RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Työllisyyspolitiikan suuntaviivat (2005–2008)

Arkisto

Komissio esittää kahdeksan suuntaviivaa työllisyyden parantamiseksi Euroopan unionissa (EU). Komissio korostaa toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan täystyöllisyys erityisesti edistämällä heikossa asemassa olevien osallisuutta, laajentamalla inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja, mukauttamalla koulutusjärjestelmiä sekä edistämällä joustavuutta ja työsuhdeturvaa.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2005/600/EY, tehty 12. heinäkuuta 2005, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista.

TIIVISTELMÄ

Kauden 2005–2008 kattaviin kasvua ja työllisyyttä koskeviin yhdennettyihin suuntaviivoihin on koottu yhdeksi, johdonmukaiseksi ja yksinkertaiseksi tekstiksi talouspolitiikan laajat suuntaviivat () ja työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Ne muodostavat tärkeimmän poliittisen välineen Lissabonin strategian kehittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

Työllisyyttä koskevat suuntaviivat on esitetty yhdennetyssä poliittisessa välineessä, joka kattaa Euroopan unionin (EU) makro- ja mikrotalouden. Yhdennetty poliittinen väline antaa selkeän strategisen kuvan Euroopan kohtaamista haasteista, ja sen avulla EU voi ohjata jäsenvaltioita ryhtymään ensisijaisiin toimiin. Tietyt työllisyyttä koskevat suuntaviivat on toteutettava yhdenmukaisesti muiden alojen vastaavien suuntaviivojen kanssa. Tällöin talouden eri alat voivat täydentää toisiaan.

Komissio ehdottaa ensinnäkin seuraavia toimenpiteitä useampien ihmisten houkuttelemiseksi työelämään ja sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamiseksi:

  • täystyöllisyyteen, työn laadun ja tuottavuuden parantamiseen sekä sosiaalisen ja alueellisen koheesion lujittamiseen tähtäävien työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpano (yhdennetty suuntaviiva nro 17). Politiikkojen avulla olisi pyrittävä saamaan Euroopan unionin keskimääräiseksi työllisyysasteeksi 70 prosenttia, naisten työllisyysasteeksi vähintään 60 prosenttia ja ikääntyvien työntekijöiden (55–64 vuotta) työllisyysasteeksi 50 prosenttia sekä vähentämään työttömyyttä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ihmisten määrää. Jäsenvaltioiden olisi asetettava kansalliset työllisyystavoitteet.
  • elämänvaiheajatteluun perustuvan työn edistäminen(yhdennetty suuntaviiva nro 18) seuraavilla tavoilla:

- uusien työllistymispolkujen rakentaminen nuorille ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen eurooppalaisen nuorisosopimuksensuositusten mukaisesti;

- määrätietoiset toimet naisten työelämään osallistumisen lisäämiseksi sekä työllisyyteen, työttömyyteen ja palkkoihin liittyvien sukupuolierojen poistamiseksi;

- työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen sekä edullisten lastenhoitopalvelujen ja muille huollettaville suunnattujen hoitopalvelujen tarjoaminen;

- aktiivista ikääntymistä kannustavien työolojen tukeminen;

- nykyaikaiset sosiaalisen suojelun järjestelmät, mukaan luettuna eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmä; varmistetaan niiden sosiaalinen riittävyys, rahoituksen kestävyys ja kyky vastata muuttuviin tarpeisiin, jotta voidaan tukea osallistumista työelämään, työelämässä pysymistä ja pidempää työuraa.

Tätä suuntaviivaa olisi sovellettava ottaen huomioon suuntaviiva ”Talouden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen” (nro 2);

  • osallisuutta edistävien työmarkkinoiden varmistaminen, työn vetovoiman parantaminen ja työnteon tekeminen kannattavaksi työnhakijoille, myös muita heikommassa asemassa oleville, sekä työelämän ulkopuolella oleville henkilöille(yhdennetty suuntaviiva nro 19) seuraavilla tavoilla:

- aktiiviset ja ennalta ehkäisevät työvoimapoliittiset toimenpiteet, joihin sisältyy tarpeiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa, avustaminen työnhaussa, ohjaus ja koulutus yksilöllisten toimintasuunnitelmien mukaisesti sekä sellaisten sosiaalipalvelujen tarjoaminen, joilla tuetaan kauimpana työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ryhmien osallisuutta, lujitetaan sosiaalista ja alueellista koheesiota sekä edistetään köyhyyden poistamista;

- verotus- ja etuusjärjestelmistä johtuvien kannustimien ja lannistimien, myös etuuksien hallinnoinnin ja ehdollisuuden, jatkuva tarkastelu sekä korkeiden efektiivisten marginaaliveroasteiden merkittävä alentaminen varsinkin pienituloisilla siten, että samalla varmistetaan riittävä sosiaalisen suojelun taso;

- uusien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen henkilö- ja yrityspalvelujen alalla erityisesti paikallisesti.

  • työmarkkinoiden tarpeiden yhteensopivuuden varmistaminen (yhdennetty suuntaviiva nro 20) seuraavilla tavoilla:

- työmarkkinainstituutioiden ja erityisesti työllisyyspalvelujen nykyaikaistaminen ja lujittaminen;

- työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksien avoimuuden varmistaminen kansallisella ja Euroopan tasolla;

- työntekijöiden Euroopan laajuisen liikkuvuuden esteiden poistaminen perussopimusten mukaisesti;

- tarvittavien taitojen, työvoimapulan ja pullonkaulojen parempi ennakointi;

- taloudellisista syistä tapahtuvan muuttoliikkeen asianmukainen hallinta.

Toiseksi komissio ehdottaa seuraavia toimenpiteitä työntekijöiden ja yritysten mukautumiskyvyn kehittämiseksi ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi:

  • joustavuuden edistäminen yhdessä työsuhdeturvan kanssa sekä työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen ottaen työmarkkinaosapuolten asema asianmukaisesti huomioon (yhdennetty suuntaviiva nro 21) seuraavilla tavoilla:

- työllisyyslainsäädännön mukauttaminen, erilaisten työsuhde- ja työaikajärjestelyjen tarkistaminen tarpeen mukaan;

- pimeän työn ongelmaan puuttuminen;

- muutosten, myös talouden rakenneuudistuksen, ja erityisesti kaupan avautumiseen liittyvien muutosten ennakoinnin parantaminen ja positiivinen hallinta, jotta voitaisiin minimoida niistä aiheutuvat sosiaaliset kustannukset ja helpottaa sopeutumista;

- innovatiivisten ja mukautuvien työn organisointimuotojen edistäminen ja levittäminen työn laadun ja tuottavuuden sekä työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi;

- ammattiasemassa tapahtuvien siirtymien tukeminen, koulutus, itsenäisen ammatin harjoittaminen, yritysten perustaminen ja maantieteellinen liikkuvuus mukaan luettuina.

Tätä suuntaviivaa olisi sovellettava ottaen huomioon makrotaloudellista politiikkaa koskeva yhdennetty suuntaviiva ”Makrotalous-, rakenne- ja työllisyyspolitiikkojen johdonmukaisuuden parantaminen” (nro 5).

  • työllisyyttä tukevien työvoimakustannusten kehittymisen ja palkanmuodostusmekanismien varmistaminen (yhdennetty suuntaviiva nro 22) seuraavilla tavoilla:

- työmarkkinaosapuolten kannustaminen luomaan omilla vastuualueillaan palkkaneuvotteluille sellaiset puitteet, joissa tuottavuus ja työmarkkinoiden haasteet otetaan huomioon kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla ja vältetään sukupuolten väliset palkkaerot;

- välillisten työvoimakustannusten työllisyysvaikutusten tarkastelu ja tarvittaessa niiden rakenteen ja tason mukauttaminen erityisesti pienipalkkaisten verotaakan keventämiseksi.

Tätä suuntaviivaa olisi sovellettava ottaen huomioon makrotaloudellista politiikkaa koskeva suuntaviiva ”Makrotaloudellista vakautta ja kasvua tukevan palkkakehityksen varmistaminen” (nro 4).

Komissio ehdottaa kolmanneksi seuraavia toimenpiteitä lisäsijoittamiseksi inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja:

  • inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentaminen ja parantaminen (yhdennetty suuntaviiva nro 23) seuraavilla tavoilla:

- osallisuutta edistävät koulutuspolitiikat ja toimet, joilla helpotetaan merkittävästi pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä toisen ja korkea-asteen koulutukseen, mukaan luettuna oppisopimukset ja yrittäjyyskoulutus;

- koulunkäynnin keskeyttäneiden oppilaiden määrän merkittävä vähentäminen;

- kaikille avointen tehokkaiden elinikäistä oppimista koskevien strategioiden käyttöönotto kouluissa, yrityksissä, julkishallinnossa ja kodeissa eurooppalaisten sopimusten mukaisesti, mukaan luettuna asianmukaiset kannustimet ja kustannusten jakamista koskevat järjestelyt, joilla pyritään tehostamaan erityisesti heikon ammattitaidon omaavien ja ikääntyvien työntekijöiden osallistumista jatko- ja työpaikkakoulutukseen kaikissa elämän vaiheissa.

Tätä suuntaviivaa olisi sovellettava ottaen huomioon mikrotaloudellista politiikkaa koskeva suuntaviiva ”Erityisesti yrityssektorin T&K-investointien lisääminen ja parantaminen” (nro 7).

  • koulutusjärjestelmien mukauttaminen uusiin pätevyysvaatimuksiin (yhdennetty suuntaviiva nro 24) seuraavilla tavoilla:

- koulutusjärjestelmien vetovoiman, avoimuuden ja laadun parantaminen ja varmistaminen, koulutusmahdollisuuksien tarjonnan laajentaminen, joustavien oppimisväylien takaaminen sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksien laajentaminen;

- koko väestön koulutus- ja tiedonsaantimahdollisuuksien helpottaminen ja monipuolistaminen työaikajärjestelyillä, perheiden tukipalveluilla, uraohjauksella sekä tarvittaessa kustannusten uudenlaisella jakamisella;

- uusiin ammatillisiin tarpeisiin, keskeisiin pätevyysvaatimuksiin ja tulevaisuuden taitovaatimuksiin vastaaminen parantamalla ammattipätevyyksien määrittelemistä ja avoimuutta, niiden tosiasiallista tunnustamista sekä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamista.

Välivuosien aikaisia päivityksiä olisi rajoitettava tiukasti vuoteen 2008 asti. Komissio esittää yhdennetyt suuntaviivat Lissabonin strategian välitarkistuksen yhteydessä.

Kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat (2005–2008)

Makrotaloudelliset suuntaviivat
1) Talouden vakauden turvaaminen kestävän kasvun edistämiseksi;
2) Talouden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen;
3) Kasvuun ja työllisyyteen suuntautuvan tehokkaan resurssien kohdentamisen edistäminen;
4) Vakauden edistäminen palkkakehityksen avulla;
5) Johdonmukaisempien makrotalous-, rakenne- ja työllisyyspolitiikkojen edistäminen;
6) Dynaaminen ja toimiva talous- ja rahaliitto.

Mikrotaloudelliset suuntaviivat
7) Tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen ja parantaminen erityisesti yritysten osalta;
8) Kaikentyyppisen innovoinnin helpottaminen;
9) Tieto- ja viestintätekniikan leviämisen ja tehokkaan käytön edistäminen sekä osallistavan tietoyhteiskunnan luominen;
10) Eurooppalaisen teollisuuspohjan kilpailuetujen vahvistaminen;
11) Resurssien kestävän käytön edistäminen ja ympäristönsuojelun lujittaminen;
12) Sisämarkkinoiden laajentaminen ja syventäminen;
13) Avoimien ja kilpailukykyisten markkinoiden varmistaminen globalisaation haasteiden edessä;
14) Kilpailukykyisemmän toimintaympäristön luominen yrityksille;
15) Yrittäjähenkisemmän kulttuurin edistäminen ja pk-yrityksiä tukevan ympäristön luominen;
16) Eurooppalaisen infrastruktuurin parantaminen.

Työllisyyden suuntaviivat
17) Täystyöllisyyteen, työn laadun ja tuottavuuden parantamiseen sekä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen tähtäävien työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpano;
18) Elämänkaariajattelun edistäminen työelämässä;
19) Osallisuutta edistävien työmarkkinoiden varmistaminen, työn vetovoiman parantaminen ja työnteon tekeminen kannattavaksi työnhakijoille, myös muita heikommassa asemassa oleville, sekä työelämän ulkopuolella oleville henkilöille;
20) Työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisen parantaminen;
21) Joustavuuden edistäminen yhdessä työsuhdeturvan kanssa sekä työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen ottaen työmarkkinaosapuolten asema asianmukaisesti huomioon;
22) Työllisyyttä tukevien työvoimakustannusten kehittymisen ja palkanmuodostusmekanismien varmistaminen;
23) Inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentaminen ja parantaminen;
24) Koulutusjärjestelmien mukauttaminen uusiin pätevyysvaatimuksiin.

VIITTEET

Säädös

Voimaantulo- ja soveltamispäivä

Määräaika säädöksen täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Päätös 2005/600/EY

25.4.2005

25.4.2005

EUVL L 205, 12.7.2005

ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 2007/491/EY, tehty 10. heinäkuuta 2007, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista [EUVL L 183, 13. heinäkuuta 2007].

Vuoden 2006 tapaan neuvosto pitää suuntaviivat ennallaan vuonna 2007, mutta korostaa sitä, että jäsenvaltioiden on otettava suuntaviivat huomioon työllisyyspolitiikoissaan.

Neuvoston päätös 2006/544/EY, tehty 18. heinäkuuta 2006, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista [EUVL L 215, 5. elokuuta 2006].

Neuvosto korosti työllisyyspolitiikkojen keskeistä asemaa Lissabonin strategiassa ja vetosi jäsenvaltioihin vuosien 2005−2008 suuntaviivojen soveltamiseksi kansallisissa työllisyysohjelmissa. Suuntaviivoja olisi päivitettävä vain rajoitetusti niiden täytäntöönpanon edellyttämän vakauden varmistamiseksi. Sen vuoksi neuvosto ei muuttanut suuntaviivoja vuodelle 2006.

Viimeisin päivitys 03.10.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun