RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Biotieteet ja biotekniikka

Arkisto

Tavoitteena on edistää biotieteiden ja biotekniikan hyödyntämistä Euroopan unionissa useilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, maataloudessa, elintarvike- ja muussa teollisuudessa sekä ympäristönsuojelussa sellaisen osaamistalouden luomiseksi, jonka toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Tämä on Euroopan komission viime vuosina antamien säädösten tavoite. Biotieteet ja biotekniikka on Euroopalle haaste, mutta niihin liittyy myös mahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi komissio on laatinut Euroopan unionille strategian. Seuraavassa esitetään tiivistetysti strategian tärkeimmät näkökohdat ja määritellään muun muassa, mitä käsitteellä tarkoitetaan sekä haasteet, suunnitellut toimet ja eettiset periaatteet.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 23. tammikuuta 2002, "Biotieteet ja biotekniikka - strategia Euroopalle" [KOM(2002) 27 lopullinen, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 55, 2.3.2002].

TIIVISTELMÄ

Biotekniikassa tuotetaan geenimanipulaation avulla biologisia molekyylejä tai siirtogeenisiä organismeja mm. lääke- ja muun teollisuuden, maatalouden ja kemian sovelluksia varten.

Biotieteet herättävät tärkeitä poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä ja antavat aihetta laajaan julkiseen keskusteluun. Biotekniikan tietopohja on muuttumassa merkittävästi, ja uusia sovelluksia syntyy terveydenhuollon, maatalouden, elintarviketuotannon ja ympäristönsuojelun alalla.

Biotieteissä ja biotekniikassa saavutetun tieteellisen ja teknologisen edistyksen vauhti on kiihtynyt vuosien ajan. Tämän vuoksi Euroopan komissio hyväksyi tammikuussa 2002 strategian, jonka avulla Eurooppaan kehitetään kestäväpohjaisia ja vastuullisia toimintalinjauksia, jotka liittyvät seuraaviin kolmeen laajaan ongelmakenttään:

  • Biotieteet ja biotekniikka antavat mahdollisuuksia monien sellaisten maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisuun, jotka liittyvät terveyteen, ikääntymiseen, elintarvikkeisiin, ympäristöön ja kestävään kehitykseen.
  • Biotieteisiin ja biotekniikkaan liittyvällä toiminnalla on oltava laaja yleinen kannatus, ja eettisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja huolenaiheisiin on paneuduttava.
  • Tieteen ja tekniikan vallankumous on maailmanlaajuinen tosiasia, joka tuo uusia mahdollisuuksia ja haasteita kaikille maailman maille.

Tämä strategia koostuu kahdesta osasta:

  • yleiset poliittiset suuntaviivat
  • 30 kohdan suunnitelma näiden suuntaviivojen muuttamisesta toimiksi.

Strategiassa heijastuu biotieteiden tärkeys, jonka Eurooppa-neuvosto on todennut. Strategiassa ehdotetaan yksityiskohtaista vuoteen 2010 ulottuvaa etenemissuunnitelmaa, ja siinä korostetaan erityisesti pioneeritekniikoita, joiden avulla Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan Lissabonin tavoitteita.

Biotieteitten ja biotekniikan mahdollisuudet

Biotieteitä ja biotekniikkaa pidetään laajalti yhtenä tulevien vuosikymmenten lupaavimmista uusista huipputekniikoista.

Terveysalalla voidaan biotekniikan avulla jo nyt tuottaa entistä turvallisemmin ja eettisemmin yhä useampia lääkkeitä ja terveydenhoitopalveluja. Kantasolututkimus avaa mahdollisuuksia tuottaa siirtokudoksia ja -elimiä rappeutumissairauksien, Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin jne. hoitoon. Lisäksi se avaa uusia näkymiä elämänlaadun parantamiseksi innovatiivisten lääketieteellisten sovellusten kautta.

Maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa biotekniikka mahdollistaa elintarvikkeiden ja rehujen laadun parantamisen ja vaikuttaa osaltaan tautien torjuntaan ja terveysriskien vähentämiseen. Kasvigenomianalyysi on erittäin tärkeä tutkimusala. Muuntogeenisten viljelykasvien viljelyala maailmassa onkin miltei kaksinkertaistunut.

Muilla aloilla kuin elintarvikealalla biotekniikka myötävaikuttaa uusien käyttötapojen kehittämiseen teollisuuden raaka-aineille energiantuotannossa ja lääketeollisuudessa. Kehitteillä on muunnoksia mm. hiilihydraattien, öljyjen, rasvojen, proteiinien ja kuitujen tuotantoon. Biomassasta voidaan lisäksi tuottaa vaihtoehtoista energiaa, sekä nestemäisiä että kiinteitä polttoaineita, kuten biodieseliä ja bioetanolia.

Ympäristönsuojelun ja ympäristön laadun parantamisen alalla biotekniikka tarjoaa uusia tapoja erityisesti ilman, maaperän ja veden suojeluun sekä jätehuoltoon. Tutkimus keskittyy puhtaampien tuotteiden ja tuotantoprosessien sekä kestävämpien viljelykäytäntöjen kehittämiseen.

Biotieteiden ja biotekniikan alalla voi olla tärkeä osuus tässä uudelleen kohdennetussa Lissabonin strategiassa. Kuten viimeisimmässä Lissabonin strategian edistymistä käsittelevässä raportissa todetaan, biotieteet ja biotekniikka voivat

  • lisätä merkittävästi Euroopan osuutta globaaleista huipputekniikan markkinoista;
  • olla merkittävä tekijä tieteen, teollisuuden ja työllisyyden alalla;
  • lisätä vaurautta ja luoda enemmän ja parempia työpaikkoja;
  • myötävaikuttaa Euroopan teollisuuden modernisointiin.

Mahdollisuuksien hyödyntäminen

Edellä kuvatussa biotieteitä ja biotekniikkaa edistävässä eurooppalaisessa strategiassa yksilöidään useita strategisia prioriteetteja:

  • olisi toteutettava tietopohjainen talous, jossa investoidaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä koulutukseen;
  • tietämys on muunnettava konkreettisiksi tieteen ja teknologian sovelluksiksi (uusiksi tuotteiksi, prosesseiksi ja palveluiksi);
  • hyvää hallintoa olisi vahvistettava politiikkojen ja toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa;
  • Euroopan kansainvälistä merkitystä olisi lisättävä;
  • vuoropuhelua, politiikan yhtenäisyyttä ja yhteistyötä olisi edistettävä toimien toteuttamisessa välittömästi ja tulevaisuudessa.

Euroopan kilpailukykyä on parannettava seuraavien kolmen keskeisen toimintakokonaisuuden avulla:

  • Resurssipohjan vahvistaminen. Tavoitteena on biotieteiden alan koulutuksen tehostaminen (mm. tutkijoiden elinikäinen koulutus ja yleisen tietoisuuden lisääminen). Alan kehityksen perustana on mahdollisuus päästä käyttämään tietokantoja, jotka sisältävät alasta kattavaa ja ajantasaista tietoa.
  • Euroopan biotekniikka-alan yhteisöjen verkot. On helpotettava tietojen, taitojen ja hyvien toimintatapojen vaihtoa ja luotava biotekniikka-alan toimijoista ja laitoksista tiivis yhteisö.
  • Viranomaisten ennakoiva ja aktiivinen toiminta. Päämääränä on ennakoida uusia ongelmakenttiä ja muokata toimintalinjoja tämän mukaan.

Bioteknologiassa etsitään ratkaisuja spesifisiin ongelmiin. Biotieteitä ja biotekniikkaa koskevassa strategiassa korostetaan erityisesti eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamista parantamalla niiden pk-yritysten mahdollisuuksia, joiden toiminta perustuu tutkimukseen ja yrittäjähenkeen. Tällaiset tieteellisen tiedon hyödyntämiseen perustuvat yritykset ovat keskeisiä kilpailukyvyn ja teknologiainnovaatioiden sekä investointimahdollisuuksien ja työpaikkojen luomisen kannalta.

Eettiset ja yhteiskunnalliset näkökohdat

Biotieteiden ja biotekniikan kehitys ja sovellukset herättävät perustavanlaatuisia eettisiä kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten määritellään ihminen ja miten käytetään ja valvotaan perimää koskevaa tietoa.

Biotieteet ja biotekniikka ovat herättäneet runsaasti yleistä huomiota ja keskustelua. Keskustelun olisi oltava osallistujakunnaltaan ja aiheiltaan kattavaa, tietoon perustuvaa ja jäsennettyä, jotta kaikkien osallistujien tietämys ja keskinäinen ymmärtämys lisääntyisi. Niinpä on hyvin tärkeää tukea tiedotusta ja keskustelua, jotta suuri yleisö ja alan toimijat saisivat tietoa näistä monimutkaisista kysymyksistä. On myös kehitettävä menetelmiä ja kriteerejä sen arvioimiseksi, mitkä ovat hyödyt suhteessa haittoihin ja riskeihin.

Viranomaisten, talouden toimijoiden ja tiedeyhteisön olisi aktiivisesti tiedotettava alan keskeisistä kysymyksistä ja tehdä niistä selkoa kansainvälisen yhteistyön piirissä.

Suunnitellut toimet: toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelman tarkoituksena on luoda johdonmukaiset poliittiset puitteet, jotka edistävät biotekniikan kehitykselle suotuisia oloja Euroopassa ja lisäävät jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyötä. Toimintasuunnitelmaan kuuluu neljäntyyppisiä toimia:

  • tutkimuksen tukitoimet, eurooppalaisen teollis- ja tekijänoikeuksien suojajärjestelmän luominen
  • keskustelun käynnistäminen biotekniikan eettisistä, juridisista ja yhteiskunnallisista näkökohdista
  • kansainvälinen yhteistyö erityisesti kehitysmaiden kanssa
  • bioteknologian alaa koskevan eurooppalaisen politiikan kehittäminen.

Edistymistä koskevat raportit ja tulevan linjaukset

Komissio on tiedottanut edistymisestä säännöllisesti, ja se on laatinut vuoden 2002 jälkeen kolme edistymisraporttia. Komissio on korostanut saavutettua edistystä, mutta myös viivästymiset tietyillä aloilla on tuotu esille. Kolmessa julkaistussa raportissa on esitetty politiikan laadinnassa ja kentällä saadut tulokset, ja niissä on käsitelty uusia esille tulleita kysymyksiä. Niissä on mahdollisuuksien mukaan käsitelty myös etenemissuunnitelmassa esitettyjä asioita.

Valmistellakseen strategian tarkastelua sen toteuttamiskauden puolessa välissä kevään 2007 Eurooppa-neuvostoa varten Euroopan komissio on ryhtynyt arvioimaan perinpohjaisesti vuoden 2002 jälkeen tapahtunutta edistystä ja pohtimaan yleisesti biotieteiden ja biotekniikan yhteiskunnallista merkitystä Euroopassa. Nämä kaksi aloitetta perustuvat erityisesti

  • julkiseen kuulemiseen;
  • Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamaan riippumattomaan selvitykseen;
  • raporttiin, joka koskee eurooppalaisen teollisuuden ja tutkimuksen kilpailukykyä biotekniikan alalla.

Taustaa

Euroopan unionilla on paljon tutkimuspotentiaalia bioteknologian alalla. Yhteiskunnan on voitava saada tästä tutkimuksesta hyötyjä, jotka näkyvät talouskasvuna ja työpaikkojen määrän lisääntymisenä. Tutkimuksen 5. puiteohjelma (1998-2002) ja 6. puiteohjelma (2002-2006) oli tarkoitettu tutkijoiden, yrittäjien, teollisuuden edustajien ja rahoittajien käyttöön tätä varten. Biotieteet ja biotekniikka ovat tämän päivän todellisuutta kaikkialla maailmassa, ja ne ovat olennaisia dynaamisen ja innovatiivisen tietotalouden luomisessa. Tietoon perustuvan talouden menestyminen nojaa aina uuden tiedon tuottamiseen, levittämiseen ja soveltamiseen. Investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat EU:ssa kuitenkin pienemmät kuin USA:ssa. Komissio aikoo nostaa Euroopan takaisin biotieteitten ja biotekniikan tutkimuksen kärkeen. Yhteisön tutkimuksen kuudennessa puiteohjelmassa (2002-2006) ala asetetaan kärkisijalle, ja puiteohjelma tarjoaa vakaan pohjan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiselle yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle biotieteiden ja biotekniikan strategian väliarvioinnista [KOM(2007)175 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Tässä asiakirjassa komissio korostaa vuonna 2011 päätökseen saatavan biotieteiden ja biotekniikan strategian tehokkuutta. Vuosina 2002-2006 saadut tärkeimmät tulokset ovat:

  • tutkimusklusterien alueellinen yhdentyminen;
  • sisällön tarjoaminen kansallisille suunnitelmille;
  • muuntogeenisiä organismeja koskeva uusi lainsäädäntökehys.

Väliarvio on sen sijaan varovaisempi biotekniikan alan innovaatioiden edistämisen ja kehittämisen osalta. Tällä alalla pienet ja keskisuuret yritykset kärsivät edelleen yhteisön puitteiden puuttumisesta (patentit), investointien vähyydestä sekä akateemisen maailman ja rahoittajien yhteistyön puutteesta.

Komissio yksilöi viisi ensisijaista tointa, joihin strategia olisi nyt keskitettävä:

  • tutkimuksen sekä biotieteiden ja biotekniikan sovellusten markkinoiden kehittäminen;
  • kilpailukyvyn, tietämyksen siirtämisen ja innovaatioiden edistäminen niin tiedemaailmassa kuin yrityksissäkin;
  • kannustaminen valistuneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun biotieteiden ja biotekniikan eduista ja riskeistä;
  • lainsäädännön täytäntöönpanon ja sen kilpailukykyä lisäävän vaikutuksen parantaminen;
  • modernin biotekniikan kestävän vaikutuksen varmistaminen maataloudessa.

Tiedonannossa esitellään myös joukko biotieteiden ja biotekniikan moderneja sovelluksia ja annetaan tietoja niiden vaikutuksista esimerkiksi teollisuuteen, talouteen, ympäristöön ja terveyteen.

Komission raportti Euroopan parlamentille, neuvostolle, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle 29.6.2005, "Biotieteet ja biotekniikka - strategia Euroopalle". - Kolmas raportti edistymisestä ja tulevan linjausta [KOM(2005) 286 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission raportti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle 7.4.2004, "Biotieteet ja biotekniikka - strategia Euroopalle". - Toinen raportti edistymisestä ja tulevan linjausta [KOM(2004) 250 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle 5.3.2003 - "Biotieteet ja biotekniikka - strategia Euroopalle". - Raportti edistymisestä ja tulevan linjausta [KOM(2003) 96 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 4.12.2001, toimintasuunnitelma "Tiede ja yhteiskunta" [KOM(2001) 714 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission tiedonanto 4.9.2001,"Tavoitteena strateginen näkemys biotieteistä ja biotekniikasta". Kuulemisasiakirja" [KOM(2001) 454 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Viimeisin päivitys 04.03.2008
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun