Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet: CS - HU - PL - RO

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Yhteinen viitekehys auttaa jäsenvaltioita, oppilaitoksia, työnantajia ja kansalaisia vertailemaan eri eurooppalaisten koulutusjärjestelmien myöntämiä tutkintoja. Tällainen väline on välttämätön kehitettäessä eurooppalaisia työmarkkinoita.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 23. huhtikuuta 2008, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi [EUVL C 111, 6.5.2008].

TIIVISTELMÄ

Jäsenvaltioita kehotetaan kytkemään kansalliset tutkintojärjestelmänsä * eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen.

Tutkintojen ja pätevyyksien avoimuudella eurooppalainen tutkintojen viitekehys edistää osallistumista elinikäiseen oppimiseen.

Kehys koskee korkea-asteen koulutusta ja ammatillista koulutusta. Sen avulla EU:n kansalaiset voivat välittää paremmin pätevyyksiään ja tutkintojaan koskevia tietoja.

Tutkintojen * avoimuuden parantaminen auttaa kansalaisia arvioimaan omien tutkintojensa suhteellista arvoa, ja työnantajien on helpompi arvioida tutkintojen rakennetta, sisältöä ja relevanssia työmarkkinoilla. Lisäksi se antaa oppilaitoksille mahdollisuuden verrata koulutusohjelmiensa rakennetta ja sisältöä ja varmistaa koulutuksen laadun.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen hyväksyminen lisää työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Se mahdollistaa työntekijöiden liikkuvuuden, koska heidän tutkintonsa tunnustetaan kansallisten rajojen ulkopuolella. Siitä on hyötyä koko elämän ajan siirryttäessä työelämästä koulutukseen ja päinvastoin.

Toiminta ja toteutus

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys perustuu oppimistuloksiin eikä opintojen kestoon. Viitetason tärkeimmät indikaattorit ovat:

taidot *
pätevyys *tiedot.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen keskeisen osan muodostavat kahdeksan viitetasoa, joissa kuvataan:

asioita, joita oppijan todetaan tietävän
asioita, joita oppijan todetaan ymmärtävän
asioita, joita oppijan todetaan pystyvän tekemään riippumatta järjestelmästä, josta tutkinto on myönnetty.

Erona järjestelmälle, joka takaa akateemisten opintojaksojen tunnustamisen, eurooppalainen tutkintojen viitekehys pitää sisällään kaiken oppimisen, eli myös oppimisen, joka on tapahtunut virallisten oppilaitosten ulkopuolella.

Vuoteen 2010 mennessä on kansallisten tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen viitekehyksen välillä otettava käyttöön vertailujärjestelmä kaikissa osallistuvissa jäsenmaissa. Vuodesta 2012 alkaen jokainen EU:n alueella suoritettu keskiasteen koulutuksen jälkeinen tutkinto sijoittuu jollekin viitekehyksen kahdeksasta tasosta.

Yleisen yhteistyön väline

Eurooppalaisella tutkintojen viitekehyksellä ei korvata kansallisia tutkintojärjestelmiä, vaan sillä täydennetään jäsenvaltioiden toimia helpottamalla niiden välistä yhteistyötä. Tämä EU:n aloite perustuu kansallisten tutkintojen viitekehyksiin, vaikka ne eivät olekaan yhtenäisen mallin mukaisia.

Jäsenvaltioiden yhteistyökehyksen toteuttamiseksi komissio painottaa keskinäisen luottamuksen välttämättömyyttä ja eri sidosryhmien sitoutumistasoa kansallisella, alueellisella ja toimialakohtaisella tasolla.

Komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot nimeävät kansallisen keskuksen, jonka tehtävänä on koordinoida kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita, perustamalla huhtikuuhun 2009 mennessä eurooppalaista tutkintojen viitekehystä käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän, joka koostuu jäsenvaltioiden, eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien edustajista.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tulisi myös tarjota kansainvälisille toimialajärjestöille * mahdollisuus kytkeä omat tutkintojärjestelmänsä jäsenvaltioiden yhteiseen järjestelmään.

Tausta

Kesäkuussa 1999 allekirjoitettu Bolognan julistus on lisännyt liikkuvuutta ja avoimuutta koulutuksen alalla EU:ssa. Bolognan prosessissa saavutettuja tuloksia korkea-asteen koulutuksen alalla voidaan hyödyntää vastaavien toimien edistämisessä ammatillisen koulutuksen alalla.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys täyttää yhden Lissabonin työllisyysstrategian tavoitteen, joka koskee osaamisyhteiskuntaan siirtymistä. Tämä väline sisältyy tarkemmin Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanoon.

Asiakirjan avainkäsitteet
Kansallinen tutkintojärjestelmä: kaikki jäsenvaltion toimet, jotka liittyvät koulutuksen tunnustamiseen, sekä muihin mekanismeihin, joilla koulutus kytketään työmarkkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan. Tähän kuuluvat myös laadunvarmistusta, arviointia ja tutkintojen myöntämistä koskevien institutionaalisten järjestelyjen ja prosessien kehittäminen ja toteutus. Kansallinen tutkintojärjestelmä voi koostua useista alajärjestelmistä, ja siihen voi sisältyä kansallinen tutkintojen viitekehys. Tutkinto: arviointi- ja validointiprosessin virallinen tulos, joka saadaan, kun toimivaltainen elin vahvistaa, että henkilö on saavuttanut tietyt vaatimukset täyttävät oppimistulokset. Taidot: kykyä soveltaa tietoja ja käyttää tietotaitoa tehtävien suorittamiseen ja ongelmien ratkaisuun. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä taidot kuvataan kognitiivisina (loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttö) tai käytäntöön liittyvinä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien ja työkalujen ja -välineiden käyttö). Pätevyys: todistettu kyky käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opintotilanteissa ja ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä pätevyyttä kuvataan vastuun ja itsenäisyyden perusteella. Kansainvälinen toimialajärjestö: kansallisten toimialojen intressejä edustavien kansallisten järjestöjen, esimerkiksi työnantaja- tai ammatillisten järjestöjen, yhteenliittymä.

Asiakirjan avainkäsitteet

Kansallinen tutkintojärjestelmä: kaikki jäsenvaltion toimet, jotka liittyvät koulutuksen tunnustamiseen, sekä muihin mekanismeihin, joilla koulutus kytketään työmarkkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan. Tähän kuuluvat myös laadunvarmistusta, arviointia ja tutkintojen myöntämistä koskevien institutionaalisten järjestelyjen ja prosessien kehittäminen ja toteutus. Kansallinen tutkintojärjestelmä voi koostua useista alajärjestelmistä, ja siihen voi sisältyä kansallinen tutkintojen viitekehys.
Tutkinto: arviointi- ja validointiprosessin virallinen tulos, joka saadaan, kun toimivaltainen elin vahvistaa, että henkilö on saavuttanut tietyt vaatimukset täyttävät oppimistulokset.
Taidot: kykyä soveltaa tietoja ja käyttää tietotaitoa tehtävien suorittamiseen ja ongelmien ratkaisuun. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä taidot kuvataan kognitiivisina (loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttö) tai käytäntöön liittyvinä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien ja työkalujen ja -välineiden käyttö).
Pätevyys: todistettu kyky käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- tai opintotilanteissa ja ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä pätevyyttä kuvataan vastuun ja itsenäisyyden perusteella.
Kansainvälinen toimialajärjestö: kansallisten toimialojen intressejä edustavien kansallisten järjestöjen, esimerkiksi työnantaja- tai ammatillisten järjestöjen, yhteenliittymä.

VIITTEET

Asiakirja	Voimaantulo	Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa	Euroopan unionin virallinen lehti
Suositus 23.4.2008	23.4.2008	-	EUVL C 111, 6.5.2008.

Viimeisin päivitys 16.05.2008

EUROPA

Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä