RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Talous- ja työllisyyspolitiikan koordinaatioprosessin selkeyttäminen

Arkisto

1) TAVOITE

Tavoitteena on selkeyttää ja synkronoida talous- ja työllisyyspolitiikan koordinaatioprosessia siten, että keskitytään täytäntöönpanotoimiin vuosittaisten suuntaviivojen laatimisen sijaan.

2) ASIAKIRJA

Komission tiedonanto talous- ja työllisyyspolitiikan koordinaatioprosessin selkeyttämisestä [KOM(2002) 487 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

3) TIIVISTELMÄ

Tavoitteet. Euroopan unioni on valmistellut viime vuosina talous-, sosiaali- ja ympäristöpoliittista strategiaa. Strategian tavoitteita ovat

  • mahdollisimman vahva talouskasvu mm. lisäämällä kasvupotentiaalia
  • pyrkimys täystyöllisyyteen
  • sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttäminen
  • kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen.

Koordinaatiomenetelmät. Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen lisäksi perustamissopimuksessa määrätään talouspolitiikan koordinoinnista myös vakaus- ja kasvusopimuksen ja Euroopan työllisyysstrategian avulla ("Luxemburgin prosessi"). Muita talouspolitiikan koordinointitapoja ovat esim. talousuudistuksia koskeva prosessi ("Cardiffin prosessi"), Euroopan työllisyyssopimuksen yhteydessä työmarkkinaosapuolten kanssa käytävät talouskeskustelut ("Kölnin prosessi") sekä Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kehittämä avoin koordinaatiomenettely ("Lissabonin prosessi").

Politiikan koordinointivälineiden kehittäminen on monimutkaistanut koordinaatiopuitteita ja hankaloittanut unionin poliittisen ohjeistuksen muotoilua ja siitä tiedottamista. Varmistaakseen strategioiden tehokkaan täytäntöönpanon ja helpottaakseen tulosten arviointia EU:n on kuitenkin käytettävä tehokkaita koordinaatiomenetelmiä. Barcelonassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto onkin kehottanut selkeyttämään näitä koordinaatioprosesseja.

Ehdotukset. Komissio esittää seuraavia toimenpiteitä koordinaatioprosessien selkeyttämiseksi:

  • tehostetaan politiikan koordinaatiota varmistamalla täytäntöönpanon tehokkaampi seuranta
  • parannetaan eri prosessien ja välineiden välistä yhteensopivuutta ja täydentävyyttä
  • edistetään vastuullisuutta ja sitoutumista lisäämällä Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallisuutta
  • lisätään koordinaatioprosessin läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Komissio ehdottaa eri koordinaatioprosesseihin kuuluvien toimien keskittämistä keskipitkällä aikavälillä, suositusten täytäntöönpanon ja vaikutusten arvioinnin painottamista sekä toimien keskittämistä muutamiin selkeisiin menettelyihin vuoden aikana. Näin parannettaisiin koordinaatioprosessien yhteensopivuutta, avoimuutta ja vaikutusta. Samalla säilytettäisiin niiden autonomia sekä lisättäisiin politiikan vakautta ja ennustettavuutta.

Uuden koordinaatioprosessin tärkeimmät osat

Kevään Eurooppa-neuvoston valmistelu. Komissio laatii Eurooppa-neuvostolle raportin, jossa tuodaan esiin alat, joilla ei ole edistytty tarpeeksi, sekä keskeiset suuntaviivat. Raporttia täydennetään "täytäntöönpanopaketilla", johon kuuluvat talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanoraportti, yhteisen työllisyysraportin luonnos ja sisämarkkinastrategian täytäntöönpanoraportti. Lisäksi raporttiin liitetään komission raportteja ja tulostauluja (Cardiffin prosessia koskeva raportti sekä valtiontukia, innovaatioita ja yrityspolitiikkaa koskevia raportteja).

Kevään Eurooppa-neuvosto. Kevään Eurooppa-neuvosto on keskeinen tekijä koordinaatioprosessissa. Se arvioi edistymistä ja antaa sen perusteella yleiset poliittiset suuntaviivat keskeisillä painopistealoilla.

Komission ehdotukset. Komissio esittää sen jälkeen "suuntaviivapaketin", johon sisältyvät talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyden suuntaviivat, laatiakseen Eurooppa-neuvoston suuntaviivoihin perustuvan käytännön työohjelman. Paketti annetaan ensimmäisen kerran huhtikuussa 2003, ja se kattaa periaatteessa kolmen vuoden jakson vuoteen 2006. Suuntaviivat annetaan joka vuosi, jotta niissä voidaan ottaa huomioon mahdolliset merkittävät muutokset, mutta ne pysyvät pääosin muuttumattomina vuoteen 2006 saakka. Sisämarkkinastrategiassa käsitellään sisämarkkina-asioita vuoteen 2006 saakka, ja sitä mukautetaan ainoastaan tarvittaessa.

Uusien suuntaviivojen ja suositusten hyväksyminen. Kun kesäkuun Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt "suuntaviivapaketin", neuvosto hyväksyy asianmukaisessa kokoonpanossa talouspolitiikan laajat suuntaviivat, työllisyyssuuntaviivat ja omaa osa-aluettaan koskevat toimintasuunnitelmat (esimerkiksi sisämarkkinastrategia).

Täytäntöönpanon tarkastelu. Edistymistä tarkastellaan viimeisellä vuosineljänneksellä siten, että jäsenvaltiot antavat järjestelmällisesti tietoa vahvistamiensa politiikoiden toimeenpanosta, ja komissio arvioi nämä tiedot. Jäsenvaltioiden antamat tiedot voidaan esittää yhdessä asiakirjassa samanaikaisesti viimeistään lokakuussa. Sen jälkeen komission yksiköt voivat arvioida tiedot ja esittää päätelmänsä uuden "täytäntöönpanopaketin" muodossa yhdessä komission kevätraportin kanssa, jolloin uusi koordinaatioprosessi käynnistyy.

Komissio ehdottaa muiden koordinaatioon liittyvien prosessien selkeyttämistä, jotta niistä saataisiin täysi hyöty "täytäntöönpanopaketin" valmistelua ja kevätraportin laatimista varten.

Keskipitkän aikavälin strategia. Komissio haluaa painottaa keskipitkän aikavälin strategiaa talouden ja työllisyyden alalla vakauttaakseen suuntaviivoja ja suosituksia. Näin jäsenvaltiot voivat laatia uskottavia strategioita, joilla pyritään suositusten noudattamiseen ja vältetään strategioiden toistuva uudelleenmäärittely. Poliittinen strategia yhdistettäisiin näin selkeämmin Lissabonin toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Samalla painopiste siirretään strategioiden määrittelystä niiden täytäntöönpanoon. Kaikki nämä toimet parantavat strategian näkyvyyttä ja vaikutusta.

Talouspolitiikan laajat suuntaviivat. Talouspolitiikan laajat suuntaviivat säilyttävät vuosittaisen luonteensa, mutta ne tarkistetaan perusteellisesti ainoastaan kerran kolmessa vuodessa, ellei komissio tee aloitetta muusta tarpeelliseksi katsomastaan tarkistuksesta. Talouspolitiikan laajat suuntaviivat ovat näin ollen luonteeltaan strategisemmat, ja niissä painotetaan enemmän keskeisiä kysymyksiä.

Työllisyyssuuntaviivat. Myös työllisyyssuuntaviivoissa ("Luxemburgin prosessi") voidaan saavuttaa samanlaisia etuja tarkistamalla ne perusteellisesti joka kolmas vuosi ja mukauttamalla niiden aikaväli vuoden 2010 määräaikaan.

Sisämarkkinat. Cardiffin prosessissa keskitytään vuosittain tarkastelemaan joitakin ydinkysymyksiä. Sisämarkkinastrategiassa noudatetaan viiden vuoden aikaväliä, ja sen seuraava vaihe on mahdollista yhdistää tiiviimmin Lissabonin strategiaan. Näin ollen strategialle on määriteltävä vuoteen 2006 asti ulottuva toimintaohjelma.

"Suuntaviivapaketin" yhtenäisyys. Eri välineiden sisältö on määriteltävä tarkemmin. Talouspolitiikan laajat suuntaviivat säilyttävät keskeisen asemansa. Niissä käsitellään makrotalouspolitiikkaa ja painotetaan rakennepolitiikoita, joilla pyritään edistämään kasvupotentiaalia, työllisyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kestävää kehitystä ja siirtymistä osaamistalouteen. Luxemburgin ja Cardiffin prosesseissa käsitellään tarkemmin näiden alojen eri osioita. Työllisyyssuuntaviivoissa säilytetään niiden laaja-alaisuus ja toisaalta niiden rooli työllisyyspolitiikan tärkeimpänä koordinaatiovälineenä täysin johdonmukaisesti talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa. Cardiffin prosessin avulla puolestaan voidaan tehdä selkeämpi ero talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin sisältyvien suositusten ja sisämarkkinastrategiaan sisältyvien yhteisön tason erityistoimien välillä.

Edellä mainittuja prosesseja lukuun ottamatta uusien koordinaatioprosessien käynnistäminen edellyttää, että niissä käsiteltäviä asioita ei voida käsitellä jo käytössä olevien menettelyiden puitteissa ja että uusista prosesseista saadaan todellista lisäarvoa.

Aikataulu. Koordinaatioprosessia on selkeytettävä jo kevään 2003 Eurooppa-neuvoston valmistelusta alkaen.

4) TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET

5) JATKOTOIMET

Viimeisin päivitys 08.04.2003

Katso myös

Lisätietoja:

Talousuudistusprosessi ("Cardiffin prosessi") (EN).

Lissabonin strategia.

Luxemburgin prosessi: Euroopan työllisyysstrategia (EN).

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun