RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Valkoinen kirja yleishyödyllisistä palveluista

Yleishyödyllisiä palveluja käsittelevän vihreän kirjan jatkoksi annetussa Euroopan komission valkoisessa kirjassa esitellään toimintamalli, jota Euroopan unioni aikoo soveltaa tukeakseen laadukkaiden yleishyödyllisten palvelujen kehittämistä. Se esittelee pääpiirteittäin strategian, jonka avulla pyritään varmistamaan kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille mahdollisuus saada laadukkaita yleishyödyllisiä palveluja kohtuuhintaan.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Valkoinen kirja yleishyödyllisistä palveluista", annettu 12 päivänä toukokuuta 2004 [KOM(2004) 374 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Valkoisessa kirjassa esitellään komission päätelmät vihreän kirjan pohjalta käynnistetystä laajasta julkisesta kuulemisprosessista (DE) (EN) (FR). Se toi esiin huomattavia näkemyseroja. Yksimielisyys näyttää kuitenkin vallitsevan siitä, että markkinamekanismien ja julkisen palvelun tehtävien välillä on oltava keskinäinen harmonia. Valkoisessa kirjassa komissio esittelee toimintamallinsa, jota soveltaen se pyrkii luomaan Euroopan unionille positiivisen roolin laadukkaiden yleishyödyllisten palvelujen kehittämisessä, sekä pääpiirteittäin strategian kohtuuhintaisten laadukkaiden yleishyödyllisten palvelujen saamiseksi kaikkien unionin kansalaisten ja yritysten ulottuville.

Valkoisen kirjan antaessaan komissio ei ole tahtonut lopettaa Euroopan tasolla käytävää keskustelua, vaan osallistua siihen ja viedä sitä eteenpäin määrittelemällä unionin roolin ja vahvistamalla puitteet kyseisten palvelujen toimivuudelle.

YLEISHYÖDYLLISET PALVELUT: EUROOPPALAISEN MALLIN EROTTAMATON OSA JA VIRANOMAISTEN VASTUIDEN JAKAUTUMINEN EUROOPAN UNIONISSA

Valkoisessa kirjassa korostetaan voimakkaasti yleishyödyllisten palvelujen merkitystä eurooppalaisen yhteiskuntamallin kantavana tekijänä sekä tarvetta varmistaa, että kaikilla unionin kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus saada laadukkaita yleishyödyllisiä palveluja kohtuuhintaan. Unionissa yleishyödylliset palvelut ovat edelleen olennainen tekijä pyrittäessä huolehtimaan yhteiskunnallisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta ja Euroopan talouden kilpailukyvystä.

Yleishyödyllisten palvelujen tarjoaminen voidaan järjestää yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa tai antaa yksityisten tai julkisten yritysten tehtäväksi, mutta julkisen palvelun velvoitteiden ja tehtävien määrittely pysyy edelleen asianomaisen tason viranomaisten tehtävänä. Ne myös vastaavat markkinoiden sääntelystä ja varmistavat, että julkisen palvelun velvoitteen hoidettavakseen saaneet toimijat täyttävät sen.

Tältä osin valkoisessa kirjassa tarkennetaan, että vastuu yleishyödyllisistä palveluista jaetaan unionin ja jäsenvaltioiden kesken. Jaettu vastuu on EY:n perustamissopimuksen 16 artiklan perusperiaate, jonka mukaan yhteisö ja sen jäsenvaltiot huolehtivat kukin toimivaltansa mukaisesti siitä, että niiden politiikka antaa yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tarjoajille mahdollisuuden täyttää tehtävänsä. Myös perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa tunnustetaan epäsuorasti jäsenvaltioiden oikeus antaa julkisen palvelun velvoitteita talouden toimijoille ja varmistaa sääntöjen noudattaminen.

EY:n perustamissopimus takaa yhteisölle runsaasti keinoja varmistaa, että unionissa on tarjolla kohtuuhintaan laadukkaita yleishyödyllisiä palveluja. Tältä osin komissio arvioi itsellään olevan tarkoituksenmukaiset ja riittävät valtuudet tehokkaiden palvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi koko unionissa. Se katsoo kuitenkin, että palvelujen määritteleminen, järjestäminen, rahoittaminen ja valvonta kuuluu ennen muuta jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaisille.

KOMISSION TOIMINTAMALLIN PÄÄPERIAATTEET

Komission toimintamallin perustana ovat tietyt periaatteet, jotka ohjaavat yhteisön politiikkaa eri aloilla ja jotka voidaan esittää selkeästi vihreästä kirjasta käydyn keskustelun pohjalta:

  • viranomaisille valmiudet toimia lähellä kansalaisia:
    komissio tunnustaa jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten olennaisen aseman yleishyödyllisten palvelujen alalla. Yleishyödyllisiin palveluihin liittyvä yhteisön politiikka toteutetaan eriasteisena toimintana ja eri välineitä käyttäen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;
  • julkisen palvelun tavoitteiden saavuttaminen kilpailulle avoimilla markkinoilla:
    kilpailulle avoimet sisämarkkinat ja kohtuuhintaan saatavien laadukkaiden yleishyödyllisten palvelujen kehittäminen ovat keskenään yhteensopivia tavoitteita;
  • koheesion ja yleisen saatavuuden varmistaminen:
    kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä on oltava mahdollisuus käyttää kohtuuhintaisia laadukkaita yleishyödyllisiä palveluja kaikkialla jäsenvaltioissa. Se on olennaista edistettäessä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa, minkä yhteydessä pyritään myös poistamaan haitat, joita aiheutuu palvelujen heikosta saatavuudesta kaikkein syrjäisimmillä alueilla;
  • laadun, varmuuden ja turvallisuuden säilyttäminen korkeatasoisina:
    laadukkaiden palvelujen varmistamisen lisäksi komissio haluaa taata kuluttajien ja käyttäjien, kaikkien palvelujen tuotantoon ja tarjoamiseen osallistuvien sekä suuren yleisön fyysisen turvallisuuden ja erityisesti tarjota suojan mahdollisten uhkien, kuten terrori-iskujen ja ympäristökatastrofien, varalta;
  • kuluttajien ja käyttäjien oikeuksien turvaaminen:
    näihin oikeuksiin kuuluvat etenkin palvelujen saatavuus (myös rajojen yli) koko unionin alueella ja kaikki väestöryhmät kattavasti, palvelujen kohtuuhintaisuus (myös pienituloisille tarjottavat erityisjärjestelyt), niiden fyysinen turvallisuus, varmuus ja luotettavuus, jatkuvuus, laadukkuus, avoimuus, valinnanvara sekä mahdollisuus saada tietoja palvelujen tarjoajilta ja sääntelijöiltä;
  • palvelutoiminnan seuranta ja arviointi:
    komissio katsoo, että järjestelmällinen arviointi ja seuranta ovat tarpeen, jotta Euroopan unionissa voitaisiin tarjota jatkuvasti ja kehittää edelleen kohtuuhintaisia laadukkaita ja tehokkaita yleishyödyllisiä palveluja. Tässä tarvitaan moniulotteista arviointia, jossa otetaan huomioon kaikki olennaiset oikeudelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Lisäksi olisi otettava huomioon arvioitavan alan erityispiirteet sekä eri jäsenvaltioissa ja niiden alueilla vallitseva tilanne;
  • palvelujen ja olojen moninaisuuden huomioonottaminen:
    käyttäjillä ja kuluttajilla on monenlaisia tarpeita ja mieltymyksiä taloudellisen, sosiaalisen, maantieteellisen tai kulttuurisen tilanteen mukaan, minkä vuoksi tarvitaan myös erilaisia palveluja. Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja sekä radiotoimintaa;
  • enemmän avoimuutta:
    avoimuusperiaate on keskeisellä sijalla yleishyödyllisiä palveluja koskevan politiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Sitä soveltamalla varmistetaan, että viranomaiset voivat täyttää vastuullaan olevat tehtävät ja että demokraattisia päätöksiä voidaan tehdä ja niitä noudatetaan. Periaatetta olisi sovellettava politiikan toteutuksen kaikkiin osa-alueisiin, ja sen olisi katettava julkisen palvelun tehtävien määrittely, palvelujen organisointi, rahoitus ja sääntely sekä niiden tuotanto ja arviointi valitustenkäsittelyjärjestelyt mukaan luettuina;
  • oikeusvarmuus:
    komissio on selvillä siitä, että yhteisön lainsäädännön soveltaminen yleishyödyllisiin palveluihin saattaa nostaa esille mutkikkaita kysymyksiä. Siksi se pyrkii jatkuvasti parantamaan asiaan liittyvää oikeusvarmuutta. Komissio on jo saanut julkisia hankintoja koskevien sääntöjen nykyaikaistamisen päätökseen ja käynnistänyt valtiontukiin sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön liittyviä toimia.

UUDET SUUNTAVIIVAT YHTENÄISTÄ POLITIIKKAA VARTEN

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joista komissio pyysi kommentteja vihreässä kirjassaan, koski yleishyödyllisistä palveluista annettavan puitedirektiivin tarpeellisuutta. Kuulemisessa asiasta esitetyt mielipiteet kävivät ristiin, sillä jotkin jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti olivat yhä epäileviä.

Tästä syystä on edelleen epävarmaa, olisiko puitedirektiivi nykytilanteessa paras tapa viedä asiaa eteenpäin ja saavutettaisiinko sillä riittävästi lisäarvoa. Komissio päätteleekin, ettei puitedirektiiviä koskevan ehdotuksen tekeminen ole tässä vaiheessa perusteltua. Toistaiseksi komissio aikoo pääsääntöisesti noudattaa ja kehittää edelleen aloittaista tarkastelutapaansa ja ehdottaa tarvittaessa alakohtaisia sääntöjä, joissa voidaan ottaa huomioon kunkin alan erityisvaatimukset ja -tilanteet.

Komissio aikoo tarkastella yleishyödyllisiä palveluja koskevan puitelain toteutettavuutta ja tarvetta uudelleen perustuslakisopimuksen tullessa voimaan ottaen erityisesti huomioon sopimuksen III-6 artiklaan sisältyvän uuden oikeusperustan, jonka mukaan "ottaen huomioon yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen aseman palveluina, joita kaikki unionissa arvostavat, ja niiden merkityksen sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä unioni ja jäsenvaltiot huolehtivat kukin toimivaltansa mukaisesti ja perustuslain soveltamisalalla siitä, että tällaiset palvelut toimivat sellaisin periaattein ja erityisesti taloudellisin ja rahoituksellisin edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-55, III-56 ja III-136 artiklan soveltamista. Nämä periaatteet ja edellytykset määritellään eurooppalailla." Lisäksi komissio tekee uuden arvion yleishyödyllisten palvelujen tilanteesta Euroopan unionissa ja pohtii mahdollisten horisontaalisten toimenpiteiden tarpeellisuutta vuonna 2005. Se aikoo esittää päätelmistä kertomuksen vuoden 2005 loppuun mennessä.

Komissio katsoo julkisen kuulemisen tulosten perusteella myös, että julkisen palvelun velvoitteiden rahoittamista koskevaa lainsäädäntöä on edelleen täsmennettävä ja yksinkertaistettava (korvaukset). Komissio aikoo hyväksyä tätä tarkoitusta varten toimenpidepaketin heinäkuuhun 2005 mennessä. Useimmista pakettiin sisältyvistä toimenpiteistä on jo esitetty luonnokset lausuntoja varten.

Kuulemisessa esitetyissä kommenteissa korostettiin lisäksi, että yleishyödyllisiä palvelutehtäviä hoitavien yritysten valinnalle tarvitaan selkeät ja avoimet puitteet. Komissio haluaa selvittää, kuinka yhteisön lainsäädäntö takaa palvelusopimusten myöntämisen avoimuuden. Tästä syystä se on käynnistänyt laajan kuulemiskierroksen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön liittyvistä hankintakysymyksistä.

Vihreä kirja herätti suurta mielenkiintoa myös sosiaali- ja terveyspalvelualan sidosryhmien keskuudessa. Ne painottivat tarvetta ennustettavuuden ja selkeyden lisäämiseen, jotta yleishyödyllisten palvelujen kehittäminen sujuisi mahdollisimman hyvin. Komissio katsoo, että yleishyödyllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteiden kartoittamiseksi ja tunnistamiseksi sekä kyseisten palvelujen toimintaympäristön selkeyttämiseksi ja nykyaikaistamiseksi olisi hyödyllistä kehittää järjestelmällinen lähestymistapa. Tätä lähestymistapaa käsitellään tiedonannossa, jonka komissio aikoo antaa yleishyödyllisistä sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden 2005 aikana.

Palvelujen toimivuuden arviointi sekä yhteisön tasolla että kansallisesti on olennaisen tärkeää, jotta voitaisiin taata kohtuuhintaisten laadukkaiden palvelujen saatavuus jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Komissio aikoo lisätä ja tehostaa arviointitoimintaansa yleishyödyllisten palvelujen alalla.

Yhteisön tasolla sovelletaan alakohtaista sääntelyä lähinnä suuriin verkkotoimialoihin. Komissio katsoo saaneensa vahvistuksen tälle lähestymistavalle vihreästä kirjasta järjestetyssä kuulemisessa. Se aikoo ottaa kuulemiskierroksen tulokset huomioon eri alojen tarkastelujen yhteydessä.

Kansainvälisellä tasolla komissio pyrkii päättäväisesti varmistamaan johdonmukaisuuden yhteisön sisäisen sääntelykehyksen ja kansainvälisten kauppasopimusten mukaisten komission ja jäsenvaltioiden velvoitteiden välillä. Se pyrkii myös tukemaan yleishyödyllisten palvelujen kehittämistä kehitysyhteistyössä.

MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13 päivänä tammikuuta 2004, vihreästä kirjasta yleishyödyllisistä palveluista [A5-0484/2003].
Parlamentti pitää myönteisenä sitä, että komission aloitteesta on julkaistu vihreä kirja, ja kehottaa komissiota esittämään seurantakertomuksen huhtikuuhun 2004 mennessä. Se katsoo, etteivät tietyt yleishyödylliset palvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto sekä sosiaalinen asuntotuotanto, eivätkä myöskään tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja kulttuurien monimuotoisuutta ylläpitävät ja lisäävät yleishyödylliset palvelut kuulu kilpailulainsäädännön soveltamisalaan. Parlamentti kehottaa komissiota puolustamaan tätä näkemystä myös WTO:n piirissä käytävissä palvelukaupan yleissopimusta koskevissa neuvotteluissa. Parlamentti katsoo, ettei yleishyödyllisille palveluille ja niihin liittyville julkisen palvelun velvoitteille ole mahdollista eikä asianmukaista laatia yhteisiä määritelmiä mutta että Euroopan unionin olisi silti vahvistettava tietyt yhteiset periaatteet, kuten yleiset ja yhtäläiset mahdollisuudet käyttää palveluja, palvelujen jatkuvuus, turvallisuus, sopeutettavuus, laatu, tehokkuus ja kohtuulliset hinnat, avoimuus, vähävaraisten sosiaaliryhmien suojelu sekä käyttäjien, kuluttajien ja ympäristön suojelu ja kansalaisten osallistuminen niin, että samalla otetaan huomioon eri alojen erityispiirteet. Parlamentti korostaa myös, että kilpailusääntöjen on sovittava yhteen julkisen palvelun velvoitteiden kanssa, ja se ilmaisee selkeästi kielteisen kantansa vesihuollon vapauttamiseen. Parlamentti katsoo, ettei vesi- ja jätehuoltoon pidä soveltaa alakohtaisia direktiivejä Euroopan unionin tasolla, mutta korostaa, että Euroopan unionilla on oltava jatkossakin täysi vastuu näistä aloista laatu- ja ympäristönormien osalta.

Komission vihreä kirja yleishyödyllisistä palveluista, annettu 21 päivänä toukokuuta 2003 [KOM(2003) 270 lopullinen - EUVL C 76, 25.3.2004].
Vihreässä kirjassa komissio sitoutuu arvioimaan yleishyödyllisiä palveluja koskevan politiikkansa kokonaan uudelleen. Sen tavoitteena on järjestää avoin keskustelu unionin yleisestä roolista määriteltäessä palvelujen yleishyödyllisiä tavoitteita ja niiden järjestämisen, rahoittamisen ja arvioinnin muotoja. Samalla vihreässä kirjassa vahvistetaan uudelleen sisämarkkinoiden ja kilpailusääntöjen merkittävä vaikutus lukuisten julkisten palvelujen nykyaikaistamiseen ja niiden laadun ja tehokkuuden parantamiseen Euroopan kansalaisten ja yritysten eduksi. Tässä yhteydessä vihreässä kirjassa otetaan huomioon myös globalisaatiokehitys ja markkinoiden vapautuminen ja pohditaan, olisiko yleishyödyllisille palveluille luotava koko yhteisön kattavat yleiset oikeudelliset puitteet. Se käsittelee näitä aiheita asettamalla kysymyksiä seuraavista seikoista: vaikutukset täydentävistä yhteisön aloitteista, joilla perustamissopimus pannaan täytäntöön toissijaisuusperiaatetta noudattaen; mahdolliseen yleishyödyllisiä palveluja koskevaan puitelainsäädäntöön sisällytettävät periaatteet ja tällaisen lainsäädännön todellinen lisäarvo; eurooppalaisen hyvän hallintotavan määrittely yleishyödyllisten palvelujen järjestämisen, sääntelyn, rahoituksen ja arvioimisen kannalta; kaikki mahdolliset uudet toimenpiteet, joilla parannetaan oikeusvarmuutta ja mahdollistetaan johdonmukainen ja tasapainoinen koordinointi laadukkaiden yleishyödyllisten palvelujen säilyttämisen ja kilpailu- ja sisämarkkinasääntöjen tiukan soveltamisen välillä.

Viimeisin päivitys 24.08.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun