RSS
Aakkosellinen hakemisto

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Kasvu ja työllisyys

Arkisto
Työllisyys ja sosiaaliasiat

Vuonna 2000 käynnistetyn Lissabonin strategian avulla pyritään tekemään Euroopasta vuoteen 2010 mennessä ”maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta”. Lissabonin strategian väliarvio osoittaa, että tulokset ovat parhaimmillaankin heikohkot. Euroopan unionin ja sen taloudellisten yhteistyökumppanien välinen tuottavuus- ja kasvukuilu on entisestäänkin syventynyt. Uutena haasteena mukaan on tullut väestön vanheneminen.

Niinpä Eurooppa-neuvosto on päättänyt vauhdittaa Lissabonin strategiaa kasvua ja työllisyyttä edistävän yhteistyökumppanuuden muodossa. Kyseisen kumppanuuden tavoitteet liittyvät edelleen kiinteästi kestävän kehityksen periaatteeseen. Niihin päästäkseen Euroopan unionin on keskityttävä harvempiin painopisteisiin. Voimakkaamman ja kestävän kasvun toteuttaminen sekä lukuisampien ja laadukkaampien työpaikkojen luominen vapauttavat tarvittavat voimavarat, jotta voimme konkretisoida yleisemmät pyrkimyksemme talous- ja yhteiskuntaelämässä sekä ympäristöalalla.

  • EUROOPASTA HOUKUTTELEVAMPI PAIKKA SIJOITTAJILLE
    Kasvun ja työllisyyden kannustaminen edellyttää, että Euroopan houkuttelevuutta sijoittamisen kohteena lisätään. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä osuus työpaikkojen luomisessa ja kasvussa. Näin ollen unionin on ensiksikin pyrittävä purkamaan pk-yritysten perustamisen tiellä olevia esteitä ja tuettava yrittäjyyttä. Lissabonin strategian käynnistämisen jälkeen saavutetusta edistyksestä huolimatta riskipääomaa ei ole vieläkään käytettävissä riittävästi nuorten yritysten toiminnan vauhdittamiseksi. Nykyiset verosäännökset eivät myöskään kannusta käyttämään voittoja oman pääoman kasvattamiseen.
    • Avoimien ja kilpailukykyisten markkinoiden varmistaminen Euroopassa ja sen ulkopuolella
      Kilpailu sisämarkkinoilla elvyttää tuottavuutta ja innovointia. Unionin kilpailupolitiikka on avainasemassa kilpailukykyisten markkinoiden muokkaamisessa. Sitä on jatkettava laajentuneessa unionissa ja sellaisilla markkinoilla, joilla on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kilpailuesteet on poistettava, ja valtiontuet on suunnattava innovointiin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä riskipääomaan. EU:n ulkopuolella on harjoitettava kauppapolitiikkaa, jolla autetaan Euroopan yrityksiä pääsemään kolmansien maiden markkinoille rehdin kilpailun sääntöjä noudattaen.
    • Eurooppalaisen ja kansallisen sääntelyn parantaminen
      Lainsäädännön yksinkertaistaminen auttaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä poistamalla tarpeettomat hallinnolliset muodollisuudet. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat jo tehneet useita aloitteita hallintokustannusten karsimiseksi. Siitä on hyötyä Euroopan yritysten tuottavuudelle ja kilpailukyvylle, niiden mukautumis- ja innovointikyvylle sekä työllisyydelle. Myös uusien yritysten perustaminen helpottuu.
    • Eurooppalaisen infrastruktuurin laajentaminen ja parantaminen
      Liikenneinvestointien on vastattava yhteiskunnan taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristötarpeita. Nykyaikainen infrastruktuuri on tärkeä kilpailukykytekijä, jolla houkutellaan yrityksiä, sillä se helpottaa vaihtoa ja liikkuvuutta. Ilmastonmuutos korostaa kestävämmän liikkuvuuden tarvetta. Sovittamalla yhteen eri liikennemuotoja pyritään erityisesti lisäämään ympäristöystävällisempien, turvallisempien ja energiatehokkaampien liikennemuotojen osuutta koko liikenteestä. Uutta tekniikkaa samanaikaisesti soveltamalla lisätään liikenteen suorituskykyä.
  • OSAAMINEN JA INNOVOINTI, KASVUN EDELLYTYKSET
    Osaaminen ja innovointi ovat oleellisia tuottavuuden kasvulle. Tämä taas on Euroopalle kriittinen tekijä, sillä maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa Euroopan on kohdattava kilpailijoita, joiden valttina on halpa työvoima ja luonnonvarat.
    • Tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen ja parantaminen
      Unionin tavoite on 3 prosenttia BKT:sta, mistä 1 prosentti tulisi julkiselta sektorilta ja 2 prosenttia yksityiseltä sektorilta, ei ole läheskään saavutettu. Tätä taustaa vasten valtionapu-uudistuksella helpotetaan nuorten ja innovoivien yritysten mahdollisuuksia saada riskipääomaa ja rahoitusta. Tutkimuksen seitsemännellä puiteohjelmalla pyritään tukemaan etenkin yksityisen sektorin investointeja keskeisiin teknologioihin. Yhteisellä verotuksellisella lähestymistavalla tutkimukseen ja kehittämiseen kannustetaan yrityksiä lisäämään investointejaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
    • Tiedotus- ja viestintäteknologioiden innovoinnin ja omaksumisen helpottaminen
      Jotta tutkimus loisi kasvua, tutkimustulokset on hyödynnettävä innovaatioina. Yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen parantaa ideoiden välittymistä vastalahjana yritysten osallistumiselle yliopistojen rahoitukseen. Tuloksena on laadukkaampaa ja kannattavampaa tutkimusta. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta tuetaan tietotekniikan, ympäristöteknologian ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviä toimia.
    • Innovointi kestävän kehityksen palveluksessa
      Innovointi ja tekninen kehitys ovat keskeisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat ympäristöystävällisen talouskasvun ja takaavat luonnonvarojen (erityisesti energiavarojen)kestävyyden. Ympäristöteknologian kehitys voi niin ikään avata uusia markkinoita, mikä parantaa yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä.
    • Vahvan eurooppalaisen teollisuuspohjan edistäminen
      Euroopan teollisuuden teknistä potentiaalia ei aina hyödynnetä täysimääräisesti. Yhteinen eurooppalainen lähestymistapa tutkimusta, sääntelyä ja rahoitusta koskeviin haasteisiin voi tuottaa yhteisvaikutuksia, jotka mahdollistavat laajamittaisten hankkeiden toteuttamisen ja yhteiskunnan tarpeiden asianmukaisemman huomioonottamisen. Julkisen sektorin rahoitusosuuden ansiosta voidaan lisäksi konkreettisesti edistää tavaroiden ja palveluiden kestävää kehitystä ja samalla vahvistaa Euroopan kansainvälistä kilpailukykyä. Galileo-hanke ja matkapuhelinpalvelut ovat hyviä esimerkkejä yhteistyökumppanuudesta.
  • ENEMMÄN JA LAADUKKAAMPIA TYÖPAIKKOJA
    Eurooppa tarvitsee enemmän ja laadukkaampia työpaikkoja. Väestökehitys kasvattaa paineita työllisyyden kehitykseen niin että sen myönteisistä tuloksista tulee taloudellinen ja sosiaalinen välttämättömyys.
    • Useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen
      Jäsenvaltioita kehotetaan vahvistamaan työllisyystavoitteensa vuosiksi 2008 ja 2010 ja suunnittelemaan kansallisten uudistusohjelmiensa yhteydessä toteutettavia toimia. Työllisyyden yhdennetyt suuntaviivat auttavat niitä valitsemaan tehokkaimmat välineet. Haasteena on houkutella työmarkkinoille ja säilyttää siellä enemmän väkeä. Erityishuomiota kiinnitetään nuoriin ja ikäihmisiin. Eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä on uudistettava, jotta taataan niiden elinkelpoisuus ja sosiaalisen suojelun luotettavuus.
    • Työntekijöiden ja yritysten mukautumiskyvyn kehittäminen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen
      Nopeasti kehittyvä talouselämä edellyttää suurta sopeutumiskykyä työntekijöiltä, joiden on pystyttävä kehittämään ammattitaitoaan, jotta he pystyvät vastaamaan kasvualojen tarpeisiin. Joustavuuteen on kuitenkin liityttävä myös muutosten ajanjaksot kattava sosiaaliturva. Sosiaalisen suojelun järjestelmät on ajanmukaistettava, jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin. Markkinoiden tarpeiden tyydyttämiseksi nykyistä paremmin on poistettava työvoiman liikkuvuuden tiellä olevat esteet.
    • Lisäsijoittaminen inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja
      Koulutuksella on keskeinen asema osaamistaloudessa, sillä se tukee kasvua ja työllisyyttä tuottamalla suuresti ammattitaitoista ja sopeutumiskykyistä työvoimaa. Koulutus vahvistaa myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kansalaisten aktiivista osallistumista. Kaikkien mahdollisuus saada koulutusta tulisi taata toteuttamalla Eurooppalainen elinikäisen oppimisen alue ja tekemällä siitä vuoteen 2010 mennessä maailmanlaajuisesti esikuvallinen.
    • EU:n koheesiopolitiikka 2007–2013 sekä rakennerahastojen ja koheesiorahaston tehtävät
      Yhteisön strategisissa suuntaviivoissa määritellään koheesiopolitiikan painopisteet. Suuntaviivoissa osoitetaan alat, joilla koheesiopolitiikasta voi olla apua Lissabonin strategian tavoitteiden sekä kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suositusten toteuttamisessa. Näin rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimialaan kuuluvissa kansallisissa ohjelmissa ja hankkeissa edistetään kasvua, työllisyyttä, innovointia ja osaamistaloutta sekä fyysisten infrastruktuurien luomista.

Katso myös

  • Lisätietoja Euroopan komission sivustolla (DE) (EN) (FR) "Kasvua, työpaikkoja: yhteisvoimin kohti huomispäivän Eurooppaa".
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun