RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan unionin ja ehdokasmaiden kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelu

Tässä tiedonannossa määritetään strategiset puitteet Euroopan unionin (EU) ja ehdokasmaiden kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelulle. Jäsenmaissa on tiedotettava paremmin liittymisten vaikutuksista, kun taas ehdokasmaissa on tiedotettava paremmin EU:n historiasta, toiminnasta ja arvoista. Tämä vuoropuhelu etenee ja kehittyy liittymisneuvottelujen myötä, ja sitä on ehkä suunnattava uudelleen.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 29. kesäkuuta 2005, EU:n ja ehdokasmaiden kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelu [KOM(2005) 290 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komissio aikoo parantaa tiedottamista ja kansalaisten valmistamista, mikä huomattiin viimeisimmän laajentumisen myötä riittämättömäksi. Turkin ja Kroatian kansalaisyhteiskuntien kanssa käytävän vuoropuhelun avulla komissio haluaa lujittaa yhteyksiä ja kokemusten vaihtoa sekä syventää tietämystä ja molemminpuolista yhteisymmärrystä.

Komissio määrittelee kansalaisyhteiskunnan laajimmalla mahdollisella tavalla *. Kuntien ja muiden paikallisten yhteisöjen toivotaan myös osallistuvan keskusteluun.

Vuoropuhelun lähestymistapa on erilainen Kroatian ja Turkin kanssa. Komissio korostaa erityisesti suhteita viimeksi mainitun kanssa. Komissio haluaa tehostaa meneillään olevia toimia ja täydentää niitä uusilla toimilla.

Käynnissä olevien toimien tehostaminen

Kroatia

EU työskentelee Kroatian kansalaisyhteiskunnan kanssa vakautus- ja assosiaatioprosessin puitteissa (vakautus- ja assosiaatiosopimus Kroatian kanssa astui voimaan 1. helmikuuta 2005). Tätä vuoropuhelua vahvistaa Kroatian osallistuminen yhteisön eri ohjelmiin kuten tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudenteen puiteohjelmaan ja Tempus -ohjelmaan.

Turkki

Kansalliset ja yhteisön viranomaistahot ovat jo kehittäneet kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelun mukaisia kahdenvälisiä toimia Turkin kanssa.

EU rahoittaa jo useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on

  • kehittää kansalaisyhteiskuntaa valtiosta riippumattomien järjestöjen kehittymistä maassa vahvistavan ohjelman, eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen (EIDHR) sekä liittymistä valmistelevan rahoitustukiohjelman avulla;
  • vahvistaa tiiviitä yhteyksiä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välillä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa, työllisyys- ja sosiaaliasioissa, erityisesti työoikeuden alalla, sekä sukupuolten välisen tasa-arvon ja syrjinnän vastaisen taistelun kysymyksissä;
  • rohkaista Turkkia osallistumaan yhteisön koulutusohjelmiin kuten Sokratekseen, Nuorisoon ja Leonardo da Vinciin. Lisäksi liittymistä valmistelevista varoista suunnitellaan lisärahoituksen myöntämistä täydentämään apurahoja. Euroopan yhdentymisen tietämystään syventävillä turkkilaisilla yliopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus Jean Monnet -apurahaohjelman tukeen. Komissio haluaa lisätä sen määrärahoja ja tutkia muita aloitteita kuten ohjelman laajentamista koskemaan EU:n opiskelijoita, jotka haluavat opiskella Turkissa;
  • tukea Marie Curie -toimia, jotka muodostavat jäsennellyistä tutkijavaihto-ohjelmista koostuvan yhtenäisen kokonaisuuden. Toimilla pyritään kehittämään ja siirtämään tutkimusosaamista, vakiinnuttamaan ja laajentamaan tutkijoiden uranäkymiä sekä lisäämään eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamista.

Uudet toimet

Kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelun toivotaan kehittyvän pitkällä aikavälillä kansalaisyhteiskuntien ilmaisemien tarpeiden mukaan. Komissio odottaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden olevan aktiivisia vuoropuhelussa.

Kroatia

Vuoropuhelu Kroatian kansalaisyhteiskunnan kanssa kehittyy EU:n ja Kroatian suhteiden syvetessä, alueellisen yhteistyön vahvistuessa sekä alueellisen sovitteluprosessin edetessä. Komissio toivoo vuoropuhelun keskittyvän liittymisprosessin käytännön seurauksiin ja toivoo yhteyksiä rohkaistavan työmarkkinaosapuolien, tiedotusvälineiden, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa niin EU:ssa kuin Kroatiassakin.

Turkki

Turkin ja EU:n suhteiden vahvistamiseksi komissio aikoo käynnistää seuraavat toimet:

  • pitkäaikaiset kumppanuussuhteet organisaatioiden välillä. Rahoitusapuohjelman luominen, jotta voidaan yhteisrahoittaa Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja EU:ssa toimivien organisaatioiden kahdenvälisiä vaihtohankkeita. Erityisesti tämä on tarkoitettu ammatillisten organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten käyttöön. Ensisijaisesti tuettaisiin organisaatioiden pitkäkestoisiin suhteisiin tähtääviä hankkeita;
  • sukupuolten välinen tasa-arvo. EU haluaa vahvistaa naisten asemaa turkkilaisessa yhteiskunnassa ja puuttua perheväkivallan kaltaisiin ongelmiin. Komissio pyrkii sisällyttämään sukupuolten välisen tasa-arvon ja tasavertaisten mahdollisuuksien periaatteen kaikkiin toimiinsa;
  • kaupalliset suhteet. EU:n ja Turkin yritysneuvoston luominen. Neuvoston jäseniä ovat pääasialliset Turkissa toimivat eurooppalaiset yritykset ja vastaavat turkkilaiset yritykset, ja sen tarkoituksena on luoda yhteyksiä eurooppalaisten toimielinten ja paikallisten yritysten yhteenliittymien välille sekä edistää kaupankäynnin laajentumista ja investointeja;
  • paikallisten yhteisöjen yhteistyö. Komissio haluaa tukea ystävyyssuhteiden luomista Turkin ja Euroopan unionin kaupunkien välille, sekä integroida syrjäisten ja heikommassa asemassa olevien alueiden paikallisyhteisöt mukaan vuoropuhelun puitteissa käynnistettyihin toimiin. Turkki voisi osallistua vuosiksi 2007-2013 ehdotettuun Euroopan kansalaiset -ohjelmaan, joka pyrkii edistämään aktiivista Euroopan kansalaisuutta;
  • nuorten, yliopisto-opiskelijoiden ja ammattilaisten vaihto. Komissio arvioi käynnissä olevien mekanismien tehokkuuden ja tutkii uusia hankkeita. Komissio aikoo tukea instituutioiden välistä tiiviimpää yhteistyötä eurooppalaisten ja turkkilaisten yliopistojen välillä, jotta voitaisiin luoda molempien osapuolten opiskelijoille, tutkimukselle ja julkaisutoiminnalle avoimia itsenäisiä yliopistoinstituutioita;
  • kulttuuri ja tiedotusvälineet. Komissio tekee parhaansa tukeakseen avointa julkista keskustelua. Tähän tarkoitukseen komissio suunnittelee Internet-foorumien ja -sivuston luomista. Komissio tukee yhteistyössä jäsenmaiden kulttuuri-instituutioiden kanssa kieliopintohankkeita sekä tulkkauksen ja kääntämisen edistämistä turkin kielestä ja turkin kieleen. Komissio osallistuu turkkilaisesta ja eurooppalaisesta yhteiskunnasta kertovien televisio-ohjelmien rahoitukseen. Komissio tukee EU:n ja Turkin televisioyhtiöiden kumppanuushankkeita yhteisten ohjelmien tekemiseksi. Komissio suunnittelee seminaariohjelmaa EU:n ja Turkin toimittajille painottaen erityisesti toimittajien ammattijärjestöjen välisiä suoria yhteyksiä.

Komissio tarkentaa, että kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelu koskee myös uskontoon liittyviä kysymyksiä, joten kirkot ja muut uskonnolliset järjestöt ja yhteisöt kuuluvat vuoropuhelun piiriin.

Täytäntöönpanomenetelmät

Komissio kuulee säännöllisesti Turkin ja EU:n edustajia, jotka on valittu tehtävään EU-Turkki-suhteiden asiantuntemuksensa vuoksi.

Kuvatut toimet olisi periaatteessa rahoitettava ehdokasmaille tarkoitetun liittymistä valmistelevan tuen määrärahoista, ja rahoitusta voitaisiin täydentää julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä komission tuella. Talousarvio-ohjelmista ehdokasmaat rahoittavat osan, ja liittymistä valmisteleva tuki kattaa osan.

Hankkeiden toteuttamisessa komissio käyttää jo olemassaolevia rakenteita ja resursseja aina kun se on mahdollista. Komissio toivoo, että jäsenmaat keventävät viisumimenettelyään vuoropuheluun osallistuvien Turkin edustajien osalta.

Seuranta ja raportointi

Komissio vastaa toimien ja tuloksien säännöllisestä seurannasta. Tiedot löytyvät Europa-palvelimelta. Erityisesti seurataan EU:n ja Turkin käsityksiä toisistaan strategian suunnan tarkistamiseksi.

Säädöksen keskeiset termit
  • Kansalaisyhteiskunta: Kaikki hallinnon ja julkisen sektorin ulkopuoliset yhteiskunnalliset rakenteet, riippumatta siitä, onko niiden jäsenyys vapaaehtoinen tai pakollinen. Näitä ovat mm. ammattiliitot, työnantajajärjestöt, taloudellisten toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten etujärjestöt, valtiosta riippumattomat järjestöt, kenttäjärjestöt, joiden kautta kansalaiset voivat osallistua paikallispolitiikkaan, uskonnolliset yhteisöt sekä tiedotusvälineet.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun tiivistelmän tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 23.01.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun