RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


URBAN II

Arkisto

1) TAVOITE

Tavoitteena on vahvistaa komission suuntaviivat kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudelliseen ja sosiaaliseen elvyttämiseen kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi.

2) ASIAKIRJA

Komission tiedonanto jäsenvaltioille, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2000, kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudelliseen ja sosiaaliseen elvyttämiseen kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi tähtäävän yhteisöaloitteen suuntaviivojen vahvistamisesta - Urban II [C(2000) 1100 - EYVL C 141, 19.5.2000].

3) TIIVISTELMÄ

Lähes 80 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista asuu nykyisin kaupungeissa. Kulttuurisen, poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen vuorovaikutuksen ja kehityksen keskuksina kaupungeilla on ratkaiseva merkitys Euroopalle. Kaupunkeja koskevat kysymykset ovatkin nousseet yhdeksi EU:n politiikan keskeisistä haasteista. Tämä käy selvästi ilmi rakennerahastojen pääohjelmiin (tavoite 1, tavoite 2 ja tavoite 3) sisältyvien tukitoimien suunnittelusta annetuista komission suuntaviivoista.

Vuonna 1994 käynnistetyssä Urban-yhteisöaloitteessa kannustetaan kriisikaupunkeja tai -lähiöitä kehittämään innovatiivisia ja integroituja kaupunkikehityshankkeita. Hankkeet ovat jo alkaneet tuottaa tuloksia tukialueilla: asukkaiden elämänlaatu paranee jatkuvasti ja paikalliset toimijat ovat tiedostaneet Urban-aloitteen integroidun lähestymistavan arvon ja alkaneet yhdistää voimiaan. Ohjelmakaudella 1994-1999 Urban-aloitteesta myönnettiin yhteensä 900 miljoonaa euroa taloudellista tukea 118 kaupunkialueelle, ja tuesta hyötyi noin 3,2 miljoonaa ihmistä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) innovatiivisten toimien puitteissa myönnettiin 164 miljoonan euron määrärahat yhteensä 59 Urban-pilottihankkeelle (EN) vuosina 1989-1999. Hankkeet edistivät kaupunkien innovaatioita sekä talous-, sosiaali- ja ympäristöalan kokeiluja, ja niistä saatiin kannustavia tuloksia.

Näiden myönteisten kokemusten perusteella Euroopan komissio päätti jatkaa toimia myös seuraavalla ohjelmakaudella. Komissio toivoo, että kaupunkiulottuvuuden valtavirtaistamisen merkitystä painotettaisiin kaikissa yhteisön politiikoissa. Niinpä se sisällytti kaupunkialueiden rakennerahastoista annettuun yleisasetukseen uuden Urban II -yhteisöaloitteen, jolla pyritään edistämään kaupunkien kestävää kehitystä.

Jäsenvaltiot ja komissio rahoittavat yhdessä Urban II -yhteisöaloitteen. EAKR:n kokonaisosuus Urban II -aloitteelle on 730 miljoonaa euroa kaudella 2000-2006. Tukikelpoiset investoinnit ovat yhteensä 1,6 miljardia euroa, ja ne koskevat noin 2,2:ta miljoonaa asukasta eri puolilla Eurooppaa. Yhteisö voi rahoittaa tavoite 1 -alueilla sijaitsevissa kaupungeissa enintään 75 prosenttia ja muualla enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Tavoitteet

Urban II -yhteisöaloite täydentää pääasiallisia tukimuotoja (pääohjelmia) ja tuo niihin erillistä lisäarvoa. Toimien on oltava luonteeltaan innovatiivisia, ja onnistuneet esimerkkitapaukset siirtyvät asteittain innovaatiovaiheesta kyseisiä kaupunkialueita koskeviin pääohjelmiin.

Uuden yhteisöaloitteen tavoitteet ovat seuraavat:

  • Suunnitellaan ja toteutetaan innovatiivisia strategioita, jotka koskevat pienten ja keskikokoisten kaupunkien tai suurkaupunkien vaikeuksissa olevien asuinalueiden kestävää taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä.
  • Vahvistetaan ja vertaillaan tietoja ja kokemuksia, jotka liittyvät kaupunkien elpymiseen ja kestävään kehitykseen.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaupunkien elvytysstrategioissa on noudatettava seuraavia periaatteita:

  • Varmistetaan riittävä väestömäärä ja hallintorakenteet, jotka helpottavat innovatiivisten kehittämisohjelmien suunnittelua ja toteuttamista kaupungeissa.
  • Toteutetaan vahvat paikalliset kumppanuussuhteet, joiden puitteissa määritellään haasteet, strategia, toimintalinjat ja varojen kohdentaminen sekä strategian toteutus, seuranta ja arviointi. Kumppanuuksien on oltava laajoja, ja kumppaneiksi on otettava talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolia, valtioista riippumattomia järjestöjä ja asukasyhdistyksiä.
  • Kehitetään yhtenäinen alueellinen lähestymistapa, joka sisällytetään laajemman kaupunkialueen tai seudun kehitysstrategioihin.
  • Otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kysymykset sekä liikenneturvallisuuteen liittyvät näkökohdat ja yhtäläiset mahdollisuudet saada työtä ja koulutusta.
  • Edistetään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.
  • Varmistetaan täydentävyys rakennerahastojen pääohjelmien ja muiden yhteisöaloitteiden suhteen (Interreg III, Leader+ ja Equal).

Tukikelpoiset alueet

Urban II -aloitteella tuetaan 70:tä kaupunkialuetta. Tukea saavalla kaupunkialueella tulisi yleensä olla vähintään 20 000 asukasta. Tätä vähimmäismäärää voidaan alentaa 10 000 asukkaaseen asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Kunkin tukea saavan kaupungin tai lähiön on muodostettava yhtenäinen maantieteellinen ja sosioekonominen alue. Kohdealueen on osoitettava, että sillä on taloudellisen ja sosiaalisen uudistuksen tarve tai että kaupunkirakenne on murrostilanteessa. Tukea saavat kaupunkialueet voivat sijaita rakennerahastojen tavoite 1- ja 2 -alueilla tai niiden ulkopuolella. Niiden on täytettävä ainakin kolme seuraavista vaatimuksista:

  • vain vähän elinkeinotoimintaa sekä taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista johtuva rakenneuudistuksen erityistarve
  • paljon pitkäaikaistyöttömiä sekä suuri köyhyys- ja syrjäytyneisyysaste
  • työvoiman heikko koulutustaso, puutteellinen ammattitaito ja koulun keskeyttäminen on hyvin yleistä
  • paljon siirtolaisia, etnisiä vähemmistöryhmiä tai pakolaisia
  • paljon rikollisuutta ja nuorisorikollisuutta
  • epävakaa väestökehitys
  • erityisen pilaantunut ympäristö.

Komissio vahvistaa kullekin jäsenvaltiolle ohjeelliset rahoitusosuudet (DE) (EN) (ES) (FR) (IT), tuettavien kaupunkialueiden ohjeellisen määrän ja asukaskohtaiset vähimmäiskustannukset (500 euroa asukasta kohti), jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon niiden valitessa Urban II -ohjelmaan soveltuvia alueita. Kukin valittu alue laatii yhteisöaloiteohjelman, jossa se selvittää kehitysstrategiansa. Neuvottelut komission rahoitustuesta käydään tämän asiakirjan pohjalta, ja sen mukaisesti kaupunki myös panee täytäntöön innovatiivisen kehittämisstrategiansa.

Toimintalinjat

Strategioissa suunnitelluilla toimilla on oltava selvä vaikutus valittuihin alueisiin, ja niiden on parannettava alueiden näkyvyyttä jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla. Lisäksi strategioissa on sitouduttava organisaatiomuutokseen, vastuunjakoon ja siihen, että kaikki toimijat otetaan mukaan hallintoon. Strategioissa on noudatettava seuraavia toimintalinjoja:

  • Kunnostetaan hylättyjä teollisuusalueita monipuoliseen uuskäyttöön: rakennusten ja viheralueiden suojelu ja kunnostaminen, vanhojen teollisuusalueiden ja saastuneen maan käyttöönotto, historiallisen perinnön, kulttuuriperinnön ja ympäristön suojelu, pysyvien työpaikkojen luominen, paikallisten väestöryhmien ja etnisten vähemmistöjen parempi keskinäinen integraatio, syrjäytyneiden aktivointi, turvallisuuden parantaminen ja ilkivallan ehkäisy, katuvalaistuksen parantaminen ja kameravalvonta, sekä rakentamattomien alueiden käyttöönottoon liittyvän paineen vähentäminen.
    EAKR:sta ei myönnetä rahoitusta asuntoihin. Jos asuntojen huono kunto on yksi kaupungin ratkaisevista kriisitekijöistä, ohjelmissa olisi osoitettava, että kansalliset ja/tai paikalliset viranomaiset ovat myöntäneet asianmukaiset määrärahat asuntojen kunnostamiseen yhteisöltä saamansa tuen lisäksi.
  • Tehdään yrittäjyys- ja työllisyyssopimuksia, paikalliset työllisyysaloitteet ja työmahdollisuudet mukaan luettuina: pk-yritysten, kaupan, osuuskuntien ja yhteenliittymien palvelujen tukeminen, yrityskeskusten perustaminen, teknologian siirto, uusia tekniikoita koskeva koulutus, yrittäjähengen kehittäminen, ympäristönsuojelu, kulttuuri-, virkistys- ja liikuntapalvelujen tarjoaminen, päivähoitopalvelujen tarjoaminen, vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja muiden palvelujen tarjoaminen etenkin vanhuksille ja lapsille, sekä naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen.
  • Kehitetään toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä tai eriarvoistumista, jotka edistävät yhtäläisiä mahdollisuuksia ja joiden kohderyhmänä ovat erityisesti naiset, maahanmuuttajat ja pakolaiset: räätälöidyt neuvontapalvelut, koulutusohjelmat ja kieltenopetus, jotka on suunniteltu varsinkin vähemmistöryhmien tarpeisiin, työllisyys- ja koulutusasioiden kiertävät neuvontayksiköt, terveydenhoitopalvelujen parantaminen, huumeiden käyttäjien kuntoutuslaitokset sekä investoinnit peruskoulutus- ja terveydenhuoltolaitoksiin.
  • Parannetaan julkisten liikennejärjestelmien yhteentoimivuutta, tehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä: yhteentoimivat, älykkäät ja turvalliset julkiset liikennejärjestelmät, joukkoliikenneyhteydet seuduille, jonne työ- ja koulutuspaikat ovat keskittyneet, telemaattiset matkatieto-, paikanvaraus- ja maksupalvelut, puhtaat ja energiatehokkaat joukkoliikennevälineet, turvalliset jalankulku- ja pyöräilytiet, sekä alan henkilöstön koulutus.
  • Ympäristötoimet: jätteiden minimoinnin, kierrätyksen, erilliskeräyksen ja -käsittelyn edistäminen, ilmanlaadun seuranta, tehokas vesihuolto, melun vähentäminen, hiilivetyjä sisältävien energialähteiden kulutuksen vähentäminen käyttämällä uusiutuvia energialähteitä, sekä ympäristöhallintoa ja ympäristönsuojelua koskeva koulutus.
  • Kehitetään tietoyhteiskunnan tekniikoiden tarjoamia mahdollisuuksia, jotta voidaan parantaa yleispalvelujen tarjontaa pk-yrityksille ja kansalaisille: yleisten palvelujen kehittäminen etenkin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, kulttuurin ja muiden telemaattisten lähipalvelujen aloilla, koulutus ja laitteet, jotka tukevat etätyötä, henkilöresurssien ja terveydenhuoltopalvelujen hallinnassa käytettävät tietojärjestelmät, tietotekniikan käyttö työllisyyden hallinnassa, sekä paikallisten viranomaisten tukeminen taitotiedon ja teknologian siirtämiseksi.
  • Kaupunkien hallinnon parantaminen: julkisten palvelujen uudelleenjärjestelyä ja parantamista koskevat tutkimukset ja asiantuntemus, uusien ja nykyaikaisten hallintorakenteiden suunnittelu ja toteutus, paikallisen kestävän kehityksen indikaattorien määrittely, tiedotuskampanjat ja toimenpiteet, joilla parannetaan kaupungin asukkaiden tiedonsaantia, kaupungin asukkaiden kytkeminen päätöksentekoon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vertailu, sekä sellaisen yhteisön tietokannan kehittäminen, joka liittyy kaupunkihallinnon hyviin käytäntöihin.

Jokaiseen Urban II -yhteisöaloitteeseen hyväksyttyyn hankkeeseen sisältyy olennaisena osana toimenpiteitä, jotka edistävät kokemusten ja hyvien käytäntöjen vertailua ja levittämistä kaupunkialueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen elpymiseen liittyvissä asioissa. Tietojenvaihtoa helpottavat tavoitteiden määrällinen esittäminen yhtenäisen menetelmän mukaan sekä esimerkiksi Urban Audit -kaupunkitutkimuksesta saatujen sopivien indikaattorien käyttö. Verkottumisen kautta tapahtuvaan kokemusten vertailuun voidaan käyttää enintään 15 miljoonaa euroa. Komission tai jäsenvaltioiden aloitteesta voidaan antaa muutakin teknistä apua. Kokemusten sekä hyvien käytäntöjen vertailuun ja tekniseen apuun myönnetyn rahoituksen osuus voi olla enintään 2 prosenttia EAKR:n kokonaisrahoitusosuudesta.

Yhteisöaloiteohjelmat

Tukikelpoisista alueista vastaavien paikallisviranomaisten on laadittava yhteisöaloiteohjelma, jolla innovatiivinen kaupunkikehitysstrategia pannaan täytäntöön. Se on tehtävä tarvittaessa yhteistyössä alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa. Jokaisessa ohjelmassa keskitytään kaupunkialueeseen, joka on maantieteellisesti ja sosioekonomisesti yhtenäinen. Poikkeustapauksissa ohjelma voi koskea useita samalla seudulla sijaitsevia kaupunkialueita, joista kunkin on oltava pinta-alaltaan vähintään 10 000 hehtaaria.

Kaikissa yhteisöaloiteohjelmissa on noudatettava tarkasti rakennerahastoista annetun yleisasetuksen säännöksiä. Ohjelmien sisällön on vastattava yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen sisältöä, ja niihin on sisällyttävä:

  • ennakkoarviointi kyseisen alueen vahvuuksista ja heikkouksista
  • selvitys ohjelmamenettelystä sekä kumppaneiden kuulemiseksi toteutetut järjestelyt
  • selonteko strategiasta ja toimintalinjoista ohjelmassa tarkoitetun kaupunkialueen kehittämiseksi ja selvitys siitä, miten yhteisön yleiset suuntaviivat on otettu huomioon
  • lyhyt kuvaus toimintalinjojen toteuttamiseksi suunnitelluista toimenpiteistä ja yhteisöaloiteohjelman valmisteluun, seurantaan ja arviointiin tarvittavien toimenpiteiden laadusta
  • ohjeellinen rahoitussuunnitelma kullekin toimintalinjalle ja kullekin vuodelle
  • yhteisöaloiteohjelmien täytäntöönpanosäännökset: ohjelmaan osallistuvien viranomaisten ja hallintorakenteiden nimet (hallintoviranomainen, seurantakomitea ja tarvittaessa maksuviranomainen ja ohjauskomitea); kuvaus yhteisöaloiteohjelman hallintojärjestelyistä (ehdotuspyynnöt, hankkeiden valinta); varainhoito-, seuranta-, valvonta- ja arviointimenettelyjen määrittely.

Ohjelmaan valittujen viranomaisten on esitettävä komissiolle ehdotuksensa yhteisöaloiteohjelmiksi kuuden kuukauden kuluessa Urban II -aloitetta koskevan tiedonannon julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Yhteisöaloiteohjelmaa täydennetään ohjelma-asiakirjan täydennyksellä, joka on lähetettävä komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt yhteisöaloiteohjelman, paitsi siinä tapauksessa, että koko ohjelmalle on myönnetty yleiskattavaa tukea.

Tukitoimien seuranta, toteutus ja arviointi

Hallintoviranomainen vastaa seurantakomitean ja tarvittaessa ohjauskomitean päätösten valmisteluun liittyvistä järjestelyistä. Se hyväksyy, harkitsee ja antaa alustavan arvion toimista, joihin ehdotetaan rahoitusta, tai yhteensovittaa tällaisia tehtäviä.

Seurantakomitea muodostuu paikallisviranomaisten edustajista ja tarvittaessa alueviranomaisten ja kansallisten viranomaisten edustajista. Myös talouselämän osapuolet, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt voivat osallistua toimintaan. Komitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa, ja sen tehtävänä on muun muassa seurata ja arvioida koko ohjelmaa ja tehdä siihen myöhemmät muutokset.

Lisätietoja aiheesta löytyy Aluepolitiikan pääosaston Internet-sivuston kohdasta Urban II -yhteisöaloite (DE) (EN) (ES) (FR) (IT).

4) KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET

Alun perin komission tarkoitus oli myöntää tukea noin 50 kaupunkialueelle. Lopulta ohjelmaan hyväksyttiin 70 kohdetta. Lisätietoja asiasta löytyy lehdistötiedotteista (EN) (FR), joissa kerrotaan kaikista hyväksytyistä ohjelmista.

5) JATKOTOIMET

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä talous- ja sosiaalikomitealle, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2002, "Rakennerahastojen ohjelmakausi 2000-2006: Urban-aloitteen alustava arviointi" [KOM(2002) 308 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].
Kaupunkeja koskevat kysymykset ovat nousemassa poliittisesti yhä tärkeämmiksi Euroopan unionissa. Esimerkiksi seuraavista Urbanin ja muiden yhteisöaloitteiden puitteissa kehitetyistä lähestymistavoista voitaisiin ottaa oppia EU:n kaupunkipolitiikkaa muotoiltaessa: integroitu lähestymistapa, keskittyminen verrattain pieniin alueisiin, alueiden valinta joustavasti kansallisten tarpeiden ja painopisteiden mukaisesti, hallinnon yksinkertaisuus ja joustavuus sekä lujat paikalliset kumppanuussuhteet.

Viimeisin päivitys 18.07.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun