RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Monenvälisen kauppajärjestelmän ja työnormien välinen suhde

Arkisto

EU tarkastelee mahdollisuutta käydä WTO:n puitteissa keskustelua monenvälisen kauppajärjestelmän ja kansainvälisesti tunnustettujen työnormien välisestä suhteesta pitäen mielessä kehitysmaiden suhteellisten etujen kunnioittamisen perusperiaatteen.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1996, kauppajärjestelmän ja kansainvälisesti tunnustettujen työnormien välisestä suhteesta [KOM(1996) 402 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Euroopan kansalaiset ja poliittiset viranomaiset eivät voi suhtautua välinpitämättömästi työsuhteisiin liittyviin ihmisoikeuksien loukkauksiin, jotka voivat ilmetä perusvapauksien riistämisenä (orjuutena, pakkotyönä, lapsityövoiman käyttönä tai yhdistymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden kieltämisenä).

Euroopan unionin on pyrittävä takaamaan sellaisten perusvapauksien kunnioitus, joiden avulla eri maiden on mahdollista saavuttaa omaan taloudelliseen kehitykseensä ja sosiaalisiin rakenteisiinsa mukautetut työ- ja elinolot.

Komissio katsoo, että on parasta omaksua asteittain edistyvä, ihmisen perusoikeuksiin pohjautuva lähestymistapa, jossa ei kyseenalaisteta kehitysmaiden oikeutta käyttää hyväkseen runsaasta ja edullisesta työvoimasta aiheutuvaa suhteellista etua. Komission mielestä näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.

Taloudellisen yhteistyö- ja kehitysjärjestön OECD:n vuonna 1994 käynnistämässä tutkimuksessa, joka koskee kauppaa, työllisyyttä ja kansainvälisesti tunnustettuja työnormeja, keskitytään joukkoon työn kansainvälisiä "perusnormeja". Näitä ovat yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus, lapsityövoiman eri muotojen poistaminen, pakkotyön kieltäminen ja työssäkäyntiin liittyvän syrjinnän lakkauttaminen. Tutkimuksen mukaan työn perusnormien taloudelliset vaikutukset ovat todennäköisesti pieniä, eivätkä perusnormit vaikuta kielteisesti kehitysmaiden taloudelliseen suoritukseen tai kansainväliseen kilpailuasemaan.

Kansainvälinen työjärjestö ILO perusti kansainvälisen kaupan vapautumisen sosiaalisia ulottuvuuksia tutkivan työryhmän. Eteen tulleiden vaikeuksien takia ryhmä päätti lopettaa keskustelun kansainvälisen kaupan ja työnormien kytkemisestä toisiinsa sosiaalisen lausekkeen ja pakotteiden avulla.

Kööpenhaminassa pidetyssä Sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa valtionpäämiehet ja hallitukset ympäri maailmaa tunnustivat, että työnormit toteutuvat parhaiten asiaa koskevissa Kansainvälisen työjärjestön sopimuksissa.

Unionin uudessa yleisessä tullietuusjärjestelmässä on toteutettu kahdenlaisia toisistaan riippumattomia toimenpiteitä:

  • mahdollisuus poistaa myönnetyt etuisuudet kokonaan tai osittain orjuuden tai pakkotyön perusteella
  • erityiset tukijärjestelmät, joissa myönnetään ylimääräisiä etuuksia niitä pyytäville maille, jos ne noudattavat tosiasiassa ammatillisesta järjestäytymisoikeudesta, kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta ja lasten työnteosta tehtyjä Kansainvälisen työjärjestön sopimuksia.

Kahdenvälisissä suhteissa unioni on tehnyt yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa, ja sopimuksissa edellytetään taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä, kuten taloudellisen ja teknisen avun ohjelmia, jotka liittyvät koulutukseen, naisten osallistumiseen taloudelliseen toimintaan jne.

Vuodesta 1992 kolmansien maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin on pitänyt kirjata ihmisoikeuksia koskeva lauseke. Lausekkeessa ei viitata pelkästään kansalaisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin vaan myös kehitykseen sekä taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin.

Monenvälisessä toiminnassa komissio korostaa seuraavien järjestöjen asemaa:

  • Kansainvälinen työjärjestö ILO, joka näyttää periaatteidensa puolesta sopivimmalta elimeltä tutkimaan kysymystä työnormien edistämisestä.
  • Maailman kauppajärjestö WTO, joka toimii kaupan ja työnormien välisestä suhteesta käytävän keskustelun foorumina.

ILO:lla on käytössä järjestelmiä, joilla se valvoo kansainvälisten työtä koskevien sopimusten noudattamista. Valvontamenettelyt eivät perustu rangaistuksiin: käytössä olevilla järjestelmillä on moraalinen vaikutus (erityisesti yleiseen mielipiteeseen) pakottamisen sijasta. ILO:n valvontajärjestelmiä ja toimintaa on tehostettava työnormien edistämiseksi.

WTO:ssa käytävillä neuvotteluilla olisi oltava kolme merkittävää lähtökohtaa:

  • monenvälisen kauppajärjestelmän ja työnormien edistämiseen liittyvien tavoitteiden lähentyminen
  • monenvälinen lähestymistapa sellaisiin itsenäisiin kauppapolitiikkoihin, jotka liittyvät työnormien edistämiseen
  • työn perusnormien noudattamisen vaikutukset kansainväliseen kilpailukykyyn erityisesti kehitysmaissa.

Komissio ehdotti neuvostolle, että Singaporessa (9.-13. joulukuuta 1996) järjestettävässä WTO:n ministerikokouksessa pyrittäisiin perustamaan työryhmä, jonka tehtävänä olisi tutkia monenvälisen kauppajärjestelmän ja työn perusnormien välistä suhdetta.

MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 18 päivänä syyskuuta 2002 - Kauppapolitiikka ja kehitys -Kehitysmaiden auttaminen hyötymään kaupasta[KOM(2002) 513 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

OECD:n tutkimus kansainvälisestä kaupasta ja perustyönormeista (vuodelta 1996, päivitetty vuonna 2000)

Tutkimuksessa keskitytään kaupan vapautumisen ja perustyönormien soveltamisen väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että maat, jotka eivät noudata perustyönormeja, eivät saavuta kilpailuetuja kansainvälisessä kaupassa, eivät houkuttele suoria ulkomaisia investointeja eivätkä saa säilytettyä vientiään vahvana. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että perustyönormien vahvistaminen voi lisätä talouden kasvua ja tehokkuutta.

Neuvoston lokakuussa 1999 antamat päätelmät kaupasta ja työstä

Neuvosto muistuttaa mieliin Singaporen julistuksen merkityksen sekä vahvistaa Euroopan unionin kannan kaupasta ja sosiaalisesta kehityksestä ottaen huomioon Seattlessa marraskuussa 1999 pidettävän WTO:n ministerikokouksen.

Euroopan unioni katsoo velvollisuudekseen vahvistaa omalta osaltaan perustyönormien suojelua, ja tässä tarkoituksessa se aikoo tukea ILOn työskentelyä ja tehdä yhteistyötä WTO:n kanssa. Lisäksi Euroopan unioni vastustaa voimakkaasti kaikkia sanktioihin perustuvia lähestymistapoja ja vastustaa kaikkia aloitteita työntekijöiden oikeuksien käyttämisestä protektionistisiin tarkoituksiin.

WTO:n ministerikokouksen Singaporessa vuonna 1996 antama julistus

WTO tukee kansainvälisesti tunnustettujen perustyönormien edistämistä ja arvioi, että talouskasvu ja kehitys, joita vauhdittavat kaupankäynnin lisääntyminen ja kaupan vapautumisen voimistuminen, vaikuttavat näiden normien edistämiseen.

Kansainvälisen kaupan ja työolojen välinen suhde on arkaluonteinen aihe, varsinkin kun on kyse sanktioista. Näin ollen ministerikokous katsoo, että perustyönormien käyttö protektionistisiin tarkoituksiin ei ole hyväksyttävää ja että erityisesti matalapalkkaisten kehitysmaiden suhteellista etua ei saa asettaa millään tavalla kyseenalaiseksi.

Lisätietoja saa Maailman kauppajärjestön www-sivustolta (ES) (EN) (FR).

Viimeisin päivitys 15.03.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun