RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yhteinen raportti sosiaalisesta osallisuudesta

Osana Lissabonin tavoitetta, jolla pyritään edistämään köyhyyden poistamista vuoteen 2010 mennessä, Euroopan unionin on ensisijaisena päämääränään toteutettava kunnianhimoista ja tehokasta sosiaalisen osallisuuden politiikkaa. Jäsenvaltiot ovat vakuuttuneita siitä, että talouden modernisoinnin on kuljettava rinnan sosiaalisen koheesion edistämisen ja etenkin sellaisen avoimen koordinointimenetelmän kanssa, jonka avulla on tarkoitus ehkäistä ja poistaa köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Tämän saavuttamiseksi sosiaalista osallisuutta koskevilla uuden sukupolven kansallisilla toimintasuunnitelmilla pyritään analysoimaan ja vahvistamaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtäävää kansallisen tason politiikkaa ja strategiaa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 12 päivänä joulukuuta 2003, sosiaalista osallisuutta koskevasta yhteisestä raportista, jossa esitetään yhteenveto sosiaalista osallisuutta koskevista kansallisista toimintasuunnitelmista ja niiden tarkastelutuloksista (2003-2005) [KOM(2003) 773 - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Raportissa määritellään entistä kunnianhimoisempien ja tehokkaampien sosiaalisen osallisuuden strategioiden laatimisen kannalta tärkeimmät suuntaukset ja keskeiset haasteet, jotka liittyvät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntapolitiikkaan Euroopan unionissa. Siinä selvitetään myös edistymistä, jota on saavutettu avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanossa jäsenvaltioiden välillä, ja määritellään ensisijassa vaadittavat keskeiset toimet. Raportti oli maaliskuussa 2004 hyväksytyn neuvoston ja komission yhteisen raportin pohjana.

SOSIAALINEN OSALLISUUS - EUROOPAN UNIONIN TILANNE

Kokonaiskuva

Analysoitaessa Euroopan unionin toimintaa sosiaalisen osallisuuden hyväksi on tuotava esille Eurooppaa jo muutaman vuoden ajan koskettanut talouden yleinen heikkeneminen. Tämä suuntaus, johon liittyy työllisyyden kasvun hidastuminen ja työttömyyden kasvu, on jarruttanut Euroopan unionin edistymistä kohti Tukholman ja Lissabonin työllisyystavoitteita sitä kuitenkaan pysäyttämättä.

Niinä vuosina, jotka välittömästi edelsivät sosiaalista osallisuutta koskevan uuden strategian täytäntöönpanoa, suhteellinen köyhyys laski vuoden 1995 17 prosentista vuoden 2001 15 prosenttiin. Köyhyyden kynnysarvo on kehittynyt kaikissa maissa inflaatiota nopeammin, mikä ilmenee yleisen vaurauden kasvuna. Samoin voidaan todeta köyhyysriskin alentuneen yleisesti vuodesta 1998 vuoteen 2001.

Raportissa korostetaan kuitenkin, että yli 55 miljoonaa ihmistä eli 15 prosenttia Euroopan väestöstä oli vuonna 2001 yhä köyhyysvaarassa. Heikoimmassa asemassa olevat ryhmät ovat työttömät, yksinhuoltajat, yksin elävät iäkkäät henkilöt ja monilukuiset perheet.

Köyhyysriski vaihtelee suuresti eri maiden välillä Ruotsin kymmenestä prosentista Irlannin 21 prosenttiin. Etelä-Euroopan maissa samoin kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa heikossa asemassa olevat ihmiset hyötyvät yleisesti vähemmän vauraudesta ja joutuvat kohtaamaan enemmän köyhyyden ja osattomuuden pitkäaikaismuotoja.

Sosiaaliseen syrjäytymiseen läheisesti liittyvä pitkäaikaistyöttömyys on niin ikään edelleen näkyvää. Se kosketti vuonna 2002 lähes kolmea prosenttia aktiiviväestöstä (39 prosenttia työttömistä). Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (Suomi, Irlanti, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) se kosketti enemmän naisia kuin miehiä. Pitkäaikaistyöttömyys on kaikesta huolimatta laskenut asteittain vuodesta 1995, jolloin se saavutti enimmäistasonsa eli 4,9 prosenttia.

Huolta aiheuttavista luvuista huolimatta työmarkkinoilla on todettavissa huomattavaa edistymistä. Euroopan unionin keskimääräinen työllisyysaste nousi 63,4 prosentista 64,3 prosenttiin vuonna 2002. Naiset hyötyivät eniten kehityksestä naisten työllisyysasteen noustessa yli yhdellä prosentilla vuosien 2001 ja 2003 välillä (54,1 prosentista 55,6 prosenttiin). Ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste on myös selvästi noussut koko Euroopan unionissa, Itävaltaa, Saksaa ja Italiaa lukuun ottamatta.

Lissabonin tavoitteeseen liittyvät kuusi keskeisen tärkeää tehtävää

Lissabonin tavoitteen piirissä on toimittava siten, etteivät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa elävät henkilöt kärsi suhteettomasti talouskasvun hidastumisen ja siitä seuraavien budjettirajoitteiden vaikutuksista. Jäsenvaltioita kehotetaan tästä syystä kiinnittämään mahdollisimman paljon huomiota seuraaviin kuuteen keskeiseen poliittiseen tehtävään:

  • investoiminen aktiivisia työmarkkinoita edistäviin toimenpiteisiin ja markkinoiden mukautumisesta huolehtiminen siten, että ne vastaavat niiden henkilöiden tarpeisiin, joilla on eniten vaikeuksia saada työpaikka
  • sen varmistaminen, että sosiaalisen suojelun järjestelmät soveltuvat kaikille ja ovat kaikkien saavutettavissa ja että niiden avulla kannustetaan työkykyisiä työpaikan hakuun
  • asuntojen ja laadukkaan terveydenhoidon saannin samoin kuin koulutuksen ja elinikäisen oppimisen järjestäminen henkilöille, jotka ovat suurimmassa sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa
  • koulunkäynnin keskeyttämisen torjuminen kaikin mahdollisin keinoin ja joustavan koulusta työelämään siirtymisen edistäminen
  • huomion kiinnittäminen lasten köyhyyden poistamiseen
  • dynaamisen politiikan kehittäminen maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi.

Sosiaalista osallisuutta koskevat kansalliset toimintaohjelmat vuodeksi 2003

Sosiaalista osallisuutta koskevat toisen sukupolven kansalliset toimintaohjelmat perustuvat vähemmän optimistiseen suhdannenäkymään kuin edeltäjänsä. Tämänhetkinen talouskasvun hidastuminen uhkaa altistaa yhä enemmän ihmisiä köyhyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle. Lisäksi niiden kohteeksi jo joutuneet henkilöt eivät voi muuta kuin kärsiä pitkäaikaistyöttömyyden yleisesti kasvaessa ja työpaikan saannin entisestään vaikeutuessa.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtäävän politiikan koordinoimiseksi jäsenvaltioiden olisikin täysin integroitava talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkansa.

Näillä näkymin jo ensimmäisessä raportissa yksilöidyt kahdeksan perushaastetta ovat edelleen ajankohtaisia:

  • integroitujen työmarkkinoiden toteuttaminen ja työnsaannin edistäminen kaikkien oikeutena ja kehitysmahdollisuutena
  • ihmisarvoisen elämän turvaamiseen riittävien tulojen ja resurssien takaaminen
  • koulutuksen eriarvoisuuteen puuttuminen ennaltaehkäisyn ja elinikäisen oppimisen avulla
  • perheiden yhteisvastuun säilyttäminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä perheenjäsenten ja etenkin lasten oikeuksien suojaaminen
  • kunnollisten asuinolojen turvaaminen kaikille
  • laadukkaiden sosiaalipalvelujen saattaminen kaikkien ulottuville
  • julkisten palvelujen parantaminen siten, että niillä vastataan paikallisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin
  • moniongelmaisten alueiden uudistaminen.

Kullakin sosiaalista osallisuutta koskevalla kansallisella toimintasuunnitelmalla on hyvinkin erilainen tarkastelukulma riippuen sen laatineen jäsenvaltion lähestymistavasta ja painotuksista. Jokaisen maan toimintasuunnitelman on kuitenkin vastattava kolmeen peruskriteeriin:

  • Kattava ja moniulotteinen tarkastelutapa
    Sosiaalista osallisuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä kansalaisia koskettavia eri aloja ohjaavan toiminnan ja politiikan integrointi. Tämä moniulotteinen lähestymistapa on erityisesti nähtävissä Belgian, Ranskan, Irlannin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Portugalin ja Kreikan toimintasuunnitelmissa.
  • Johdonmukainen ja suunnitelmallinen tarkastelutapa
    Sosiaalista osallisuutta koskevien toimintasuunnitelmien on pohjauduttava perusteelliseen tilanneanalyysiin ja asetettava selvästi määritellyt tavoitteet. Vuoden 2003 suunnitelmat ovat kokonaisuutena edeltäjiään johdonmukaisemmat. Jotkut jäsenvaltiot, kuten Alankomaat ja Skandinavian maat, erottuvat näkemyksensä strategisuudella ja loogisuudella.
  • Päämäärien asettaminen
    Suunnitelmissa on asetettava tarkat päämäärät, joiden avulla voidaan saavuttaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamista koskeva tavoite vuoteen 2010 mennessä. Jäsenvaltioiden laatimissa suunnitelmissa on nähtävissä kolme suuntausta:

- välittömät tulostavoitteet: niiden avulla pyritään vähentämään suoraan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytyneisyyttä yksittäisellä politiikan alalla
- välilliset tulostavoitteet: niiden avulla edistetään välillisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämistä
- panostavoitteet: niiden avulla lisätään poliittisia toimenpiteitä määrätyllä alalla.

Kreikka, Espanja, Irlanti ja Portugali ovat niitä harvoja jäsenvaltioita, jotka ovat todella asettaneet selkeät kokonaistavoitteet. Yleensä tarkastelutapa on vähemmän systemaattinen ja kohdistuu työllisyys- ja työttömyysongelmiin. Vain harvat jäsenvaltiot ottavat mies-naisnäkökulman huomioon.

SOSIAALINEN OSALLISUUS - JÄSENVALTIOIDEN TILANNE

Belgia

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden omaksuminen
- sosiaalisen suojelun parantaminen ja terveydenhoitopalveluihin liittyvät innovaatiot
- syrjinnän vastaiset toimet.

- Heikkoudet:

- pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden kasvu
- asumiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvissä tuloksissa on parantamisen varaa.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- aktiivinen hyvinvointivaltio
- oikeuslaitoksen ja kulttuuripalvelujen saanti sekä epätyypillisten perheiden oikeudet
- mies-naisnäkökulma
- maahanmuuttokysymykset
- köyhien ylivelkaantumisen torjuminen.

Tanska

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- yksi Euroopan unionin alhaisimpia rahallisen köyhyyden asteita
- useimpia jäsenvaltioita tasaisempi tulonjako
- joustavien ja suojattujen työjärjestelyjen sekä työkykyyn perustuvan menetelmän käyttöönotto
- varhaiseläkejärjestelmän ja sellaisen suunnitelmallisen integrointiohjelman käyttöönotto, jolla tähdätään työllisyyden kehittämiseen.

- Heikkous: eliniänodote kehittyy heikommin kuin muissa jäsenvaltioissa.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- paikallisviranomaiset ja -yhteisöt sekä paikalliset koordinointikomiteat
- käyttäjien, etenkin heikoimmassa asemassa olevien ja marginaaliryhmien osallistuminen
- tarpeiden yksilöinti
- vapaaehtoisuus.

Saksa

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- useimpia jäsenvaltioita alhaisempi köyhyysriski
- tavoite vähentää vammaisten työttömyyttä 25 prosentilla on lähes saavutettu
- ikääntyneiden ja työkyvyttömien köyhyyden vähentämiseen tarkoitetun perusturvajärjestelmän käyttöönotto
- epäedullisessa asemassa olevien kaupunginosien hyväksi tarkoitetun Soziale Stadt -ohjelman toteuttaminen.

- Heikkous: itäisten osavaltioiden köyhyysaste (16 prosenttia) on korkeampi kuin läntisten osavaltioiden köyhyysaste (10 prosenttia).

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- tavoitteellinen ohjelma
- paikallinen ja alueellinen sosiaalipolitiikka.

Kreikka

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- makrotaloudellisen suhdanteen jatkuva parantuminen
- BKT:n kasvu ylittää unionin keskiarvon
- työllisyyskasvun kehitys ja työttömyysasteen lasku
- sosiaaliturvajärjestelmän parantaminen ja sosiaalimenojen kasvu erityisesti heikossa asemassa olevien hyväksi.

- Heikkous: köyhyysaste ylittää unionin keskiarvon.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- vuonna 2003 hyväksytty lähestymistä koskeva peruskirja ja kymmenen kansallista tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2010 mennessä
- yleiset toimintalinjat, varsinkin talouskasvun ja rakennemuutosten osalta
- köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä johtuvien ongelmien ratkaisemiseen tähtäävät erityistoimenpiteet
- neljä toimintasuuntaa: maaseutu, vanhukset, työelämään osallistumisen edistäminen ja hallinnon laatu.

Espanja

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- BKT:n kasvu ylittää unionin keskiarvon
- pitkäaikaisen ja hyvin pitkäaikaisen työttömyyden lasku
- sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ulotettu koskemaan alue- ja paikallistasoa
- sosiaali- ja työvoimapalvelujen yhteistyön paraneminen
- resurssien kohdistaminen heikossa asemassa oleviin ryhmiin, etenkin perheväkivallan uhrien taloudellisen tuen avulla.

- Heikkous: naisten työttömyysaste on yhä erittäin korkea miehiin verrattuna, samoin kuin tilapäisten työsuhteiden osuus.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- työllisyys
- riskiryhmien ja köyhyydessä elävien mahdollisuus saada terveydenhoitoa, koulutusta ja asuntoja
- tavoite vähentää kahdella prosentilla köyhyysrajan alapuolella elävien lukumäärää
- naisten, joilla on alhainen koulutustaso, suurempi osuus työmarkkinoilla.

Ranska

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuus: palvelujen saantioikeuksien tuntuva parantuminen, erityisesti terveydenhoidon ja oikeusalalla.

- Heikkoudet:

- erittäin heikko kasvu, mikä hidastaa työpaikkojen syntymistä ja nostaa työttömyyttä (9,6 prosenttia vuonna 2003)
- vähimmäistoimeentulon (RMI) saajien määrä on kasvanut
- asuntopolitiikka on riittämätöntä eikä vastaa tarpeita.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- pääsy osalliseksi oikeuksista ja työpaikoista
- toiminnan hajauttaminen alueellisiin yksiköihin ja yksityiselle sektorille
- määrälliset tavoitteet, jotka kattavat sosiaalista osallisuutta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman päätoimialat.

Irlanti

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- pitkäaikaisen köyhyyden ja koulunkäynnin keskeyttämisen väheneminen
- seurantatoimenpiteiden kohdistaminen työttömiin ja aikuisten luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen
- investoinnit infrastruktuuriin ylittävät unionin keskiarvon.

- Heikkoudet:

- talouskasvun hidastuminen on johtanut työttömyyden lievään nousuun
- köyhyysriski on kasvanut
- eliniänodote on muita jäsenvaltioita alhaisempi
- asuntojen hinnat ja asunnottomuus ovat edelleen huolestuttavia.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- työpaikkojen ja koulutuksen saanti
- heikoimmassa asemassa olevat ryhmät
- yksittäisten sosiaalisten ongelmien esille ottaminen.

Italia

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- köyhyysriskin ja -asteen tuntuva lasku
- useimmat alueet ovat hyväksyneet alueellisen sosiaalipoliittisen suunnitelman, jonka avulla sosiaalisen syrjäytymisen torjuntastrategiat ovat paremmin integroitavissa.

- Heikkous: suuri ero maan pohjois- ja eteläosien välillä köyhyysasteen ollessa etelässä nelinkertainen.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- vuoden 2003 valkoinen kirja Italian sosiaalipolitiikasta
- kolmevuotinen sosiaaliohjelma
- toiminnan hajauttaminen alueisiin ja paikallisyhteisöihin.

Luxemburg

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuus: työllisyyden jatkuva kasvu.

- Heikkoudet:

- BKT:n kasvuvauhdin merkittävä lasku ja työttömyyden lisääntyminen
- vastaanottojärjestelmiä, asumispalveluja sekä vammais- ja nuorisoresursseja koskevien toimenpiteiden hyväksyminen.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- osallistuminen työelämään
- perhe- ja työelämän yhteensovittaminen
- asunnon saanti
- nuorten sosiaalinen osallisuus
- heikossa asemassa olevien pääsy osalliseksi resursseista, oikeuksista ja palveluista.

Alankomaat

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- köyhyysaste unionin alhaisimpia
- kokonaistyöllisyys- ja naisten työllisyysaste ylittävät reilusti Lissabonin tavoitteet
- etnisten vähemmistöjen, ikääntyvien työntekijöiden ja työmarkkinoilta vieraantuneiden osuus työmarkkinoilla on kasvanut.

- Heikkoudet:

- työttömyysaste noussut neljä prosenttia vuodessa
- koulujärjestelmästä ilman todistusta poistuvien nuorten määrä on edelleen suuri eräiden etnisten vähemmistöjen keskuudessa
- terveydenhoidon jonotuslistat ovat edelleen huolestuttavia
- lastenhoitojärjestelmien puutteet.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- innovatiivinen riskimalli, jolla kartoitetaan köyhyyden periytymistä sukupolvelta toiselle
- uusi taloudellisen palkitsemisen järjestelmä kunnille.

Itävalta

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- kokonaisköyhyysriskin tuntuva aleneminen
- sosiaaliturvamenojen lievä nousu
- koulun keskeyttäneiden osuus unionin alhaisin
- naisten työllisyyden jatkuva kasvu
- iäkkäitä, heikosti toimeentulevia työttömiä, vammaisia ja maahanmuuttajia koskevien toimenpiteiden hyväksyminen.

- Heikkoudet:

- nuorisotyöttömyyden asteittainen kasvu
- korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus Euroopan alhaisimpia.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- koulun ennenaikaisen keskeyttämisen vähentäminen
- 1000 euron vähimmäispalkkatakuu ja verovapautus mainittuun määrään asti
- vähimmäiseläkejärjestelmän laajentaminen
- maahanmuuttajien integroimisen jatkaminen.

Portugali

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuus: vähimmäistulojärjestelmän käyttöönotto ja työllisyyden edistämiseen perustuvat toimet.

- Heikkoudet:

- nykyisen talouskasvun hidastumisen kielteinen vaikutus erityisesti työttömyysasteeseen ja kokonaistuottavuuteen
- köyhyysaste on yhä Euroopan unionin korkeimpia.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- varsin yleiset ja kokonaisvaltaiset tavoitteet ja periaatteet, joiden rahoituslähteitä ja määrärahoja ei erikseen mainita
- sosiaalinen verkosto
- opetus ja koulutus
- vähimmäiseläkkeiden tarkistaminen
- tietyt heikossa asemassa olevat ryhmät (lapset, nuoret, asunnottomat ja maahanmuuttajat)
- kansalaisten mahdollisuus saada tietoa sosiaalisista oikeuksistaan.

Suomi

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuus: Suomen sosiaaliturvajärjestelmän pohjana on universaaliperiaate, jonka tarkoituksena on tarjota koko väestölle sosiaalista tukea ja terveydenhoitopalveluja ja järjestää sitä varten riittävät resurssit.

- Heikkoudet:

- työvoiman kysynnän kasvun hidastuminen ja sen vaikutus
- työttömyysasteen nousu ja työllisyysasteen lasku.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ja hajauttamisperiaate
- kaikkien toimenpiteiden toteuttamisen seuranta-aikataulu
- neljä suurta toimintalinjaa: terveyden ja aktiivisen elämän edistäminen, työelämän vetovoiman parantaminen, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy ja torjunta sekä tehokkaiden palvelujen takaaminen.

Ruotsi

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- sosiaaliturvamenojen osuus BKT:stä unionin korkein
- köyhyysaste unionin alhaisin
- suhteellisen tasainen tulonjako
- erittäin korkea työllisyysaste ja erittäin alhainen työttömyysaste
- ponnistelujen lisääminen sosiaalisen sopeutumisen alalla ja sosiaalista tukea saavien osuuden väheneminen.

- Heikkous: sosiaalisesta tuesta riippuvuuden vähentämistä puolella koskevaa tavoitetta ja työllisyysasteen nostamista 80 prosenttiin vuoteen 2004 mennessä on vaikea saavuttaa.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- korkea aktiivisuusaste, joka saavutetaan sellaisin toimenpitein, joiden avulla ihmiset kykenevät löytämään työpaikan ja huolehtimaan tarpeistaan
- köyhyysriskin kohtaamien ihmisten lukumäärän vähentäminen merkittävästi vuoteen 2010 mennessä
- mies-naisnäkökulman integrointi.

Yhdistynyt kuningaskunta

  • Tilanne ja tärkeimmät suuntaukset:

- Vahvuudet:

- korkea työllisyystaso ja alhainen työttömyystaso
- merkittävien resurssien kohdistaminen heikossa asemassa oleviin ryhmiin.

- Heikkoudet:

- köyhyysaste Euroopan keskiarvoa korkeampi
- sosiaaliset erot edelleen huomattavia.

  • Strategisen lähestymistavan perusteet:

- köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaiseen strategiaan osallistuu suuri joukko toimijoita
- laadukkaat julkiset palvelut
- erityisen epäedullisessa asemassa olevat ryhmät
- lasten köyhyyden poistaminen ennen vuotta 2020
- työvoimamarkkinoille pääsyn ja pätevyyttä vaativan työn edistäminen
- korkea ja vakaa työllisyystaso.

TAUSTAA

Maaliskuussa 2000 kokoontunut Lissabonin Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään vuoteen 2010 mennessä kunnianhimoisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin köyhyyden poistamiseksi. Jäsenvaltioille ja komissiolle esitettiin myös köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen politiikan koordinointia, jotta tavoitteista, indikaattoreista ja kansallisista toimintaohjelmista tehtäisiin yhteisiä.

Nizzan Eurooppa-neuvosto otti käyttöön uuden menetelmän köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi neljän tavoitteen pohjalta:

  • työpaikan saannin ja kaikista resursseista, oikeuksista, tavaroista ja palveluista osalliseksi pääsyn edistäminen
  • syrjäytymisriskien ehkäisy
  • toiminta heikoimmassa asemassa olevien hyväksi
  • kaikkien toimijoiden mukaan ottaminen.

Tätä taustaa vasten kesäkuussa 2001 esitettyjen sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten toimintaohjelmien (DE) (EN) (FR) tarkoituksena oli muuntaa yhteiset tavoitteet kansalliseksi politiikaksi ottamalla huomioon kunkin jäsenvaltion tilanne ja erilaiset kansalliset sosiaalisen suojelun järjestelmät.

Komissio ja jäsenvaltiot tutkivat mainitut toimintasuunnitelmat perusteellisesti ja laativat niiden pohjalta sosiaalista osallisuutta koskevan yhteisen raportin, jonka Laekenin Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2001.

Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa 2002 jäsenvaltioita valmistelemaan sosiaalista osallisuutta koskevat toisen aallon kansalliset toimintasuunnitelmat heinäkuuksi 2003.

MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET

Komission tiedonanto, annettu 10 päivänä lokakuuta 2001, luonnos: Yhteinen raportti sosiaalisesta osallisuudesta (2000-2002) [KOM(2001) 565 - ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Sosiaalinen osallisuus uusissa jäsenvaltioissa, tiivistelmä sosiaalisen osallisuuden edistämistä koskevista yhteisistä muistioista [SEK(2004) 848].

Göteborgin Eurooppa-neuvosto kehotti uusia jäsenvaltioita saattamaan Euroopan unionin sosiaali-, ympäristö- ja taloudelliset tavoitteet osaksi kansallista politiikkaansa.

Tältä kannalta sosiaalista osallisuutta koskevat yhteiset muistiot osoittavat uusien jäsenvaltioiden poliittista sitoutumista ja entistä suurempaa panostusta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan.

Useimmissa uusissa jäsenvaltioissa sosiaalinen syrjäytyminen on hankala ongelma, joka johtuu suurelta osalta näiden valtioiden siirtymisestä markkinatalouteen. Mainittu perinpohjainen muutos on johtanut niiden tuotannon jyrkkään laskuun ja työttömyysasteen merkittävään nousuun, etenkin Baltian maissa, Puolassa ja Slovakiassa.

Kaiken kaikkiaan uusien jäsenvaltioiden köyhyysriski on verrattavissa vanhoissa jäsenvaltioissa todettuun riskiin. Palkkatasot ovat kuitenkin paljon alhaisemmat, ja köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten elinolosuhteet ovat selkeästi tukalammat kuin muissa unionin maissa.

Yhteisistä muistioista ilmenevät huolestuttavat köyhyysasteet osoittavat kiireellistä tarvetta toimia. Tässä tarkoituksessa on yksilöity kuusi pääasiallista haastetta:

  • työvoimapolitiikan laajentaminen siten, että suurimman uhan alaisten ryhmien integrointia vahvistetaan
  • huolehtiminen siitä, että sosiaaliturvajärjestelmät takaavat kaikille ihmisarvoiseen elämään riittävän vähimmäistulon
  • koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tarjonnan moninkertaistaminen, etenkin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamille ryhmille
  • julkisten palvelujen laadun parantaminen
  • tiettyjen etnisten ryhmien, kuten romanien ja muiden erittäin alttiiden ryhmien laajan syrjäytymisen ja syrjinnän torjuntaponnistelujen lisääminen
  • perheiden tukemiseen ja sosiaalisiin verkkoihin sekä lasten oikeuksien suojeluun tähtäävän politiikan vahvistaminen.
Viimeisin päivitys 21.12.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun