Ammatillisen koulutuksen painopisteet (2011–2020)

Neuvosto määrittelee ammatillisen koulutuksen painopisteet vuosiksi 2011–2020 sekä lyhyemmällä aikavälillä asetetut kansalliset tavoitteet ja Euroopan unionin (EU) antaman tuen.

TIIVISTELMÄ

Neuvosto vahvistaa Kööpenhaminan prosessin painopisteet vuosiksi 2011–2020. Kööpenhaminan prosessin tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta tiiviimmän eurooppalaisen yhteistyön avulla.

Nämä ajantasaistetut tavoitteet auttavat Eurooppa 2020 -strategian painopisteiden saavuttamisessa ja aloitteiden toteuttamisessa. Ammatillisella koulutuksella on ratkaiseva merkitys kahden strategiassa asetetun tavoitteen saavuttamiselle: ensinnäkin strategialla pyritään nostamaan 30–34-vuotiaiden korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus vuoteen 2020 mennessä vähintään 40 prosenttiin ja vähentämään koulunkäyntinsä keskeyttävien osuus alle 10 prosenttiin.

Yleinen visio

Jotta ammatillista koulutusta koskeva politiikka olisi kaikilta osin tehokasta, siinä on neuvoston mukaan noudatettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sosiaali- ja työllisyyspolitiikka.

Vuoteen 2020 mennessä ammatillisen koulutuksen järjestelmien houkuttelevuutta on lisättävä ja niiden on oltava kaikkien saatavilla. Lisäksi niiden on tarjottava korkealaatuista opetusta ja hyvää työmarkkinarelevanssia. Niiden on oltava riittävän joustavia, jotta ne mahdollistavat siirtymisen koulutusjärjestelmästä toiseen (esim. kouluopetuksesta korkea-asteen koulutukseen). Ammatillisen täydennyskoulutuksen on oltava helposti saatavaa ja paremmin uraa edistävää. On parannettava mahdollisuuksia suorittaa osa ammatillisesta koulutuksesta ulkomailla.

Vuosien 2011–2020 tavoitteet

Vuoteen 2020 mennessä on määrä saavuttaa useita strategisia tavoitteita. Jokaiseen niistä liittyy kansallisella tasolla saavutettavia lyhyen aikavälin tavoitteita (2011–2014), ja niiden yhteydessä annetaan tietoa Euroopan unionin (EU) tuesta niiden saavuttamiseksi. Ammatilliselle koulutuspolitiikalle on määritelty kuusi strategista tavoitetta:

• ammatillisesta peruskoulutuksesta houkutteleva oppimisvaihtoehto. Kansallisten viranomaisten edellytetään lyhyellä aikavälillä lisäävän ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta mutta myös tukevan toimia, jotka antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua tarjolla oleviin erilaisiin ammattialoihin ja uramahdollisuuksiin.
• ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen, laadun ja työmarkkinarelevanssin tukeminen. Vuosina 2011–2014 olisi edistyttävä laadunvarmistuksen kansallisten viitekehysten laatimisessa. Myös yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välillä olisi lisättävä, erityisesti järjestämällä opettajille harjoittelua yrityksissä. Ammatillisten oppilaitosten olisi saatava palautetta niistä valmistuneiden työllistyvyydestä.
• koulutukseen pääsyn ja tutkintojen suorittamisen joustavoittaminen. Kansallisella tasolla olisi lyhyellä aikavälillä tarkistettava sidosryhmien ammatilliseen koulutukseen osallistumista koskevien kannustimien käyttöä sekä oikeuksia ja velvollisuuksia. Kansallisten viranomaisten on myös toteutettava asianmukaisia toimia, joilla kannustetaan osallistumista ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja kansallisten viitekehysten tasot on pitänyt mukauttaa toisiinsa vuoteen 2012 mennessä.
• kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU-maiden olisi erityisesti kannustettava opiskelijoita ja alan ammattilaisia osallistumaan liikkuvuusohjelmaan sekä rohkaistava paikallisia ja alueellisia viranomaisia ja ammatillisia oppilaitoksia kehittämään kansainvälistymisstrategioita. Kielten oppiminen on sisällytettävä opetussuunnitelmiin.
• innovoinnin, luovuuden ja yrittäjyyden sekä uusien teknologioiden käytön edistäminen. Kansallisella tasolla olisi edistettävä ammatillisten koulutuslaitosten, korkea-asteen oppilaitosten sekä suunnittelu-, taide-, tutkimus- ja innovaatiokeskusten välisiä kumppanuuksia. Ammatillisille koulutuslaitoksille olisi hankittava tarvittavat uuden teknologian mukaiset laitteet. Yrittäjyyttä olisi kannustettava edistämällä käytännön kokemusta.
• kaikille pääsy ammatilliseen koulutukseen, erityisesti lisäämällä ammatillisen koulutuksen osuutta koulunkäynnin keskeyttämisen torjumisessa. Matalan osaamistason henkilöiden ja muiden ”riskiryhmien” osallistumista olisi tuettava käyttämällä asianmukaisia ohjaus- ja tukipalveluja, uutta teknologiaa ja olemassa olevia seurantajärjestelmiä.

Neuvosto määrittelee myös viisi laaja-alaista tavoitetta:

• ammatillisen koulutuksen sidosryhmien osallistumisen laajentaminen ja eurooppalaisen yhteistyön avulla saatujen tulosten paremmin tunnetuksi tekeminen
• eurooppalaisten ja kansallisten välineiden hallinnoinnin koordinoiminen avoimuuden, tunnustamisen, laadunvarmistuksen ja liikkuvuuden aloilla
• ammatillista koulutusta koskevan politiikan ja muiden asiaankuuluvien politiikanalojen välisen yhteistyön tehostaminen
• ammatillista koulutusta koskevassa EU:n päätöksenteossa käytettävien tietojen laadun ja vertailtavuuden parantaminen
• EU:n tuen käyttäminen oikein.

Taustaa

Päätelmissä määritellyt tavoitteet on vahvistettu Bruggen julkilausumassa, jonka 33 Euroopan maan opetusministerit, työmarkkinaosapuolet ja Euroopan komissio hyväksyivät 7. joulukuuta 2010.

SÄÄDÖS

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä vuosiksi 2011–2020 (EUVL C 324, 1.12.2010, s. 5–15)

Viimeisin päivitys: 24.09.2015