RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan työllisyysstrategian alku: Luxemburgin prosessi (marraskuu 1997)

Arkisto

Kun Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen oli sisällytetty uusi työllisyyttä käsittelevä osasto, valtioiden ja hallitusten päämiehet käynnistivät Euroopan työllisyysstrategian työllisyyttä käsitelleessä huippukokouksessa Luxemburgissa, jotta jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja voitaisiin sovittaa yhteen. Työllisyysstrategialla pyritään edistämään työllistyvyyttä, yrittäjyyttä, sopeutumiskykyä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia Euroopan työmarkkinoilla.

Työllisyyttä koskea yhteistyö ennen vuotta 1997

Täystyöllisyys on aina ollut yksi yhteisön tavoitteista, ja se mainittiin jo Rooman sopimuksessa.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on alusta lähtien ollut työllisyyttä ja työntekijöiden liikkuvuutta edistävä väline.

Jäsenvaltioiden yhteistyö koostui kuitenkin 1990-luvun alussa lähinnä perinteisestä yhteistyöstä hallitusten kesken sekä yhteistyöstä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) (EN) (FR) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) (EN) (FR) kaltaisten kansainvälisten järjestöjen piirissä. Kyseiset järjestöt ovat monenkeskisiä eurooppalaisia ja kansainvälisiä foorumeja, joilla käsitellään varsinkin työmarkkinoihin liittyvää yhteistyötä.

EU:n laajuinen yhteensovitettu toimintamalli muodostui välttämättömäksi 1990-luvun rakenteellisten ongelmien ja makrotalouteen liittyvien vaikeuksien vuoksi. Vuonna 1993 julkaistu kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsitellyt Delorsin valkoinen kirja oli ensimmäinen askel kohti todellista Euroopan tason yhteistyötä. Essenissä kokoontunut Eurooppa-neuvosto määritti valkoisen kirjan pohjalta viisi keskeistä tavoitetta, joihin jäsenvaltiot sitoutuvat pyrkimään: henkilöresurssien kehittäminen ammatillisen koulutuksen avulla, tuottavien investointien tukeminen maltillisella palkkapolitiikalla, työmarkkinapalvelujen tehokkuuden lisääminen, uusien työpaikkamahdollisuuksien etsiminen paikallisten aloitteiden avulla sekä tiettyjen erityisryhmien, kuten nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja naisten, työelämään pääsyn helpottaminen. Näihin Essenin strategian (castellanodeutschenglish) keskeisiin tavoitteisiin oli kuitenkin vaikea päästä ilman jäsenvaltioiden vankkaa sitoutumista.

Vuoden 1997 Amsterdamin sopimukseen sisältyy uusi työllisyyttä käsittelevä osasto, jossa säilytetään täysin jäsenvaltioiden toimivalta työllisyyspolitiikan alalla mutta vahvistetaan yhteisön lähestymistapaa yleisesti kaikkiin jäsenvaltioihin nähden. Lähestymistapa konkretisoituu yhteensovitettuna työllisyysstrategiana ( (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR)). Ammattitaitoisen työvoiman ja talouden muutoksiin paremmin reagoivien työmarkkinoiden kehittämisestä tuli "yhteistä etua koskeva asia". Lisäksi sopimus muodostaa oikeusperustan työllisyyskomitean (castellanodeutschenglish) perustamiselle, ja siinä otetaan käyttöön määräenemmistöäänestykset työllisyyteen liittyvillä aloilla, mikä helpottaa päätöksentekoa.

Euroopan työllisyysstrategian käynnistäminen 1997

Marraskuussa 1997 järjestetyssä Luxemburgin työllisyyshuippukokouksessa (DE) (EN) (FR) ennakoitiin Amsterdamin sopimuksen voimaantuloa käynnistämällä Euroopan työllisyysstrategia. Strategian tavoitteena on viiden vuoden aikana vähentää työttömyyttä merkittävästi Euroopassa. Strategiassa otetaan käyttöön monenkeskinen seuranta, joka muodostuu erityisesti yhteisestä vuosittaisesta työllisyysraportista, jäsenvaltioiden laatimien kansallisten toimintasuunnitelmien (DE) (EN) (FR) perustana olevista työllisyyspolitiikan suuntaviivoista sekä ministerineuvoston suosituksista eri jäsenvaltioille (ks. työllisyysstrategian välineet).

Työllisyysstrategialla pyritään vahvistamaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen yhteensovittamista. Sen pääasiallisena tavoitteena on saada jäsenvaltiot sitoutumaan erinäisiin yhteisiin tavoitteisiin ja päämääriin, jotka liittyvät työllisyysalan neljään pilariin eli työllistyvyyteen, yrittäjyyteen, sopeutumiskykyyn ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Strategiaan sisältyy ohjelmasuunnittelua, raportteja, politiikan vertaisarviointia sekä tavoitteiden arviointia ja mukauttamista säännöllisin väliajoin. Näin pyritään varmistamaan tehokkuus ja monenkeskinen valvonta. Yhteisön tasolla strategia näkyy lähinnä siten, että joka vuosi päätetään työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka sisällytetään osaksi kunkin jäsenvaltion kansallisia työllisyyttä koskevia toimintasuunnitelmia.

Työllisyysstrategiassa ehdotetaan Euroopan unionin työllisyystilanteen kohentamista edistämällä seuraavia:

  • Työllistyvyys: pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden torjunta, koulutusjärjestelmien uudenaikaistaminen, työttömien aktiivinen seuranta siten, että heille ehdotetaan joko koulutusta tai työtilaisuutta (kuuden kuukauden kuluttua nuorten ollessa kyseessä ja 12 kuukauden kuluttua pitkäaikaistyöttömien tapauksessa), koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen 50 prosentilla sekä puitesopimuksen solmiminen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken, jotta mahdollistettaisiin koulutuksen ja työkokemuksen hankkiminen yrityksissä
  • Yrittäjyys: selkeiden, vakaiden ja luotettavien sääntöjen ottaminen käyttöön yritysten perustamista ja johtamista varten ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) hallinnollisten velvoitteiden yksinkertaistaminen; strategiassa ehdotetaan lisätyöntekijän hankkimisesta aiheutuvien kustannusten huomattavaa vähentämistä, itsenäiseen ammatinharjoittamiseen siirtymisen ja mikroyritysten perustamisen helpottamista, riskipääomamarkkinoiden kehittämistä pk-yritysten rahoittamisen helpottamiseksi sekä työntekoon kohdistuvan verorasituksen vähentämistä ennen vuotta 2000
  • Sopeutumiskyky: työn organisoinnin ja joustavuuden nykyaikaistaminen ja erityyppiseen työhön mukautettavien sopimusten ottaminen käyttöön, yritysten sisällä toteutettavan koulutuksen tukeminen poistamalla veroesteitä ja järjestämällä valtiontukea työssä käyvän väestön ammattitaidon kohentamiseksi, pysyvien työpaikkojen luominen sekä työmarkkinoiden tehokas toiminta
  • Yhtäläiset mahdollisuudet: sukupuolten välisen kuilun pienentäminen ja naisten työllisyyden lisääminen ottamalla käyttöön työuran keskeyttämistä, vanhempainlomaa ja osa-aikatyötä koskevia toimia sekä tarjoamalla korkealaatuisia lastenhoitopalveluja. Työllisyysstrategiassa ehdotetaan lisäksi jäsenvaltioille, että erityisesti naisten työhönpaluuta olisi helpotettava.

Työllisyysstrategiassa otetaan käyttöön uusi työskentelymenetelmä "avoin koordinointimenetelmä". Sen perusperiaatteilla tuetaan yhteisön ja jäsenvaltioiden vastuualueiden välistä tasapainoa ("toissijaisuusperiaate"), yhteisten määrällisten yhteisön tason tavoitteiden asettamista, kokemusten vaihdosta kimmoketta saavaa seurantaa Euroopan tasolla, poliittista keskustelua eri tasoilla sekä integroitua toimintamallia: työllisyysalan toimien on oltava johdonmukaiset työllisyysalaa lähellä olevilla aloilla - sosiaalipolitiikka, koulutus, verotusjärjestelmä, yrityspolitiikka ja aluekehitys - toteutettavien toimien kanssa.

Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tavoitteena oli tehdä Euroopasta kymmenen vuoden kuluessa "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Työllisyysstrategian merkitys liittyy tähän yleiseen strategiaan. Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati lisäksi työllisyysstrategian vahvistamista Lissabonin strategian välineenä laajentuneessa Euroopassa.

Lisätietoja aiheesta saa Luxemburgin työllisyyshuippukokousta (DE) (EN) (FR) käsitteleviltä Internet-sivuilta samoin kuin työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvo-asioiden pääosaston (DE) (EN) (FR) Euroopan työllisyysstrategiaa käsitteleviltä sivuilta sekä Lissabonin strategian (DE) (EN) (FR) sivuilta.

Viimeisin päivitys 15.03.2005
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun