RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Neuvoston suositus jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta (2004)

Arkisto

Suosituksessa vahvistetaan prioriteetit jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten toteuttamalle työllisyyspolitiikalle. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia parantamaan erityisesti työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä, saamaan lisää väkeä työmarkkinoille, tekemään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille, investoimaan enemmän ja tehokkaammin henkilöpääomaan ja elinikäiseen koulutukseen sekä varmistamaan uudistusten tehokas täytäntöönpano paremmalla hallintotavalla. Neuvoston suositukset suunnattiin ensimmäistä kertaa myös Euroopan unionin kymmenelle uudelle jäsenvaltiolle.

ASIAKIRJA

Neuvoston suositus (EY) N:o 741/2004, annettu 14. lokakuuta 2004, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EUVL L 326, 29.10.2004]

YHTEENVETO

Vuoden 2004 suositukset on laadittu kansallisten toimintasuunnitelmien (DE) (EN) (FR) tarkastelun, vuosiksi 2003-2005 laadittujen työllisyyden suuntaviivojen analyysin sekä työllisyystyöryhmän ( (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR)) päätelmien perusteella; nämä kaikki sisältyvät yhteiseen työllisyysraporttiin 2003-2004. Työllisyyspolitiikkaa toteutetaan johdonmukaisesti talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevien suositusten kanssa.

Tässä raportissa todetaan, että jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet ovat vastanneet vain osittain 22. heinäkuuta 2003 annettuihin neuvoston suosituksiin. Vuoden 2004 suositusten yhteiset prioriteetit ovat seuraavat:

  • lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä muun muassa edistämällä joustavuutta yhdistettynä työmarkkinaturvaan, luodaan mahdollisimman paljon uusia ja laadukkaampia työpaikkoja ja nostetaan tuottavuutta
  • saadaan entistä useammat osallistumaan työmarkkinoille ja pysymään työmarkkinoilla, tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille muun muassa luomalla kattavia aktiivisena ikääntymisen strategioita (torjutaan varhaiseläkkeitä, tehdään työn organisointi joustavammaksi, arvostetaan pätevyyttä, tarjotaan koulutusta), tarjoamalla kaikille työnhakijoille räätälöityjä palveluja ja parantamalla työnteon kannattavuutta taloudellisin kannustimin
  • investoidaan entistä enemmän ja tehokkaammin inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen muun muassa jakamalla kustannukset ja vastuu viranomaisten, yritysten ja yksilöiden kesken, kehittämällä koulutustarjontaa varsinkin vähän koulutetuille ja ikääntyville työntekijöille, vähentämällä koulunkäynnin keskeyttämistä sekä parantamalla korkeakoulutuksen vastaamista työmarkkinoiden tarpeisiin
  • varmistetaan uudistusten tehokas täytäntöönpano parantamalla hallintotapoja muun muassa muodostamalla mahdollisimman laajoja kumppanuuksia, joihin osallistuvat kansalaisyhteiskunnan edustajat, viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet, tai määrittelemällä tarvittaessa määrälliset tavoitteet, jotka ovat Euroopan tasolla asetettujen tavoitteiden mukaisia, ja hyödyntämällä tehokkaasti julkisia varoja sekä vahvistamalla kansallisten toimintasuunnitelmien ja maakohtaisten suositusten asemaa ja lisäämällä niiden näkyvyyttä, jotta keskinäinen oppiminen tehostuu.

Erityisesti uusien jäsenvaltioiden on kaksinkertaistettava pyrkimyksensä, jotta ne saisivat aikaan tasapainon joustavuuden ja turvallisuuden välillä ja parantaisivat työntekijöiden terveyttä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun sekä hallintovalmiuksien voimistaminen ovat välttämättömiä, jotta Euroopan sosiaalirahaston tukea voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti ja tehokkaasti. Työllisyystyöryhmän raportissa jokaiselle maalle esitetyt viestit voivat toimia ohjenuorana pantaessa työllisyyden suuntaviivoja täytäntöön uusissa jäsenvaltioissa.

MAAKOHTAISET SUOSITUKSET

Belgia |Tanska |Saksa |Kreikka |Espanja |Ranska |Irlanti |Italia |Luxemburg |Alankomaat |Itävalta |Portugali |Suomi |Ruotsi |Yhdistynyt kuningaskunta |Kypros |Tšekki |Viro |Unkari |Liettua |Latvia |Malta |Puola |Slovenia |Slovakia

Belgia

Belgian työllisyysaste jää hyvin kauas Lissabonin tavoitteista. Ikääntyneiden työllisyysaste kuuluu pienimpiin EU-25:ssä, ja muitten maitten kansalaisten työllisyysaste on silmiinpistävän matala. Belgian olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • parannetaan yritysten rakennemuutosten ennakointia ja niihin reagoimista etenkin, kun on kyse joukkoirtisanomisista
  • kevennetään edelleen välillisiä työvoimakustannuksia varsinkin pienipalkkaisten kohdalla huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta
  • parannetaan alueellisten työvoimapalvelujen yhteistyötä alueiden välisen liikkuvuuden tukemiseksi
  • poistetaan työttömyysloukut etuusjärjestelmiä tarkistamalla
  • otetaan työttömät aikuiset, muita heikommassa asemassa olevat nuoret ja maahanmuuttajat kattavammin työvoimapalvelujen toimenpiteiden piiriin
  • seurataan toimialojenvälisiä sopimuksia, joilla pyritään lisäämään työntekijöiden kouluttautumista, ja kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin.

Tanska

Tanskan työllisyysasteet ylittävät reilusti Lissabonin tavoitteet - myös naisten ja ikääntyneiden kohdalla. Tanskan on kuitenkin pyrittävä varmistamaan työvoiman riittävyys pitemmällä aikavälillä. Tanskan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • kevennetään työhön kohdistuvaa kokonaisverotusta huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta
  • poistetaan varhaista eläkkeelle jäämistä kannustavia tekijöitä tai alennetaan marginaaliveroastetta, jotta lisättäisiin pienituloisille suunnattuja työnteon kannustimia
  • pyritään integroimaan maahanmuuttajat työmarkkinoille erityisesti tarjoamalla koulutusta työssä tarvittavien perustaitojen hankkimiseksi
  • seurataan ammatilliseen täydennyskoulutukseen liittyvää kehitystä ottaen huomioon äskeiset koulutusmaksuihin tehdyt korotukset.

Saksa

Saksan työllisyysaste ylittää EU:n keskiarvon mutta jää edelleen paljon Lissabonin tavoitteista. Ikääntyneiden työllisyysaste on EU:n keskiarvon alapuolella; naisten työllisyysaste on keskiarvoa korkeampi, mutta sen kehitys on pysähtynyt. Vuodesta 2000 lähtien työllisyys on laskenut ja työttömyys lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömyysaste on korkea, ja maan itä- ja länsiosien väliset erot ovat edelleen merkittävät. Saksan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • tarkistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmien rahoitusta välillisten työvoimakustannusten pienentämiseksi
  • rohkaistaan työmarkkinaosapuolia ottamaan vastuu palkanmuodostuksen alalla ja pyrkimään edistymään joustavissa työaikajärjestelyissä
  • tuetaan pk-yritysten kehittämistä parantamalla rahoituksen saatavuutta ja vahvistetaan yrittäjäkulttuuria erityisesti maan itäosissa
  • jatketaan vero- ja etuusjärjestelmien sekä työvoimapalvelujen uudistamista (Hartz-uudistukset)
  • kavennetaan naisten ja miesten palkkaeroja ja tarkastellaan verotukseen liittyviä tekijöitä, jotka haittaavat naisten osallistumista työmarkkinoille, lisätään lastenhoitopalveluja varsinkin läntisissä osavaltioissa ja parannetaan koulupäivien ja työaikojen yhteensovittamista
  • vahvistetaan toimia maahanmuuttajien integroitumisen hyväksi
  • parannetaan työvoiman koulutustasoa etenkin heikosti koulutettujen sekä pk-yritysten työntekijöiden osalta
  • kannustetaan kaksitahoista koulutusjärjestelmää, jossa koulutusta annetaan sekä koulussa että yrityksissä.

Kreikka

Vaikka uusia työpaikkoja on viime aikoina luotu entistä enemmän, Kreikan työllisyysaste lukeutuu edelleen matalimpiin EU:ssa etenkin naisten kohdalla. Pimeä työnteko on yleistä, työn tuottavuus on heikko, ja aikuisten osallistuminen koulutukseen on vähäistä etenkin kun otetaan huomioon työikäisen väestön heikko koulutustaso. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa. Kreikan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • parannetaan edelleen osa-aikatyön houkuttelevuutta ja kehitetään työvoimanvuokrausalan toimintaa työjärjestelyjen monipuolistamiseksi
  • kevennetään välillisiä työvoimakustannuksia huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta sekä pyritään muuttamaan pimeää työtä lailliseksi parantamalla vakiomuotoisten ja muiden työsopimusten houkuttelevuutta niin työnantajien kuin työntekijöidenkin kannalta ja vahvistamalla lainvalvontakapasiteettia
  • edistetään työllisyyttä suosivaa yritysten toimintaympäristöä
  • parannetaan aktiivisen työvoimapolitiikan tasoa ja tehoa ja vauhditetaan tehokkaiden, ennaltaehkäiseviä ja räätälöityjä palveluja tarjoavien työvoimapalvelujen kehittämistä koko maahan sekä ajanmukaistetaan tilastollisen seurannan järjestelmät
  • kannustetaan naisten työmarkkinoille osallistumista, myös osa-aikatyön kautta, ja parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta
  • tarkistetaan kannustimia, joilla edistetään elinikäistä oppimista ja lisätään etenkin heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen.

Espanja

Huolimatta vuosina 1997-2002 tapahtuneesta suuresta edistymisestä Espanjan työttömyys ylittää kuitenkin selvästi EU:n keskiarvon ja työllisyysaste jää reilusti sen alle. Alue-eroihin puuttuminen on Espanjalle yhä ensisijainen tehtävä. Naisten osallistumisaste ja iäkkäiden työllisyysaste ovat pysyneet erityisen matalina. Lisäksi noin kolmanneksella työntekijöistä on määräaikainen työsopimus, ja työn tuottavuus on yhä heikkoa. Yleinen koulutustaso ja aikuisten osallistuminen koulutukseen ovat erityisen matalia. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa. Espanjan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • pyritään tekemään pysyvistä työsopimuksista houkuttelevampia työnantajille ja vähentämään määräaikaisten sopimusten käyttöä, jotteivät työmarkkinat jakautuisi, lisätään työvoimanvuokrauksen houkuttelevuutta työntekijöiden kannalta ja poistetaan esteitä osa-aikatyön tekemiseltä
  • tartutaan mahdollisuuksiin eriyttää palkkoja paikallisten, alueellisten ja alakohtaisten olojen mukaan
  • parannetaan naisille suunnattuja työmarkkinoille osallistumisen kannustimia kohtuullistamalla lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen hintoja
  • parannetaan muita heikommassa asemassa oleville - etenkin nuorille, vammaisille, maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille - suunnattuja aktiivisia työmarkkinatoimia, viedään loppuun julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamishanke sekä vahvistetaan alueellisten työvoimapalvelujen keskinäistä koordinointia ja poistetaan alueellisen liikkuvuuden esteet.

Ranska

Ranskan kokonaistyöllisyysaste on alle EU:n keskiarvon ja ikääntyneiden (55-64-vuotiaiden) työllisyysaste kuuluu EU:n alhaisimpiin. Etenkin nuorten (15-24-vuotiaiden) työttömyysaste on EU:n korkeimpia. Ulkomaan kansalaisten, etenkin naisten, työllisyysaste on huomattavan alhainen. Määräaikaisten sopimusten osuus ylittää yhä EU-15:n keskiarvon, ja aikuisten osallistuminen koulutukseen jää hieman keskiarvon alapuolelle. Ranskan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • helpotetaan määräaikaisella työsopimuksella palkattujen työntekijöiden siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin
  • kehitetään tehokkaampi järjestelmä rakennemuutosten ennakointiin ja hallintaan
  • edistetään pk-yritysten perustamista luomalla niille suotuisa toimintaympäristö ja seurataan edistymistä uusien yritysten määrän kasvattamisessa
  • seurataan eläkeuudistuksen vaikutuksia työmarkkinoiltapoistumisikään
  • tehostetaan henkilökohtaisesti räätälöityjen palveluiden tarjontaa parantamalla työvoimapalveluiden koordinointia sekä kehitetään työttömille nuorille ja maahanmuuttajille, etenkin naisille, tehokkaita väyliä työelämään ja koulutukseen
  • varmistetaan, että hiljattain toteutetusta työttömyysvakuutuksen uudistuksesta tehdään asianmukainen arvio ja että työttömyysvakuutukseen kytketään tarkoituksenmukaiset vaatimukset ja tehokas työnhaku
  • varmistetaan, että ammattikoulutusta koskeva työmarkkinaosapuolten sopimus ja elinikäistä koulutusta koskeva laki lisäävät koulutukseen osallistuvien osuutta väestöstä; erityishuomiota olisi kiinnitettävä heikosti koulutettuihin ja pk-yritysten työntekijöihin.

Irlanti

Vuodesta 1997 Irlannin kokonaistyöllisyysaste on noussut 56,1 prosentista 65,3 prosenttiin, työttömyys on vähentynyt liki kahdella kolmanneksella ja pitkäaikaistyöttömyys 5,6 prosentista 1,3 prosenttiin. Naisten ja miesten työllisyysasteissa on kuitenkin vielä merkittävä ero, ja sukupuolten palkkaerotkin ovat suuret. Työvoimapula on yhä ongelma, jota tosin helpottaa lisääntynyt maahanmuutto. Irlannin menestyksen kannalta merkittävä tekijä on maan kyky houkutella ulkomaisia suoria investointeja. Työmarkkinayhteistyö, verotusjärjestelmä, hyvä sääntely-ympäristö ja henkilöpääomasijoitukset ovat nekin keskeisiä menestystekijöitä. Irlannin olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • ulotetaan aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet koskemaan laajempaa osaa työttömistä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevista sekä huolehditaan toimenpiteiden tehokkuudesta
  • parannetaan lastenhoitopalvelujen tarjontaa ja kohtuuhintaisuutta sekä puututaan kiireellisin toimin sukupuolten palkkaerojen syihin.

Italia

Heikosta taloustilanteesta huolimatta työllisyyden kasvu jatkuu edelleen ja vahvistaa tilanteen parantumisen vuodesta 1997 lähtien. Italian työllisyysaste kuuluu kuitenkin edelleen EU:n matalimpiin. Naisten työvoimaosuus ja iäkkäiden työntekijöiden työllisyysaste ovat nekin yhä pienimpiä EU-25:ssä. Työttömyys on viime vuosina vähentynyt mutta ylittää edelleen EU-15:n keskiarvon. Työttömyysprosentti on maan keski- ja pohjoisosissa 5 mutta etelässä 18, joten alue-eroihin puuttuminen kuuluu ensisijaisiin tehtäviin. Pimeä työnteko on edelleen hyvin yleistä, vaikka 700 000 maahanmuuttajan työllisyystilanne onkin laillistettu. Yleinen koulutustaso on edelleen matala ja osallistuminen koulutukseen vähäistä. Italian olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • vähennetään vakituisten ja ei-vakituisten työsopimusten välistä epätasapainoa ja työmarkkinoiden jakautumista ja parannetaan työttömyysvakuutuksen tasoa, kattavuutta ja tehoa
  • kevennetään edelleen välillisiä työvoimakustannuksia varsinkin pienipalkkaisten kohdalla huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta
  • keskitetään pyrkimykset muuttaa pimeä työ lailliseksi poistamalla verotukseen liittyviä pidäkkeitä ja vahvistamalla lainvalvontakapasiteettia
  • kehotetaan työmarkkinaosapuolia mukauttamaan palkkaneuvottelujärjestelmiä niin, että niissä otetaan huomioon alueelliset työmarkkinaerot
  • varmistetaan tehokkaiden työvoimapalvelujen luominen koko maahan ja etenkin eteläosaan; näihin sisältyvät tehokkaat räätälöidyt palvelut ja osallistuminen aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin; erityishuomiota olisi kiinnitettävä nuorten, muita heikommassa asemassa olevien ja heikosti koulutettujen tilanteeseen
  • parannetaan etenkin alle kolmivuotiaiden lasten sekä muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta
  • lisätään etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen mm. kehittämällä tehokkaasti toimialojen välisiä rahastoja.

Luxemburg

Luxemburgin työllisyysaste lähentelee EU:n keskiarvoa mutta jää yhä unionin tavoitteesta. Työttömyys on vähäistä ja pitkäaikaistyöttömyysaste EU:n alhaisimpia. 1990-luvun voimakkaan talouskasvun myötä syntyneet uudet työpaikat ovat kuitenkin menneet pääosin rajatyöntekijöille ja naisille, kun taas iäkkäiden työllisyys on erittäin heikkoa. Osallistuminen koulutukseen jää edelleen EU-15:n keskiarvosta. Luxemburgin olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • tuetaan uusien yritysten kehittämistä ja edistetään kaupallista koulutusta
  • pyritään pitämään työntekijät pitempään työssä, etenkin yksityissektorilla, vähentämällä varhaiseläkejärjestelmien käyttöä
  • edistetään työntekoon suuntautuvien ratkaisumallien käyttöä työkyvyttömyysjärjestelmien piiriin kuuluvien työkykyisten parissa
  • rohkaistaan naisia palaamaan työhön pitkien työmarkkinoiden ulkopuolella vietettyjen jaksojen jälkeen ja puututaan sukupuolten palkkaerojen syihin
  • varmistetaan täydennyskoulutusta koskevan puitelain tehokas täytäntöönpano ja lisätään etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen
  • tarkistetaan yleistä elinikäisen oppimisen järjestelmää ja parannetaan sen johdonmukaisuutta suhteessa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin.

Alankomaat

Naisten ja miesten työllisyysaste ylittää selvästi Lissabonin tavoitteet, mutta maahanmuuttajien työllisyysaste on yhä matala. Työmarkkinoille on leimallista osa-aikatyön poikkeuksellisen suuri osuus (noin 44 % työvoimasta) ja työkyvyttömyysetuuksia saavien suuri määrä. Iäkkäiden työllisyysaste ylittää EU:n keskiarvon mutta jää selvästi EU:n tavoitteesta. Työttömyys on kasvanut huomattavasti vuodesta 2001 mutta on yhä pienimpiä EU:ssa. Alankomaiden olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • toteutetaan palkkakehitys hallituksen ja työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja seurataan tilannetta; sopimuksessa määrätään esim. palkkojen jäädyttämisestä vuosina 2004 ja 2005
  • kartoitetaan työkyvyttömyysetuuksia saavien joukosta työkykyiset ja autetaan heitä löytämään sopiva työpaikka; erityishuomiota olisi kiinnitettävä alle 40-vuotiaisiin naisiin
  • parannetaan aktiivisten toimien tehoa ja saatavuutta niiden kannalta, jotka saavat sosiaalietuuksia ja joilla on suurin riski syrjäytyä työmarkkinoilta, ja helpotetaan maahanmuuttajien integroitumista
  • helpotetaan siirtymistä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön.
  • puututaan kiireesti sukupuolten palkkaerojen syihin ja parannetaan lastenhoitopalvelujen kohtuuhintaisuutta.

Itävalta

Itävallan kokonaistyöllisyysaste on korkea ja naisten työllisyysaste suhteellisen hyvä; luvut noudattelevat Lissabonin tavoitteita. Maan työttömyysluvut kuuluvat EU:n pienimpiin. Työmarkkinayhteistyöllä on suuri merkitys työn organisoinnin nykyaikaistamisessa, työlainsäädännön parantamisessa ja tyydyttävän palkkakehityksen varmistamisessa. Iäkkäiden työllisyysaste on kuitenkin erityisen matala. Työllisyyskasvu on hidastunut ja työttömyys on alkanut nousta. Aikuiset osallistuvat koulutukseen vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Sukupuolten palkkaerot kuuluvat EU:n suurimpiin. Itävallan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • seurataan ja tarvittaessa täydennetään erorahalainsäädäntöä koskevia uudistuksia ja edistymistä itsenäisten ammatinharjoittajien työttömyysetuutta koskevien oikeuksien suunnitellussa täytäntöönpanossa, millä pyritään lisäämään ammatillista liikkuvuutta
  • seurataan eläkejärjestelmien tarkistuksen vaikutusta todelliseen eläkkeellesiirtymisikään ja edistystä kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa
  • puututaan sukupuolten palkkaerojen syihin, parannetaan lastenhoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta ja arvioidaan nykyisen lastenhoitotukijärjestelmän vaikutukset naisten työllisyyden tasoon ja laatuun
  • muokataan kannustimia, joilla pyritään lisäämään etenkin heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen.

Portugali

Portugali on lähes saavuttanut Lissabonin kokonaistyöllisyystavoitteen ja jopa hieman ylittänyt naisten ja iäkkäiden työllisyystavoitteet. Talouden viimeaikainen laskusuunta on lisännyt työttömyyttä, joka on kuitenkin varsin matalalla tasolla EU:n keskiarvoon verrattuna. Tuottavuuden taso, yleinen koulutustaso ja koulutuksen saatavuus ovat edelleen erityisen heikkoja. Lisäksi merkittävän suurella osalla työvoimasta (yli 20 %) on määräaikainen työsopimus. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa. Portugalin olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • edistetään työn organisoinnin nykyaikaistamista ja parannetaan työn tuottavuutta ja laatua
  • torjutaan työmarkkinoiden jakautumista uuden työlainsäädännön avulla ja tekemällä vakituisista työsopimuksista houkuttelevampia niin työnantajille kuin työntekijöillekin
  • laaditaan tehokkaampi järjestelmä rakennemuutosten ennakointiin ja hallintaan
  • vahvistetaan työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville suunnattuja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia ja huolehditaan niiden tehokkuudesta sekä tehostetaan maahanmuuttajien integroitumiseksi toteutettavia toimia
  • puututaan yksityissektorilla esiintyvien sukupuolten palkkaerojen syihin ja parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta
  • nostetaan koko työvoiman koulutustasoa, vahvistetaan elinikäisen oppimisen kannustimia ja lisätään etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen.

Suomi

Kokonaistyöllisyysaste lähentelee Suomessa tavoitetasoa ja naisten työllisyysaste on jo ylittänyt sen. Iäkkäiden työntekijöiden osallistumisaste on noussut selvästi viime vuosikymmenen aikana ja on saavuttamassa EU:n tavoitteen. Työttömyysaste ylittää EU:n keskiarvon ja on erityisesti nuorilla korkea. Suomen olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • vähennetään pienipalkkaisten työvoimakustannuksia huolehtien kuitenkin terveen julkisen talouden ylläpitämisestä
  • seurataan aktiivisen työvoimapolitiikan viimeaikaisten uudistusten vaikutusta rakennetyöttömyyteen ja alueellisiin eroihin sekä ryhdytään erityisiin toimiin, joilla helpotetaan muita heikommassa asemassa olevien nuorten, vammaisten ja maahanmuuttajien osallistumista aktiivisiin toimiin ja integroitumista
  • jatketaan vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista työttömyysloukkujen poistamiseksi.

Ruotsi

Ruotsi ylittää kaikki työllisyystavoitteet, myös naisten ja iäkkäiden. Kokonaistyöttömyysaste on noin 5 prosenttia. Ruotsin olisi jatkettava toimiaan työvoiman riittävän tarjonnan takaamiseksi. Maan väestö ikääntyy, minkä vuoksi työvoiman tarjontaa on pidettävä yllä hyödyntämällä maahanmuuttajien, nuorten ja pitkillä sairauslomilla olevien tarjoamaa potentiaalia ja parantamalla työnteon kannustimia. Ruotsin olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • helpotetaan pk-yritysten kehittämistä erityisesti keventämällä niiden hallinnollisia rasitteita
  • puututaan pitkällä sairauslomalla olevien määrän kasvuun suosimalla työntekoon suuntautuvia ratkaisuja ja parantamalla työoloja
  • poistetaan loputkin työttömyyteen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvät loukut
  • seurataan tiiviisti tuloksia toimista, joilla pyritään integroimaan maahanmuuttajia työvoimaan
  • puututaan ilmeneviin pullonkauloihin sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan aloilla, joilla vaaditaan vähäistä tai keskitason ammattitaitoa.

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistynyt kuningaskunta ylittää kaikki työllisyystavoitteet, myös naisten ja iäkkäiden. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä ja vähemmässä määrin myös työttömyys keskittyvät itsepintaisesti tiettyihin kuntiin ja väestöryhmiin. Tuottavuustasot ovat erityisesti työtuntia kohti laskettuina yhä suhteellisen matalia. Tämä johtuu osittain työvoiman yleisesti ottaen heikosta taitotasosta. Sukupuolten palkkaerot kuuluvat EU:n suurimpiin. Yhdistyneen kuningaskunnan olisi siis toteutettava ensisijaisesti seuraavat toimet:

  • varmistetaan, ettei palkkojen kehitys ylitä tuottavuuden kehittymistä
  • varmistetaan, että aktiivisella työvoimapolitiikalla ja etuusjärjestelmillä estetään taitojen rapistuminen ja edistetään laatua työssä parantamalla työnteon kannustimia ja tukemalla työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja työttömien kestävää integroitumista työmarkkinoille ja etenemistä työelämässä, puututaan sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia saavien kasvavaan määrään ja kiinnitetään erityistä huomiota yksinhuoltajiin ja taantuneilla alueilla asuviin
  • parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta, lisätään osa-aikatyötä tekevien pienipalkkaisten naisten koulutusmahdollisuuksia ja puututaan kiireesti sukupuolten palkkaerojen syihin.
  • sovelletaan kansallisia ja alueellisia koulutusstrategioita, jotka koskevat työvoiman luku- ja laskutaidon parantamista, 16-19-vuotiaiden osallistumista ja tuloksia sekä heikosti palkattua työtä tekeviä heikosti koulutettuja työntekijöitä.

PAINOPISTEET UUSILLE JÄSENVALTIOILLE

Kypros

Kyproksen työllisyysaste on selvästi EU-15:n keskiarvon yläpuolella ja työttömyysaste on matala. Ulkomaisten, usein tilapäistyötä tekevien työntekijöiden osuus on kasvanut huomattavasti vuosien mittaan vastauksena työmarkkinoiden tarpeisiin. Kyproksen olisi

  • lisättävä innovaatiokapasiteettia ja monipuolistettava palvelualaa
  • nostettava naisten työvoimaosuutta, vaikka se ylittääkin EU:n keskiarvon, parantamalla hoitopalveluja, lisäämällä naisten osallistumista koulutukseen ja tekemällä osa-aikatyöstä houkuttelevampaa
  • tarkasteltava ulkomaisten työntekijöiden palkkaamiseen ja oikeuksiin liittyvää politiikkaa, myös heille tarjottuja työmahdollisuuksia
  • nykyaikaistettava työvoimapalvelut ja vahvistettava ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, jotta niiden piiriin saataisiin enemmän työttömiä sekä vajaakuntoisia, ikääntyviä työnhakijoita ja naisia
  • jatkettava vuonna 2000 aloitettua koulutuksen uudelleenorganisointia, parannettava perusopetuksen ja täydennyskoulutuksen yhteyksiä ja lisättävä osallistumista koulutukseen.

Tšekki

Tšekin työllisyysaste on hieman EU-15:n keskiarvoa korkeampi. Työttömyys asettuu EU:n keskiarvon tietämiin mutta on kasvanut hitaasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka iäkkäiden työllisyysaste lähentelee EU:n keskiarvoa, se on kuitenkin etenkin naisten kohdalla matala lakisääteisen eläkeiän vuoksi. Alueelliset erot ovat suuria. Tšekin olisi

  • varmistettava, että palkkakehitys pysyy linjassa tuottavuuden kehityksen kanssa
  • pyrittävä entisestään vähentämään etuuksien varassa elämistä ja varmistettava, että laillinen työnteko kannattaa
  • vahvistettava osa-aikatyön kannustimia naisten ja ikääntyneiden työllisyyden lisäämiseksi
  • nykyaikaistettava julkisia työvoimapalveluja, pyrittävä saamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat integroitumaan työmarkkinoille (toimia tarvitaan erityisesti Prahan ulkopuolella ja romaniväestön hyväksi), toteutettava ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia yhdessä syrjinnänvastaisten toimien kanssa ja korostettava voimakkaasti yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, yrittäjätoiminnan tukemista ja työpaikkojen perustamista.

Viro

Viron työllisyysaste jää hieman EU-15:n keskiarvon alapuolelle. Työttömyysaste on laskenut vuosien mittaan mutta ylittää edelleen EU:n keskiarvon. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osuus on suuri. Väestörakenteen muutoksen myötä tapahtuvan työikäisen väestön vähenemisen odotetaan vaikuttavan erittäin voimakkaasti juuri Viroon. Viron olisi

  • vähennettävä etenkin pienipalkkaisten työhön kohdistuvaa verotusta, edistettävä monipuolisia sopimus- ja työaikajärjestelyjä, parannettava verojärjestelmiä ja muutettava pimeä työ laillisiksi työpaikoiksi; lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että palkkakehitys noudattelee tuottavuuden kehittymistä
  • vähennettävä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrää ja nostettava naisten, iäkkäiden ja heikosti koulutettujen työvoimaosuutta
  • vahvistettava aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, lisättävä työttömien koulutusmahdollisuuksia ja vahvistettava muita heikommassa asemassa olevien ryhmien kuten pitkäaikaistyöttömien, nuorten, vajaakuntoisten, ikääntyneiden työnhakijoiden ja etniseen vähemmistöön kuuluvien henkilöiden integroitumista.

Unkari

Työllisyysaste on Unkarissa matala erityisesti heikosti koulutettujen, muita heikommassa asemassa olevien, naisten ja iäkkäiden työntekijöiden kohdalla. Samaan aikaan työttömyysluvut jäävät kuitenkin selvästi alle EU-15:n keskiarvon. Taustalla on heikko osallistumisaste eli työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Alueellisten erojen (maan keski- ja länsiosien ja muun maan välillä) torjuminen on edelleen etusijalla. Alueellinen ja toimialojen välinen liikkuvuus on vähäistä, koulutetusta työvoimasta on puutetta eivätkä koulutusjärjestelmät vastaa riittävällä tavalla työmarkkinoiden tarpeisiin. Unkarin olisi

  • alennettava työhön kohdistuvaa verotusta ja varmistettava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa työllisyyttä tukeva palkkakehitys
  • parannettava työntekijöiden terveydentilaa kohentamalla työoloja sekä ennaltaehkäisevää ja hoitavaa terveydenhuoltoa, uudistettava sosiaalietuusjärjestelmiä (myös sairausetuuksia) pimeän työn vähentämiseksi
  • lisättävä osa-aikatyön kiinnostavuutta erityisesti naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa, vahvistettava työttömiin ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin kohdistuvia ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia varsinkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla alueilla, nykyaikaistettava julkisia työvoimapalveluja ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden lisäämiseksi sekä parannettava romaniväestön työmarkkinanäkymiä
  • taattava kaikille tasapuolinen mahdollisuus korkeakouluopintoihin ja parannettava koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja lisättävä sen joustavuutta taitojen mukauttamiseksi paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin.

Liettua

Liettuan työllisyysaste on viime aikoina hieman parantunut mutta jää vielä selvästi EU-15:n keskiarvosta. Vaikka työttömyysaste onkin laskenut selvästi, se ylittää vielä EU:n keskiarvon. Liettuan olisi

  • lisättävä palvelualan osuutta työpaikoista, kevennettävä verorasitusta sekä ennakoitava rakennemuutoksia ja reagoitava niihin yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa
  • vahvistettava aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, joilla helpotettaisiin työttömien tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevien paluuta työelämään, parannettava koulutuksen saatavuutta, tuettava työnhakua ja ammatillista liikkuvuutta sekä nykyaikaistettava julkiset työvoimapalvelut
  • nostettava vielä lisää naisten ja ikääntyneiden työvoimaosuuksia osa-aikatyön esteitä poistamalla sekä lisättävä ja tehostettava investointeja henkilöpääomaan ja elinikäiseen oppimiseen.

Latvia

Latvian työllisyys on lisääntynyt sangen voimakkaasti kahden viime vuoden aikana. Kokonaistyöllisyysaste jää kuitenkin alle EU-15:n keskiarvon. Työttömyys taas ylittää EU-15:n keskiarvon ja vaihtelee voimakkaasti alueittain. Riiassa on samanaikaisesti pulaa etenkin ammattitaitoisesta työvoimasta. Latvian olisi

  • tuettava palvelujen kehittämistä erityisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla ja puututtava pimeään työhön
  • rohkaistava työntekoa virallisen talouden piirissä ja kannustettava naisia pysymään työmarkkinoilla
  • nykyaikaistettava julkisia työvoimapalveluita, kehitettävä työttömille kohdistettua aktiivista ja ennaltaehkäisevää työmarkkinapolitiikkaa etenkin tukemalla työnhakua, yrittäjyyttä, alueellista liikkuvuutta ja parempia koulutusmahdollisuuksia sekä taattava nuorten, heikosti koulutettujen ja etniseen vähemmistöön kuuluvien henkilöiden integroituminen työmarkkinoille
  • torjuttava taitovajetta ja kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa laajentamalla koulutukseen pääsyä.

Malta

Maltan työllisyysaste on varsinkin iäkkäiden työntekijöiden kohdalla erittäin paljon matalampi kuin EU-15:ssä keskimäärin. Naisten työllisyysaste on EU-25:n pienin: vain kolmannes työikäisistä naisista käy työssä. Työttömyys on viime vuosina hieman vähentynyt mutta ylittää edelleen EU-15:n keskiarvon. Maltan olisi

  • toteutettava yksityistämisohjelma, jonka yhteydessä työntekijöitä siirretään tarvittaessa muihin tehtäviin ja kevennetään asteittain työhön kohdistuvaa hallinto- ja verorasitusta, ja hyödynnettävä yritystoiminnan edistämistä koskevan tarkistetun lain säännöksiä ja seurattava sen vaikutuksia
  • lisättävä työvoiman tarjontaa nostamalla naisten työllisyysastetta virallisen talouden piirissä ja etenkin lisäämällä lastenhoitopalveluita
  • uudistettava vero- ja etuusjärjestelmiä, lisättävä minimipalkan ja etuuksien välistä eroa, jotta kannustettaisiin siirtymistä työmarkkinoille, sekä muutettava pimeä työ viralliseksi
  • nostettava yleistä koulutustasoa ja kehitettävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa systemaattisempaa toimintatapaa koulutuksen alalla.

Puola

Puolan työllisyysaste kuuluu EU-25:n heikoimpiin. Työmarkkinatilanne on heikentynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Naisten, iäkkäiden, nuorten ja heikosti koulutettujen työllisyysaste on erityisen matala. Työttömyysaste on lähes 20 prosenttia eli korkeimmillaan talousuudistusten aloittamisen jälkeen; se on myös EU-25:n korkein. Puolan olisi

  • tuettava yrittäjyyttä ja työllisyyden kannalta suotuisampia oloja varsinkin rakennemuutosten vuoksi
  • kevennettävä työhön kohdistuvaa korkeaa verotusta etenkin palkka-asteikon alapäässä, jotta saataisiin vähennettyä pimeää työtä
  • tuettava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa työllisyyttä edistävää palkkakehitystä ja edistettävä aktiivisesti muutosta yritysten tasolla ja helpotettava ammatillista liikkuvuutta
  • vauhditettava uusien julkisten työvoimapalveluiden perustamista ja järjestettävä niille riittävät rahoitus-, henkilöstö-, koulutus- ja laiteresurssit
  • jatkettava eri etuusjärjestelmien - myös työkyvyttömyysetuuksien ja sosiaaliavustusten - uudistamista ja keskityttävä uudistuksissa edistämään etenkin muita heikommassa asemassa olevien nuorten - aktiivista työnhakua ja integroitumista takaisin työmarkkinoille; lisättävä naisten ja iäkkäiden työmahdollisuuksia poistamalla osa-aikatyön esteitä
  • varmistettava, että koulutusjärjestelmä tuottaa työmarkkinoille ihmisiä, joilla on rakennemuutosten leimaamilla työmarkkinoilla tarvittavat taidot, taattava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet päästä koulutukseen, parannettava koulutuksen tehoa ja laatua, lisättävä koulutukseen tehtäviä investointeja, helpotettava koulutuksen saatavuutta sekä saatava työmarkkinaosapuolet sitoutumaan asiaan.

Slovenia

Slovenian työllisyysaste jää hieman alle EU-15:n keskiarvon, mutta iäkkäiden työllisyysaste on erityisen matala. Työttömyysaste on selvästi alle EU:n keskiarvon. Slovenian olisi

  • lisättävä työmarkkinoille osallistumista ja vähennettävä pimeää työtä parantamalla minimipalkan ja työhön kohdistuvan verorasituksen eri osatekijöiden vuorovaikutusta sekä edistettävä joustavia työmuotoja ja samalla pidettävä joustavuus ja turvallisuus asianmukaisessa tasapainossa
  • nostettava yli 55-vuotiaiden työllisyyttä, vähennettävä varhaista eläkkeellejääntiä, varmistettava vero- ja etuusjärjestelmien uudistusten keskinäinen johdonmukaisuus, edistettävä ikääntyneiden työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia, tarkasteltava työttömyys- ja sosiaalietuuksien sekä minimipalkan vuorovaikutusta pimeän työn torjumiseksi, taattava julkisten työvoimapalveluiden henkilöstön koulutus ja tiivistettävä yksityisten ja julkisten työvoimapalvelujen suhteita
  • lisättävä jatkokoulutukseen osallistuvan aikuisväestön määrää ja kannustettava työntekijöitä ja työnantajia investoimaan koulutukseen.

Slovakia

Kokonaistyöllisyysaste on Slovakiassa yhä matala verrattuna EU-15:n keskiarvoon. Työttömyys on vähenemässä mutta edelleen erittäin suurta, ja pitkäaikaistyöttömiä on paljon. Naisten työllisyysaste on matala, ja erityisen matalana voidaan pitää nuorten, heikosti koulutettujen ja iäkkäiden (etenkin naisten) työllisyysasteita. Alueelliset erot ovat suuria. Slovakian olisi

  • alennettava työhön kohdistuvaa verorasitusta sekä edistettävä monipuolisempia sopimus- ja työaikajärjestelyjä
  • poistettava työttömyyteen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvät loukut ja muutettava pimeä työ viralliseksi vero- ja etuusjärjestelmien meneillään olevien uudistusten avulla
  • vahvistettava työnteon kannattavuutta, nostettava ikääntyneiden ja naisten työvoimaosuutta erityisesti panemalla täytäntöön työlainsäädäntöä ja eläkeuudistuksia, ottamalla käyttöön entistä joustavampia työn muotoja ja lisäämällä osa-aikatyön käyttöä
  • edistettävä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien (kuten romaaniväestön, pitkäaikaistyöttömien, nuorten, vajaakuntoisten ja ikääntyneiden työntekijöiden sekä heikommassa asemassa olevilla alueilla asuvien) integroitumista työmarkkinoille, toteutettava modernia aktiivista työvoimapolitiikkaa, lisättävä työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien koulutusmahdollisuuksia sekä nykyaikaistettava julkisia työvoimapalveluja
  • koordinoitava koulutusjärjestelmät ja työmarkkinoiden tarpeet sekä kannustettava elinikäistä ammatillista ja alueellista liikkuvuutta etenkin edistämällä nuorten integroitumista työmarkkinoille.

ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston suositus (EY) N:o 579/2003, annettu 22. heinäkuuta 2003, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EUVL L 197, 5.8.2003]

Komissio esittää työllisyysalan suosituksia koskevan luonnoksen, jolla täydennetään uusia työllisyyden suuntaviivoja. Vuoden 2003 työllisyyden suuntaviivoissa on kolme päätavoitetta ja kymmenen prioriteettia rakenneuudistuksia varten, ja niissä kehotetaan jäsenvaltioita parantamaan hallintotapaa, eri toimijoiden välistä yhteistyökumppanuutta sekä prosessin toteuttamista. Ottaen huomioon kansallisella tasolla toteutettuja toimia tarkastelevassa vuoden 2002 yhteisessä työllisyysraportissa esitetyt huomautukset komissio antaa jäsenvaltioille tarkkoja ohjeita uusien suuntaviivojen täytäntöönpanosta ja kohdistaa jäsenvaltioiden poliittiset toimet tärkeimpiin haasteisiin. Suositukset koskevat pääasiassa elinikäistä oppimista, työvoiman tarjontaa, aktiivisena ikääntymistä, sukupuolten tasa-arvoa, työnteon kannattavaksi tekemistä sekä muutoksiin vastaamista ja sopeutumiskyvyn edistämistä.

Neuvoston suositus (EY) N:o 178/2002, annettu 18. helmikuuta 2002, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EYVL L 60, 1.3.2002]

Vuoden 2002 suosituksissa esitetään neuvoston vuonna 2001 ehdottamat suositukset.

Neuvoston suositus (EY) N:o 64/2001, annettu 19. tammikuuta 2001, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EYVL L 22, 24.1.2001]

Suositukset koskevat pääasiassa aktiivista ja ennaltaehkäisevää politiikkaa nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi, työvoiman tarjonnan ja kysynnän lisäämistä erityisesti vero- ja etuusjärjestelmää uudistamalla, elinikäistä koulutusta koskevaa kattavaa strategiaa, yhtäläisiä mahdollisuuksia, alueellisten erojen pienentämistä, hallitusten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä sekä käyttökelpoisia toimintamallien yhdistelmiä.

Neuvoston suositus (EY) N:o 164/2000, annettu 14. helmikuuta 2000, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta [EYVL L 52, 25.2.2000]

Näissä suosituksissa tuodaan esiin keskeiset haasteet, joita jäsenvaltioiden työmarkkinoilla esiintyy, ja ehdotetaan asianmukaisia toimintalinjoja. Suosituksen keskeiset aiheet koskevat nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumista, vero- ja etuusjärjestelmien uudistusta, ammattipätevyyttä, elinikäistä oppimista, iäkkäitä työntekijöitä ja työelämän pidentämistä, sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamista eri aloilla ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia, palvelualan edistämistä, työmarkkinaosapuolia sekä työn organisoinnin nykyaikaistamista.

Viimeisin päivitys 21.03.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun