RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskeva Euroopan unionin politiikka

Tiedonannon tarkoituksena on arvioida jäsenvaltioiden laatimaa seurantaa nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevista yhteisistä tavoitteista, jotka neuvosto hyväksyi vuonna 2003. Tehdään myös ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Tarkoituksena on ennen kaikkea vahvistaa nuorisosta vastuuta kantavaa aktiivista unionin kansalaisuutta. Nuorison kiinnostus julkista elämää kohtaan on vähentynyt, mikä saattaa johtaa kansalaisuusvajeeseen.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto, annettu 20 heinäkuuta 2006, nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevasta Euroopan unionin politiikasta [KOM(2006) 417 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Nuorisopolitiikalla pyritään helpottamaan nuorison työelämään siirtymistä ja kehittämään nuorten aktiivista unionin kansalaisuutta. Komission valkoisen kirjan EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet" myötä hyväksyttiin nuorisoalan eurooppalainen yhteistyöpuite, jonka mukaan jäsenvaltiot ovat sopineet keskittyvänsä neljään erityiseen ensisijaiseen tavoitteeseen tukeakseen nuorten aktiivista kansalaisuutta:

  • tiedottaminen;
  • osallistuminen;
  • vapaaehtoistoiminta;
  • nuorten ymmärtämisen ja tuntemuksen parantaminen.

Komissiolle on toimitettu jäsenvaltioiden laatimat osallistumista ja tiedottamista koskevat kansalliset kertomukset. Jäsenvaltiot toteavat, että Euroopan laajuiset painopisteet "osallistuminen" ja "tiedottaminen", joihin he soveltavat avointa koordinointimenetelmää, ovat tehostaneet kansallista nuorisopolitiikkaa ja ne säilyvät tärkeinä nuorten aktiivisen unionin kansalaisuuden kehityksen kannalta. Jäsenvaltiot kuitenkin katsovat, että tulosten saamiseksi yhteistyötä on jatkettava jäsenvaltioiden välillä sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa.

Tiedonannossa tarkastellaan kansallisia kertomuksia ja arvioidaan yhteisten tavoitteiden toteutumista edellä mainittujen painopisteiden osalta koko Euroopan unionin (EU) alueella.

NUORTEN TIEDONSAANTI JA OSALLISTUMINEN TIEDOTTAMISEEN

Nuorille tiedottamisen yhteiset tavoitteet perustuvat seuraaviin seikkoihin: nuorten tiedonsaanti, laadukkaan tiedon tarjonta ja nuorten osallistuminen tiedottamiseen.

Nuorten tiedonsaanti

Jokaisessa jäsenvaltiossa nuorten käyttöön annetaan tiedonhankintavälineitä. Kuitenkin ainoastaan kaksitoista maata on valittu mukaan tiedotusstrategiaan, joka vastaa kaikkiin nuoria kiinnostaviin kysymyksiin ja joka yhdistää kaikki eri tahot paikallisesta tahosta eurooppalaiseen.

Nuorison tiedotussivut Internetissä ovat ensisijaisen tärkeitä tiedonvälityksessä. Vuonna 2003 perustettu Euroopan nuorisoportaali luo yhteydet kansallisiin nuorille tarkoitettuihin portaaleihin, joita on 19 jäsenvaltiolla. EU:n jäsenvaltiot katsovat, että portaalin myötä ministeriöiden ja vaihtojen välinen yhteistyö on parantunut nuorille tiedottamisessa.

Kertomuksista selviää, että jäsenvaltiot haluavat

  • kehittää edelleen yksilöidyn tiedon palveluita;
  • auttaa vähempiosaisten nuorten mahdollisuuksia käyttää työvälineitä, kuten Internetiä niin, etteivät he syrjäytyisi tietoyhteiskunnasta.

Toimet perustuvat lähinnä vapaa-ajan, nuorisojärjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan tapaisiin aiheisiin, kun taas osallistumista, koulutusta, työtä ja Euroopassa matkustamista koskevat aiheet jäävät usein taka-alalle.

Englannissa on käytössä kansallinen verkkopalvelu (Connexions Direct), joka palvelee nuoria puhelimen, tekstiviestien, Internetin tai sähköpostin välityksellä. Sloveniassa nuorten tiedotus- ja neuvontakeskukset kiinnittävät erityistä huomiota romaninuoriin. Kyproksessa ja Espanjassa maaseudulla asuville nuorille tiedotetaan liikkuvien yksiköiden avulla.

Tiedon laadukkuus

Jäsenvaltiot lupaavat taata sen, että nuorille suunnattu tiedottaminen noudattaa tiettyjä laatuvaatimuksia. Sen vuoksi suurin osa maista tukeutuu eurooppalaiseen nuorisotiedotussuositukseen.

Verkostoilla on tärkeä rooli, kun halutaan parantaa niiden ammattilaisten pätevyyttä, jotka vastaavat nuorille tiedottamisesta. Lisäksi eurooppalaiset nuorisotiedotuksen verkostot EURODESK (EN), ERYICA (EN) ja EYCA (EN) auttavat kehittämään koulutusta jäsenilleen. Ne ovat myös laatineet lukuisia laatuun liittyviä aloitteita.

Ranskassa nuorille suunnatut tiedotuskeskukset huolehtivat henkilöstönsä koulutuksesta laatuvaatimuksia noudattaen. Eurooppalaista nuorisotiedotussuositusta täydennetään kansallisilla laatuvaatimuksilla.

Nuorten osallistuminen tiedottamiseen

Tällä alalla ei ole juurikaan toteutettu toimenpiteitä. Jotkin kertomukset osoittavat kuitenkin, että nuorten mielipidettä voidaan kysyä tiedotusstrategioiden tai tiedotusaineiston kehittämisen suhteen. Slovakiassa nuorille suunnatut tiedotuskeskukset toimivat yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa, jotka huolehtivat nuorille tiedottamisesta varsinkin kouluissa ja yliopistoissa.

Vaikeudet ja haasteet

Jäsenvaltioilla on joitakin vaikeuksia toteuttaessaan nuorille tiedottamisen yhteisiä tavoitteita. Esteet voidaan jakaa kolmeen luokkaan:

  • menetelmät: jotkin jäsenvaltiot korostavat lähtötilanteen hahmottamisen vaikeutta ja niiden indikaattoreiden määrittämistä, joilla edistystä arvioidaan;
  • koordinointi eri osapuolten välillä: nuorisoasioista eri tasoilla vastaavien institutionaalisten toimijoiden välistä koordinointia on tarpeen parantaa;
  • resurssien puute erityisesti paikallisella tasolla.

EU:n jäsenvaltiot kannattavat yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanon jatkamista. Niiden pääasiallisia haasteita on yhdistää kansalliset nuorisoneuvostot ja kohdistaa enemmän voimavaroja heikommassa asemassa oleviin nuoriin.

Parantaakseen nuorten mahdollisuuksia saada tietoa komissio arvioi, että sen on

  • kehitettävä yleisiä tiedotusstrategioita vastaamalla kaikkiin nuoria kiinnostaviin kysymyksiin,
  • edistettävä tietoyhteiskunnan välineitä ja innovatiivisia toimintamuotoja.

Komission mukaan tiedon laadukkuuden vaatimukset ovat

  • yksilöllisten neuvontapalveluiden kehittäminen;
  • eurooppalaisen nuorisotiedotussuosituksen järjestelmällinen soveltaminen.

On myös tarpeen rohkaista nuorten osallistumista julkisten tiedotusstrategioiden laatimiseen ja vahvistaa nuorisojärjestöjen asemaa nuorille tiedottamisen edistämisessä.

NUORTEN OSALLISTUMINEN DEMOKRAATTISEEN TOIMINTAAN

Toimet, joilla kannustetaan nuoria osallistumaan demokraattiseen yhteiskuntaelämään, on aikaisempaa paremmin koordinoitu. Toteuttaakseen nuorten osallistumista koskevia yhteisiä tavoitteita jäsenvaltiot käyttävät seuraavia keinoja: puitteiden vahvistaminen, osallistumista edistävien rakenteiden ja edustusryhmien tukeminen sekä hankkeiden tukeminen.

Puitteiden vahvistaminen

Nuorten osallistumiseen sovellettavaa säännöstöä on parannettu. Jotkin jäsenvaltiot ovat antaneet lainsäädäntöä kun taas toiset ovat perustaneet strategisia toimintasuunnitelmia tai sopineet nuorten kuulemista koskevista uusista velvoitteista. Seuraavissa maissa on hyväksytty erilaisia toimia:

  • Irlannissa on hyväksytty nuorisoa koskeva laki;
  • Tšekissä perustettu nuoria koskeva suunnitelma;
  • Portugalissa nuoria koskeva kansallinen uudistusohjelma;
  • Ruotsissa on annettu lakiehdotus "Valta päättää" ("The power to decide");
  • Virossa ja Sloveniassa on laadittu strateginen suunnitelma;
  • Latviassa nuorten poliittinen ohjelma;
  • Slovakiassa nuorten osallistumista koskeva suunnitelma.

Lisäksi Italiassa suunnataan erityisiä varoja nuorisopolitiikkojen tukemiseen.

Osallistumisen ja edustamisen mahdollistavien rakenteiden tukeminen

On toteutettu joukko toimia, joilla pyritään tukemaan osallistumisen mahdollistavia rakenteita ja edistämään vuoropuhelua nuorisoalan kumppaneiden kanssa. Paikallisen, alueellisen, kansallisen ja EU:n tason välistä vuorovaikutusta on kuitenkin tarpeen parantaa. Kansallisista kertomuksista käy myös ilmi, että paikallisen tason toimia on lisättävä ja joidenkin nuorisoryhmien osallistumista vaikeuttavat esteet on tarpeen poistaa.

Nuorten ja päättäjien välisiä keskustelutilaisuuksia on järjestetty säännöllisemmin, ja niitä ovat olleet esimerkiksi säännölliset neuvottelut, kokoukset ja kuulemiset.

Joissakin maissa on nimetty erityisiä nuorten yhteyshenkilöitä: Suomessa on nimetty oikeusasiamies, Yhdistyneessä kuningaskunnassa kansallinen nuorten yhteyshenkilö ja Liettuassa kunnissa toimivia nuorten yhteyshenkilöitä.

Toiset maat kehittävät laaja-alaisia käytäntöjä, kuten ministerikokouksia. Joissakin maissa on perustettu elimiä, joilla on neuvoa-antava tehtävä, kuten

  • kansalliset neuvostot suurimmassa osassa jäsenvaltioista;
  • nuorten valiokunnat ja paikalliset neuvostot Luxemburgissa ja Belgiassa;
  • nuorisoparlamentit Kyproksessa ja Maltassa;
  • nuorten osallistumisen mahdollistavat rakenteet Kreikassa ja Espanjassa;
  • erityisesti heikossa asemassa oleville nuorille suunnatut rakenteet Saksassa;
  • maaseudun nuorille suunnatut rakenteet Puolassa;
  • nuorten hankkeet Itävallassa.

Nuoret ovat aikaisempaa vähemmän kiinnostuneita edustuksellisesta demokratiasta, mutta vain harvat jäsenvaltiot näyttävät toimivan asioiden parantamiseksi. Kuitenkin osa maista pyrkii lisäämään nuorten osallistumista vaaleihin:

  • Alankomaat on perustanut nuorten rinnakkaisvaaleja;
  • Suomi sallii äänestämisen paikallisvaaleissa 16 ikävuodesta lähtien;
  • Ranska on perustanut automaattisen rekisteröinnin äänestäjäluetteloon;
  • Belgia, Hollanti ja Yhdistynyt kuningaskunta tukeutuvat Internetiin.

Hankkeiden tukeminen

Nuoria on rohkaistava osallistumaan kaikilla aloilla, joilla hankkeita toteutetaan, ja nuorten on oltava hankkeiden keskeisiä toimijoita. Rakenteiden, erityisesti nuorisojärjestöjen, tukeminen on olennaista.

Monet jäsenvaltiot ponnistelevat heikommassa asemassa oleville nuorille suunnattujen toimien ja hankkeiden käynnistämiseksi. Ranskassa perustettiin ohjelma "Halu toimia" ("Envie d'agir") tukemaan ja palkitsemaan ensimmäisiä nuorten toteuttamia ja nuorille suunnattuja hankkeita, rahoittamaan innovatiivisia ja luovia hankkeita sekä vapaaehtoisia toimia ja yrittäjyyteen liittyviä hankkeita. Tanska on perustanut hankkeen "nuorisopolitiikka Tanskan kunnissa" ("Youth policy in Danish municipalities"), jolla korostetaan tarvetta saada nuoret osallistumaan enemmän päätöksentekoon.

Esiin tulleet vaikeudet ja ennakoitavat haasteet

Jäsenvaltioiden kohtaamat vaikeudet voidaan jakaa neljään luokkaan:

  • menetelmät: joidenkin jäsenvaltioiden on vaikea määritellä lähtötilanne ja indikaattorit, joilla edistystä arvioidaan;
  • suoran tai epäsuoran tuen puuttuminen: on osoitettava varoja rakenteisiin ja hankkeisiin sekä varmistettava tuen jatkuvuus antamalla lainsäädäntöä, luomalla kumppanuuksia nuorten kanssa tai kehittämällä yleisiä välineitä;
  • nuorten osallistumisen puuttuminen: vaikka nuorilla on luonnollisesti oikeus olla osallistumatta, heidän osallistumistaan voitaisiin kuitenkin edistää enemmän. Heidän ikätovereitaan voitaisiin käyttää "lähettiläinä", jotka kertovat kokemuksistaan. Nuorten osallistumista voitaisiin kannustaa myös korostamalla osallistumisesta saatavaa yksilöllistä ja yhteiskunnallista etua;
  • institutionaalisten toimijoiden välinpitämättömyys: paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason vuorovaikutusta on parannettava, nuorten osallistumisen mahdollistavia rakenteita olisi edelleen tuettava ja nuorten kanssa käytävä vuoropuhelu laajennettava ulottumaan useampiin teemoihin. Paikallisviranomaisten aktivoiminen on myös tärkeää nuorten paikallisen osallistumisen kannustamiseksi.

Kuten nuorille tiedottamisen tapauksessakin, jäsenvaltiot kannattavat yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanon jatkamista. Ne vahvistavat, kuinka tärkeää on käyttää tietoyhteiskunnan interaktiiviseen politiikkaan osallistumisen välineitä (esimerkiksi poliittiset blogit) ja edistää nuorten osallistumista vaaleihin.

Komissio arvioi, että nuorten osallistuminen kansalaistoimintaan vaatii

  • nuorten järjestelmällisiä kuulemisia heitä kiinnostavista kysymyksistä. Kuulemismenettelyssä on tarpeen vahvistaa kansallisten nuorisoneuvostojen asemaa;
  • paikallisia osallistumisen mahdollistavia rakenteita, joiden kautta nuoret voivat osallistua järjestelmällisesti paikallisten päätöksentekoelinten toimintaan;
  • tiettyjen nuorisoryhmien osallistumista haittaavien esteiden analysointia, jotta varmistetaan niiden edustuksellisuus;
  • osallistumista edistävien välineiden, kuten osallistumismekanismien suuntaviivojen kehittämistä.

Nuorten edustukselliseen demokratiaan osallistumisen lisäämiseksi on myös tarpeen kehittää toimia sen varmistamiseksi, että nuoret osallistuvat enemmän edustuksellisen demokratian instituutioiden toimintaan (esimerkiksi edistämällä nuorten osallistumista poliittisten puolueiden toimintaan).

On myös tuettava osallistumisen eri oppimismuotoja. Tämän vuoksi on oleellista kehittää synergiaa koulutusalalla toteuttavien toimien välillä. Esimerkiksi Euroopan tasolla tämä voidaan saavuttaa tiiviimmällä yhteydellä koulutuksen ja opetuksen avoimiin koordinointimenetelmiin. Osallistumisen eri oppimismuotojen tukeminen edellyttää nuorten osallistumisen eri muotojen parempaa tunnistamista.

NUORTEN AKTIIVINEN OSALLISTUMINEN EU:N KEHITYKSEEN

On parannettava nuorten kanssa käytävää suunnitelmallista vuoropuhelua Euroopan toimintasuunnitelmasta. Komissio ja jäsenvaltiot ovat todenneet, että nuoret on saatava aktiivisesti mukaan politiikan laatimista edeltävään keskusteluun ja vuoropuheluun. Euroopan unionin toimielimet ja jäsenvaltiot ovat pyrkineet soveltamaan näitä periaatteita käytännössä sekä saamaan nuoret paremmin mukaan EU:n kehittämiseen. Ne ovat valmistelleet etenkin seuraavat toimet:

  • vuonna 2001 hyväksytyn valkoisen kirjan "EU: nuorisopolitiikan uudet tuulet" kuulemismenettely;
  • säännölliset tapaamiset nuorisojärjestöjen kanssa;
  • Euroopan nuorisoviikko;
  • Euroopan nuorisoportaalissa järjestetyt kuulemiset;
  • puheenjohtajavaltion järjestämät nuorten tapahtumat;
  • konferenssit, kampanjat, foorumit ja kuulemiset jäsenvaltioissa.

Komissio katsoo kuitenkin, että nuorten kanssa Eurooppaa koskevista asioista käytävien vuoropuhelufoorumien pitäisi olla paremmin valmisteltuja ja suunniteltuja eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Komission ehdotukset suunnitelmallisen vuoropuhelun parantamiseksi

Nuorten kanssa käydyssä vuoropuhelussa on käsiteltävä aiheita mahdollisimman monipuolisesti ja laaja-alaisesti, jotta vuoropuhelu olisi painoarvoltaan merkittävää. Sen vuoksi on tärkeää, että heikossa asemassa olevat ja ryhmiin kuulumattomat nuoret saadaan osallistumaan. Jotta voitaisiin taata yhtenäinen ja monialainen toimintatapa, keskusteluilla olisi saatettava yhteen toimijoita, jotka käsittelevät nuoria koskevia kysymyksiä joko suoraan tai epäsuorasti.

Komissio aikoo tukea kolmen vuoden ajan pysyvää vuoropuhelua, joka käydään aidon kumppanuuden hengessä. Komission ehdottaa, että

  • aloitetaan vuoropuhelu paikalliselta tasolta, jotta nuoret osallistuisivat oikeaan aikaan EU:ta koskeviin keskusteluihin,
  • nimetään vuoteen 2009 saakka EU:n tason painopisteteemat: osallisuus ja monimuotoisuus vuonna 2007, kulttuurienvälinen vuoropuhelu vuonna 2008 ja nuorisoalan yhteistyön jatkamisen näkymät vuonna 2009;
  • perustetaan nuorten edustajien, puheenjohtajavaltion, Euroopan parlamentin ja komission välinen epävirallinen foorumi;
  • järjestetään säännöllisesti Euroopan nuorisoviikko, johon osallistuvat komissaarit ja muut EU:n toimielinten edustajat;
  • järjestetään tapaamisia sellaisten nuorten kanssa, joilla ei yleensä ole yhteyttä Euroopan unionin toimielimiin;
  • järjestetään nuorisoa koskeva Eurobarometri-selvitys (vuoden 2006 lopussa);
  • hyödynnetään eurooppalaisia tiedotusverkostoja suunnitelmallisessa vuoropuhelussa.

AVOIN KOORDINOINTIMENETELMÄ

Komissio arvioi, että avointa koordinointimenetelmää on kehitettävä. Tämän osalta komissio tekee seuraavat ehdotukset:

  • jäsenvaltiot valitsevat vuoden 2006 loppuun mennessä ne osallistumista ja tiedottamista koskevat toimintalinjat, joihin ne haluavat keskittyä ja määrittelevät toimintasuunnitelmat;
  • jäsenvaltiot luovat seurantamekanismit, joissa nuoret ja heidän järjestönsä ovat mukana, ja laativat arviointiraportin vuoden 2008 loppuun mennessä;
  • jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus osallistua vapaaehtoisesti komission järjestämiin tiedottamista ja osallistumista koskeviin ensimmäisiin vertaisarviointeihin;
  • jäsenvaltiot edistävät yhteisiä tavoitteita kansallisella tasolla alueellisten ja paikallisten viranomaisten, nuorisojärjestöjen ja yleisesti nuorten keskuudessa;
  • komissio kuulee Euroopan nuorisofoorumia kaikissa avoimeen koordinointimenetelmään kuuluvissa ehdotuksissa;
  • työryhmä määrittelee osallistumista ja tiedottamista koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvät indikaattorit.

Komissio pyytää neuvostoa hyväksymään tiedonannossaan tekemänsä ehdotukset.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto, annettu 10. toukokuuta 2006, "Euroopan kansalaisten toimintasuunnitelma - EU:n tuloksenteko" [KOM(2006) 211 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Valkoinen kirja, annettu 1. helmikuuta 2006, eurooppalaisesta viestintäpolitiikasta [KOM(2006) 35 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 30. toukokuuta 2005, EU:n nuorisopolitiikasta; vastata eurooppalaisten nuorten huolenaiheisiin - eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpano ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen [KOM(2005) 206 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 13. lokakuuta 2005, "Komission panos EU:n tulevaisuutta koskevaan pohdintaan - 'K-suunnitelma': kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu" [KOM(2005) 494 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä.

Euroopan komission valkoinen kirja, annettu 21. marraskuuta 2001, "EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet" [KOM(2001) 681 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 30.04.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun