaisista 47 prosenttia pitää itsenäistä ammatinharjoittamista parhaana vaihtoehtona, mutta vain 17 prosenttia toteuttaa toiveensa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 11. helmikuuta 2007, ”Toimintasuunnitelma: Yrittäjyyden edistäminen Euroopassa” [KOM(2004) 70 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon vihreän kirjan ”Yrittäjyys Euroopassa”(EN (DE) (EN) (ES) (FR)) julkaisemista seuranneet reaktiot ja esitetään ehdotuksia toimiksi, joilla pyritään sellaiseen yrittäjyydelle otolliseen ympäristöön, jossa yritysideoiden toteuttaminen on mahdollista.

Toimintasuunnitelmassa määritellään avaintavoitteet, joihin Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden päättäjien olisi päästävä seuraavalla viidellä strategisella osa-alueella:

Yrittäjyyskulttuurin edistäminen

Jotta mahdollisimman monen yrittäjyyttä koskeva tietous lisääntyisi, komissio ehdottaa yrittäjyyskasvatukseen liittyvän koulutuksen lisäämistä nuorten keskuudessa kouluopetuksen puitteissa (muun muassa roolileikkien ja simulaatioiden avulla). Komissio pyytää jäsenvaltioita lisäämään yrittäjyyskasvatus kaikkien koulujen opetusohjelmiin, järjestämään tiedotuskampanjoita, tarjoamaan oheismateriaalia, järjestämään opettajille koulutusmoduuleja ja tuomaan yhdessä toimialajärjestöjen kanssa yrittäjiä mukaan kasvatukseen.

Yrittäjäksi kannustaminen

Eurobarometrin mukaan 47 prosenttia eurooppalaisista pitää itsenäistä ammatinharjoittamista parhaana vaihtoehtona, mutta vain 17 prosenttia toteuttaa toiveensa. Entistä useampien kannustaminen yrittäjäksi tarkoittaa seuraavaa:

  • Lievennetään epäonnistumisen leimaavuutta. Epäonnistumisten lieventämiseksi on tarpeen ymmärtää paremmin yrityksen epäonnistumisia ja tehdä ero rehellisten ja epärehellisten konkurssien välillä. Komissio aikoo kerätä käytännön tietoja talousvaikeuksien merkeistä, epäonnistumisen syistä ja uudelleenaloittamisen esteistä. Lisäksi se aikoo koota esimerkkejä konkurssin jälkeen uudestaan aloittaneista yrittäjistä, joille on tarjoutunut toinen mahdollisuus. Tietoja käytetään tiedotuksessa ja opetuksessa, ja niiden tavoitteena on vähentää kielteistä suhtautumista epäonnistuneisiin yrittäjiin. Komissio aikoo laatia yhteistyössä asiantuntijaryhmän kanssa itsearviointitestejä, joiden avulla yrittäjät voivat arvioida rahoitustilannettaan ja saada tietoa tarjolla olevista tuista ja menettelyistä, joilla yritys voidaan yrittää pelastaa.
  • Helpotetaan yritysten siirtoja. On totta, että yrittäjäksi aikova voi pienentää epäonnistumisriskiä jatkamalla olemassa olevan yrityksen toimintaa sen sijaan, että perustaisi uuden. EU:ssa olisikin pyrittävä estämään se, että yritykset lopettavat toimintansa pelkästään verotuksellisten tai oikeudellisten esteiden tai jatkajan puuttumisen takia. Komissio aikoo huolehtia liiketoiminnan siirtoja koskevan suosituksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa.
  • Tarkastellaan yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmiä. Jotta voidaan selvittää tarkemmin sosiaaliturvan vaikutus yrittämishalukkuuteen, komissio aikoo esittää katsauksen itsenäisten ammatinharjoittajien ja yritysten omistajien ja näiden puolisoiden ja huollettavien sosiaaliturvajärjestelmistä ja asemasta toiseen siirtymisen vaikutuksista. Komissio aikoo sen perusteella pyytää jäsenvaltioita määrittelemään alat, joilla ne aikovat ryhtyä toimenpiteisiin, minkä jälkeen komissio järjestää ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kokemustenvaihdon parhaasta etenemistavasta.

Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy ja aktiivisimmin yrityksiä perustavien ikäluokka (25–34-vuotiaat) pienenee. Toimintasuunnitelmassa jäsenvaltioita pyydetään vastaamaan nopeasti tähän haasteeseen.

Yrittäjien tukeminen kohti kasvua ja kilpailukykyä

EU on toteuttanut useita aloitteita, jotta pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) hyötyisivät osaamistalouden tarjoamista mahdollisuuksista mahdollisimman paljon. EU on esimerkiksi varannut tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudennen puiteohjelman budjetista 15 prosenttia pk-yrityksiä varten. Se on hiljattain laajentanut pk-yrityksiä koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa pk-yritysten T&K-toimintaan annettuun tukeen. Yrittäjyyden osalta tiedonannossa esitetään seuraavaa:

  • Tarjotaan räätälöityä tukea naisille ja etnisille vähemmistöille. Komissio aikoo edistää laadukkaiden tukipalvelujen ja johtamiskoulutuksen saattamista kaikkien yrittäjien ulottuville, myös erityisryhmien, kuten naisten ja etnisten vähemmistöjen. Komissio aikoo avustaa kansallisia ja alueellisia viranomaisia selvittämään alat, joilla naisyrittäjien tarpeita ei ole vielä otettu riittävästi huomioon, kuten rahoituksen saanti ja yritysverkkoihin pääsy. Lisäksi komissio aikoo yksilöidä ja arvioida poliittisia toimenpiteitä valitakseen niistä hyvien käytänteitä etnisiä vähemmistöjä edustavien yrittäjien tukemiseksi.
  • Edistetään yritysten välisiä suhteita. Komissio aikoo vahvistaa eurooppalaisten tukiverkkojen, kuten euroneuvontakeskusten (EIC) ja innovaatiokeskusten (IRC) roolia siten, että niiden tehtävänä olisi edistää sekä mainittujen verkkojen että yritys- ja innovaatiokeskusten (BIC) kautta yritysten yhteistyötä ja kaikkien EU:n tukipalvelujen rationalisoimista.

Vihreän kirjan ”Yrittäjyys Euroopassa” mukaan nopeasti kasvavia yrityksiä (”gaselleja”), joita pidetään varsinkin innovaatioiden ja yrittäjyysdynamiikan avainvoimina, ei Euroopassa synny tarpeeksi.Yritykset eivät useinkaan kasva vahingossa, vaan yrittäjät innostuvat menestyneistä esimerkeistä. Komissio pyrkii sen vuoksi listaamaan hyviä poliittisia käytänteitä, joita voitaisiin levittää hyvinä esimerkkeinä ja tukea näin mahdollisten gasellien syntyä.

Rahoitusvirtojen tehostaminen

Komissio pyrkii parantamaan varsinkin pk-yritysten rahoitusympäristöä rahoitusvälineidensä avulla sekä lisäämällä pk-yritysten ja rahoitusalan toimijoiden välistä vuoropuhelua. Tavoitteena on hyvien käytänteiden vaihtaminen sekä pk-yritysten ja rahoitusalan keskinäisen ymmärryksen lisääminen.

Tiedonannossa ehdotetaan yritysten oman pääoman lisäämistä ja taseiden vahvistamista. Komissio aikoo käyttää pk-yrityksille suunnattuja rahoitusvälineitä yritysten kasvun edistämiseen helpottamalla sekä laina- että pääomarahoituksen saantia. Komissio aikoo myös tehostaa toimiaan riskipääoman saatavuuden, ”bisnesenkelien” tarjoaman rahoituksen ja yksityishenkilöiden (”mikroenkelien”) investointien lisäämiseksi.

Komissio aikoo lisäksi tutkia valtiontuen vaikutuksia ja korjata markkinoiden toimimattomuutta tilanteissa, joissa varsinkin nuori ja kasvava pk-yritys ei saa rahoitusta.

Pk-yrityksiä suosivan hallinto- ja sääntelyjärjestelmän luonti

Sisämarkkinat ovat helpottaneet liikeyritysten, varsinkin pk-yritysten elämää huomattavasti. Sisämarkkinoiden toteuttaminen on kuitenkin edelleen tärkeä tavoite, sillä joitakin esteitä esiintyy vielä. Lisäksi komissio edistää edelleen pk-yritysten osallistumista standardointiin. Komissio toivoo tehokkaampaa pk-yritysten kuulemista, jotta nämä voisivat esittää kantansa uusista aloitteista ja nykyisten säännösten ja käytänteiden riittävyydestä jo päätöksenteon varhaisessa vaiheessa.

Tiedonannossa ehdotetaan myös verolainsäädännön yksinkertaistamista. Unionin sisäkauppaa harjoittavaan yritykseen sovelletaan erilaisia kansallisia verolakeja ja -sääntöjä. Tämä on varsinkin pk-yritysten rajatylittävän toiminnan esteenä. Komissio aikoo keventää ja yksinkertaistaa välittömän verolainsäädännön noudattamiseen liittyviä menettelyjä ja käynnistää pilottihankkeen, jossa pk-yritykset voivat soveltaa kotivaltion verotusta. Käytäntö johtaa todennäköisesti merkittäviin säästöihin ja tehostaa toimintaa niissä pk-yrityksissä, joita asia koskee.

Yritysten ja kuluttajien välisissä liiketoimissa sovelletaan kulutuspaikan arvonlisäveroa, mikä useissa tapauksissa merkitsee sitä, että elinkeinonharjoittajat on yksilöitävä ja niiden on tehtävä ilmoitukset ja suoritettava veromaksut kaikissa jäsenvaltiossa, joissa ne toteuttavat veronalaisia liiketoimia. Tämä on huomattava taakka sisämarkkinoilla toimiville elinkeinonharjoittajille. Komissio aikoo ehdottaa järjestelmää, jossa yritykset asioivat yhden veroviranomaisen kanssa omalla kielellään ja noudattavat vain yksiä velvoitteita.

TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUS

Komission syyskuussa 2006 tekemän tilannekatsauksen (EN) (pdf ) mukaan suurin osa toimintasuunnitelmassa esitetyistä aloitteista on pantu täytäntöön.

Esimerkiksi yritysten tukitoimenpiteisiin tarkoitettu yhteisön rahoitus on lisääntynyt ja yhteisön rahoituksen saanti helpottunut. Lisäksi edistystä on tapahtunut yrittäjyyskasvatuksessa ja -koulutuksessa (españolDeutschEnglishfrançais) siten, että yhä nuoremmille tarjotaan mahdollisuuksia hankkia kaupallista perustietoa ja kehittää henkilökohtaisia kykyjä ja ominaisuuksia, kuten luovuutta, aloitekykyä, itseluottamusta ja vastuuntuntoa.

Toimintasuunnitelma on näin ollen osoittautunut arvokkaaksi välineeksi yrittäjyyskulttuurin edistämisessä. Sen aloitteita jatketaan nyt yhteisön pk-yrityspolitiikan puitteissa.

Viimeisin päivitys 11.09.2007

Katso myös

EN
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun