RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Liettuan liittymiskumppanuus

Arkisto

Liittymiskumppanuudella pyritään tukemaan ehdokasmaiden viranomaisia näiden pyrkimyksissä täyttää jäsenyysvaatimukset. Siinä yksilöidään tarkasti kyseisen maan jäsenyysvalmistelujen prioriteetit, etenkin yhteisön säännöstön täytäntöönpano, ja se muodostaa perustan yhteisön varoista esimerkiksi Phare-ohjelmassa myönnettävän liittymistä valmistelevan tuen ohjelmasuunnittelulle. Koska liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003 ja maa liittyi virallisesti Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004, liittymiskumppanuus on päättynyt.

Agenda 2000 -tiedonannossaan Euroopan komissio laati joukon ehdotuksia kaikkia Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) ehdokasvaltioita koskevan liittymistä edeltävän strategian lujittamiseksi. Tämän strategian yleisenä tavoitteena on tarjota johdonmukainen ohjelma, jonka avulla näitä maita valmistellaan Euroopan unionin jäsenyyteen, ja tavoitteena on erityisesti

  • koota Euroopan unionin tarjoamat erilaiset avustusmuodot yhdeksi liittymiskumppanuuksien kehykseksi
  • tutustuttaa ehdokasvaltiot Euroopan unionin menettelyihin ja politiikkoihin tarjoamalla niille mahdollisuus osallistua yhteisön ohjelmiin.

1) TAVOITE

Liittymiskumppanuuden (joka hyväksyttiin maaliskuussa 1998 ja jota muutettiin joulukuussa 1999 ja tammikuussa 2002) tavoitteena on sulauttaa yksiin oikeudellisiin puitteisiin Liettuan liittymishakemusta koskevassa komission lausunnossa määritellyt tärkeimmät toiminta-alat, käytettävissä olevat rahoitusvälineet, joilla Liettuaa autetaan toteuttamaan painopistealansa, sekä tämän avun saamiseksi vaadittavat ehdot. Kumppanuus sisältää joukon välineitä, jotka tukevat ehdokasvaltioita niiden liittymisprosessin aikana tekemissä ponnisteluissa.

Nämä välineet sisältävät muun muassa yhteisön säännöstön voimaansaattamista koskevan kansallisen ohjelman (tarkistettu helmikuussa 2002), yhteisen arvion talouspolitiikkaa koskevista keskipitkän aikavälin painopisteistä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan sopimuksen, kansallisen kehityssuunnitelman sekä alakohtaiset ohjelmat, joita tarvitaan rakennerahastoihin osallistumiseen liittymisen jälkeen sekä Ispan ja Sapardin toteuttamiseen ennen liittymistä. Vuonna 2002 liittymiskumppanuus on toiminut lähtökohtana sellaisen toimintasuunnitelman laadinnalle, jonka tarkoituksena on tehostaa Liettuan hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakykyä.

Nämä välineet eivät ole olennainen osa nykyistä kumppanuutta, mutta niihin sisältyvät painopisteet ovat kumppanuuden mukaiset.

Kumppanuuden toteuttamisen valvonta varmistetaan Euroopan unionin ja Liettuan välisen Eurooppa-sopimuksen kautta.

2) ENSISIJAISET TAVOITTEET

Ensisijaiset tavoitteet on jaettu kahteen ryhmään: lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteisiin. Ensimmäiseen ryhmään sisällytettiin ne tavoitteet, joihin liittyvät kysymykset Liettuan katsottiin todennäköisesti pystyvän ratkaisemaan tai joiden ratkaiseminen ainakin edistyisi vuoden 2000 aikana. Toiseen ryhmään liittyvät kysymykset saataneen ratkaistua vuoden 2003 aikana.

Liettua on saavuttanut poliittisiin ja taloudellisiin arviointiperusteisiin liittyvät ensisijaiset tavoitteet hyvin. Sama koskee myös tavaroiden vapaata liikkuvuutta, yhtiöoikeutta, kilpailupolitiikkaa, tilastointia, työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, energiaa, ympäristöä, kuluttajansuojaa ja terveyden suojelua. Suurimman osan muista tavoitteista se on saavuttanut osittain.

Liittymiskumppanuuden painopisteitä tarkistettiin joulukuussa 1999 (ks. neuvoston päätöksen 1999/856/EY liitteessä oleva 3 kohta). Viimeisin tarkistus julkaistiin helmikuussa 2002 (neuvoston päätös 2002/89/EY). Komission vuotta 2002 koskeva kertomus perustuu sille.

Ensisijaiset aihealueet ovat:
(Päivitettyä tietoa saa yhteisön säännöstön voimaansaattamista käsittelevistä tiivistelmistä.)

3) RAHOITUSKEHYS

Phare

Phare-ohjelman Liettualle tarkoitetut kansalliset määrärahat olivat 38,3 miljoonaa euroa. Rajatylittävään yhteistyöhön myönnettiin ylimääräinen 1 miljoonan euron määräraha. Siihen sisältyi pienille yhteistyöhankkeille Baltian alueella tarkoitettu tukimekanismi. Phare 2001 -ohjelmasta Liettualle myönnettiin 45,5 miljoonaa euroa. Baltian maiden rajatylittävään yhteistyöhön myönnettiin ylimääräinen 3 miljoonan euron määräraha. Phare 2002 -ohjelmasta Liettualle myönnettiin 43,7 miljoonaa euroa sekä samoin ohjelman mukaisesti ylimääräiset 18,5 miljoonaa euroa maan instituutioiden vahvistamiseen. Liettualle myönnettiin vielä 3 miljoonan euron kokonaismääräraha rajatylittävän yhteistyön puitteissa.

Komissio on luvannut maksaa vuoteen 2006 mennessä 165 miljoonaa euroa rahoitustukea Ignalinan ydinvoimalan käytöstä poistamiseen. Suurin osa tuesta maksetaan tarkoitusta varten kesäkuussa 2000 perustetun ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallinnoiman kansainvälisen rahaston kautta. Alustavat määrärahat jaettiin rahoituspöytäkirjan mukaisesti seuraavasti: 10 miljoonaa euroa vuonna 1999, 35 miljoonaa euroa vuonna 2000 ja 55 miljoonaa euroa vuonna 2001.

Kumppanuusmaan viranomaiset kantavat vastuun tukeen liittyvistä sopimuksista ja maksuista. Euroopan yhteisöjen varainhoitoasetus kuitenkin velvoittaa komissiota valvomaan sopimusten tekomenettelyä ja hyväksymään kaikki Phare-ohjelmasta rahoitetut kumppanuusmaiden allekirjoittamat sopimukset ennen niiden voimaantuloa.

Liittymistä valmisteleva tuki

Vuodesta 2000 lähtien taloudellinen tuki sisältää maaseudun ja maatalouden kehittämisen tukivälineen (Sapard) sekä rakennetukivälineen (Ispa), jonka avulla painotetaan liikenne- ja ympäristöalan toimia. Phare-, Sapard- ja Ispa-ohjelman tukea säätelevä kesäkuussa 1999 hyväksytty asetus antaa komissiolle valtuudet tarkistaa sopimuksia jälkeenpäin, jos se katsoo, että sen kumppanuusmaan harjoittama varainhoidon valvonta ei ole ollut riittävää.

Kaudella 2000-2002 käytettävissä ollut kokonaisrahoitustuki oli Phare-ohjelman osalta 126 miljoonaa euroa, Sapard-ohjelman osalta 90 miljoonaa euroa ja Ispa-ohjelman osalta noin 155 miljoonaa euroa. Sapard 2002 -ohjelmasta Liettualle myönnettiin ohjeellinen 31,3 miljoonan euron kokonaismääräraha. Ispa-tuen kokonaismäärä oli 44-65 miljoonaa euroa.

4) VIITTEET

Päätös 98/265/EY, 30.3.1998
EYVL L 121, 23.4.1998

Päätös 1999/856/EY, 6.12.1999
EYVL L 335, 28.12.1999

Komission lausunto KOM(1997) 2007 lopullinen
Ei julkaistu EYVL:ssä

Komission kertomus KOM(1998) 706 lopullinen
Ei julkaistu EYVL:ssä

Komission kertomus KOM(1999) 507 lopullinen
Ei julkaistu EYVL:ssä

Komission kertomus KOM(2000) 707 lopullinen
Ei julkaistu EYVL:ssä

Komission kertomus KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1750
Ei julkaistu EYVL:ssä

Päätös 2002/89/EY, 28.1.2002
EYVL L 44, 14.2.2002

Komission kertomus KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1406
Ei julkaistu EUVL:ssä

Sopimus liittymisestä Euroopan unioniin [EYVL L 236, 23.9.2003]

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 19.11.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun