RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Naisten ja miesten välisen palkkaeron torjunta

Naisten ja miesten välinen palkkaero on todellisuutta Euroopan unionissa. Huomattavaa osaa palkkaerosta ei voida selittää objektiivisin perustein. Nykyaikaisessa ja kilpailukykyisessä Euroopassa, jossa haasteena ovat väestörakenteen muutokset (odotettavissa oleva työssäkäyvän väestön väheneminen), palkkaeron torjunta ei ole vain symbolinen tehtävä, vaan todellinen haaste. Komissio esittää syiden selvityksen perusteella toimintatapoja, joiden tarkoituksena on poistaa epätasa-arvo ja kehottaa kaikkia osapuolia osallistumaan.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 18. heinäkuuta 2007, "Naisten ja miesten välisen palkkaeron torjunta" [KOM(2007) 424 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Vuodesta 1957 lähtien Rooman sopimukseen on sisältynyt periaate, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan sama palkka. EY:n perustamissopimuksen 157 artiklassa määrätään, että jäsenvaltioiden on noudatettava periaatetta, jonka mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka. Palkkaeron kaventaminen kuuluu myös EU:n kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteisiin.

Käytännössä tilanne on kuitenkin ongelmallinen. Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa painotetaan, että naisten ja miesten välinen palkkaero ei ole kaventunut viimeisten kymmenen vuoden aikana sen torjumiseksi toteutetuista toimenpiteistä ja käytetyistä resursseista huolimatta. Virallisten lukujen mukaan naiset ansaitsivat Euroopan unionissa vuonna 2005 keskimäärin 15 prosenttia vähemmän kuin miehet, joten ero on kaventunut vain kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 1995. Parannus on vähäistä, kun otetaan huomioon, että naisten työllisyysaste on noussut huomattavasti.

Suurinta osaa palkkaerosta ei voida selittää objektiivisen perustein. Kaikissa jäsenvaltioissa naisten koulumenestyksen taso on korkeampi kuin miesten, ja enemmistö korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia. Siksi on selittämätöntä, että työmarkkinat tarjoavat naisille miehiä huonommat edellytykset eivätkä arvosta täysimääräisesti naisten tuotantopotentiaalia.

Naisten ja miesten välisen palkkaeron torjunta ylittää selvästi Euroopan komission toimivallan. Siksi se edellyttääkin osallistumista kaikilta osapuolilta, erityisesti jäsenvaltioilta ja työmarkkinaosapuolilta, joille päätöksenteko- ja toimintavalta on keskittynyt.

Monitahoinen ja pitkäkestoinen ilmiö

Palkkauksen erot voivat kuvastaa objektiivisia eroja:

  • henkilökohtaiset ominaisuudet (ikä, koulutustaso ja kokemus)
  • työhön liittyvät tekijät (ammatti, sopimuksen luonne ja työehdot)
  • suoraan yritykseen liittyvät tekijät (toimiala ja koko).

Olemassa on myös välitöntä syrjintää, joissa nainen saa samasta työstä alempaa palkkaa kuin miespuolinen työtoverinsa.

Syrjintä ja objektiiviset erot eivät kuitenkaan riitä selittämään ilmiön säilymistä.

Palkkaero voi myös heijastaa eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Eriarvoisuus kohdistuu pääasiassa naisiin, ja siihen liittyvät muun muassa seuraavat tekijät:

  • työmarkkinoiden monialainen eriytyminen: naiset hakeutuvat paljon harvemmille aloille ja harvempiin ammatteihin kuin miehet, ja nämä alat ja ammatit ovat usein vähemmän arvostettuja ja huonommin palkattuja
  • työmarkkinoiden alakohtainen eriytyminen: naisia otetaan pääasiassa huonommin palkattuihin tehtäviin, ja he kohtaavat enemmän esteitä urakehityksessään (vain kolmannes EU:n yrityksissä työskentelevästä toimihenkilöstöstä on naisia)
  • perinteet ja stereotypiat: nämä vaikuttavat esimerkiksi koulutusalan valintaan, ammattien arviointiin ja luokitteluun sekä työssäkäyntiin
  • työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät vaikeudet, jotka ilmenevät naisilla usein hakeutumisena osa-aikaiseen työhön ja työuran keskeytyksinä, millä on kielteisiä vaikutuksia urakehitykselle.

Tilastot osoittavat, että palkkaero kasvaa työntekijän iän, koulutustason ja työkokemuksen myötä: ikäryhmällä 50-59-vuotiaat palkkaero on yli 30 prosenttia (alle 30-vuotiailla 7 prosenttia). Korkeakoulututkinnon suorittaneilla palkkaero on yli 30 prosenttia, kun taas alemman toisen asteen opinnot suorittaneilla se on 13 prosenttia. Palkkaero voi olla jopa 32 prosenttia työntekijöillä, jotka ovat työskennelleet yrityksessä yli 30 vuotta, kun taas 1-5 vuotta palvelleilla työntekijöillä ero on 22 prosenttiin.

Naisten ja miesten palkkauksellisen epätasa-arvon torjunta

Komissio korostaa naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventamisessa seuraavia toimintatapoja:

  • parempi voimassa olevan lainsäädännön soveltaminen ja siitä tiedottaminen
  • EU:n kasvu- ja työllisyysstrategian täysimääräinen hyödyntäminen unionilta saatavan taloudellisen tuen avulla (rakennerahastot)
  • työnantajien kannustaminen samapalkkaisuuden toteuttamiseen vetoamalla erityisesti yhteiskuntavastuuseen
  • parhaiden käytäntöjen tukeminen yhteisön tasolla työmarkkinaosapuolten tuella.

Taustaa

Naisten ja miesten välisen palkkaeron poistaminen on yksi EU:n sukupuolten tasa-arvopolitiikan keskeisimmistä aiheista. Se sisältyy useimpiin Euroopan tasolla käyttöön otettuihin välineisiin:

  • Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmaan (2006-2010)
  • EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan
  • Euroopan tasa-arvosopimukseen
  • rakennerahastoihin
  • komission vuotuisiin seurantaraportteihin vuodesta 2004 lähtien.
Keskeiset termit
  • Palkkaero: palkkaerolla tarkoitetaan keskimääräisen bruttotuntipalkan suhteellista eroa miesten ja naisten välillä koko talouden piirissä. Se on yksi EU:n kasvu- ja työllisyysstrategian täytäntöönpanon seurannan rakenneindikaattoreista.
Viimeisin päivitys 23.05.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun