Itsenäiset ammatinharjoittajat: miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu
Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatetta sovelletaan itsenäisiin ammatinharjoittajiin *. Tätä periaatetta noudattamalla on tarkoitus saada lisättyä naispuolisten itsenäisten ammatinharjoittajien määrää. Periaate lisää myös itsenäisten ammatinharjoittajien avustavien aviopuolisoiden * työn arvostusta. Direktiivissä on uusia säännöksiä, jotka koskevat syrjinnän torjuntaa, yritysten perustamista, sosiaaliturvaa ja äitiyttä.
SÄÄDÖS
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta.
TIIVISTELMÄ
Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen nojalla kaikenlainen sukupuoleen perustuva syrjintä – sekä välitön * että välillinen * – on kielletty. Periaatetta on noudatettava yritystä perustettaessa, varustettaessa tai laajennettaessa tai itsenäistä ammatinharjoittamista aloitettaessa tai laajennettaessa.
Häirintää * ja sukupuolista häirintää * pidetään sukupuoleen perustuvana syrjintänä.
Tämä direktiivi antaa Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioille mahdollisuuden toteuttaa positiivisia erityistoimia. Näillä julkisilla toimilla pyritään varmistamaan miesten ja naisten täysi tasa-arvo työelämässä, esimerkiksi naisyrittäjyyden lisäämiseksi.
Yhteisen yrityksen omistavat pariskunnat
Tässä yhteydessä miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu tarkoittaa, että puolisoita tai elinkumppaneita, jotka perustavat yhdessä yrityksen, kohdellaan samoin edellytyksin kuin muita henkilöitä.
Jäsenvaltiossa, jossa on itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaaliturvajärjestelmä, itsenäisen ammatinharjoittajan toimintaan osallistuvalla puolisolla tai elinkumppanilla on lisäksi oikeus omaan sosiaaliturvaan. Jäsenvaltiot päättävät, pannaanko tämä sosiaaliturva täytäntöön pakollisena vai vapaaehtoisena.
Äitiyteen liittyvät oikeudet
Naisilla, jotka toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina, ja naisilla, jotka avustavat puolisoaan tai elinkumppaniaan itsenäisessä ammatinharjoittamisessa, on oltava oikeus äitiysrahaan vähintään 14 viikon ajan. Äitiysrahan on oltava riittävä, jotta he voivat halutessaan keskeyttää ammattitoimintansa. Äitiysrahan on siten vastattava
- tulojen tai voiton keskimääräistä menetystä (summalle voidaan kuitenkin asettaa yläraja) ja/tai
- etuutta, jonka asianomainen henkilö saisi terveydellisistä syistä tapahtuneen toimintansa keskeytymisen vuoksi ja/tai
- muuta kyseisen EU–maan lainsäädännössä vahvistettua perhe-etuutta.
Aikana, jona nämä naiset ovat keskeyttäneet ammattitoimintansa raskauden tai äitiyden vuoksi, heidän on voitava käyttää tilapäisiä sijaisia tarjoavia palveluja tai mahdollisia olemassa olevia kansallisia sosiaalipalveluja. Mahdollisuus käyttää tällaisia palveluja voi olla vaihtoehto äitiysrahalle tai sen osa.
Tausta
Aiempi direktiivi 86/613/ETY kumotaan 5 päivästä elokuuta 2012, johon mennessä tämä direktiivi on saatettava osaksi kaikkien EU-maiden kansallista lainsäädäntöä.
Itsenäisten ammatinharjoittajien oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun suojellaan myös muilla direktiiveillä. Niitä ovat direktiivi 2006/54/EY, jota sovelletaan työhön ja ammattiin, direktiivi 79/7/ETY, jota sovelletaan sosiaaliturvaan, sekä direktiivi 2004/113/EY, jonka soveltamisalaan kuuluu yksityisten tai julkisten tavaroiden ja palvelujen saatavuus.
| Keskeiset termit |
|---|
|
VIITTEET
| Säädös | Voimaantulo | Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa | EUVL |
|---|---|---|---|
| Direktiivi 2010/41/EU |
4.8.2010 |
5.8.2012 |
EUVL L 180, 15.7.2010 |



