RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Avaintaidot, jotka tarkoittavat asiayhteyteen sopivia tietoja, taitoja ja asenteita, ovat tietoon perustuvassa yhteiskunnassa olennaisen tärkeitä jokaiselle. Nämä taidot lisäävät joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä tyytyväisyyttä ja motivaatiota ja tuottavat näin lisäarvoa työmarkkinoille, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Nämä taidot olisi oltava jokaisella. Sen vuoksi tässä suosituksessa ehdotetaankin, että Euroopan unionin (EU) maat ottavat käyttöön vertailuvälineen, jonka avulla ne voivat varmistaa, että kyseiset avaintaidot ovat mukana kaikissa strategioissa ja infrastruktuureissa erityisesti silloin, kun kyse on elinikäisestä oppimisesta.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL L 394, 30.12.2006).

TIIVISTELMÄ

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat asiayhteyteen sopivien tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuus. Niitä tarvitaan erityisesti henkilökohtaisen onnistumisen tunnetta ja kehitystä, sosiaalista osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja työtä varten.

Avaintaidot ovat tietoyhteiskunnassa välttämättömiä. Ne takaavat työvoiman suuremman joustavuuden, jolloin nopea sopeutuminen entistä voimakkaammin verkottuneen maailman jatkuviin muutoksiin on mahdollista. Avaintaidoilla on suuri merkitys myös innovoinnille, tuottavuudelle ja kilpailukyvylle, ja ne lisäävät osaltaan työntekijöiden motivaatiota ja tyytyväisyyttä sekä parantavat työn laatua.

Avaintaitojen omaksuminen on tärkeää

  • pakollisen oppivelvollisuutensa loppuvaiheessa oleville nuorille, sillä avaintaidoista he saavat aikuiselämässä ja erityisesti työelämässä tarvittavia valmiuksia sekä voivat muodostaa jatko-opinnoissa tarvittavan perustan
  • kaikissa elämänvaiheissa oleville aikuisille taitojen kehittämisen ja päivittämisen kautta.

Avaintaitojen omaksuminen on sopusoinnussa tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden periaatteiden kanssa. Tämä viitekehys koskee myös erityisesti muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä, jotka tarvitsevat erityistukea oppimispotentiaalinsa hyödyntämisessä. Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat henkilöt, joiden perustaidot ovat heikot, koulunsa keskeyttäneet, pitkäaikaistyöttömät, vammaiset ja maahanmuuttajat.

Kahdeksan avaintaitoa

Tässä viitekehyksessä määritellään kahdeksan avaintaitoa ja kuvataan kuhunkin liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet. Avaintaidot ovat seuraavat:

  • Viestintä äidinkielellä, mikä tarkoittaa kykyä ilmaista ja tulkita käsitteitä, ajatuksia, tunteita, faktoja ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen), sekä kykyä olla asianmukaisessa ja luovassa kielellisessä vuorovaikutuksessa kaikissa sosiaaliseen elämään ja kulttuuriin liittyvissä tilanteissa.
  • Viestintä vierailla kielillä, mikä edellyttää äidinkielellä viestimiseen kuuluvien osa-alueiden lisäksi sovittelutaitoja ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä. Suoritustaso riippuu useista seikoista, kuten myös kuullunymmärtämisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen taidoista.
  • Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Matemaattisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä kehittää ja soveltaa matemaattista ajattelua arkipäivän laskutehtävien ratkaisemiseksi. Pääpaino on erityisesti prosessissa, toiminnassa ja tiedossa. Luonnontieteisiin liittyvällä perusosaamisella tarkoitetaan luonnonilmiöiden selittämisessä hyödynnettävän tiedon ja menetelmien hallintaa, käyttöä ja soveltamista. Perusosaamiseen kuuluu ihmisen toiminnasta johtuvien muutosten ymmärtäminen ja jokaisen vastuunotto yksityisenä kansalaisena.
  • Digitaalisiin taitoihin kuuluvat tietoyhteiskunnan teknologian hallinta ja kriittinen käyttö ja tätä kautta tieto- ja viestintätekniikan (TVT) perustaidot.
  • Oppimistaidot eli oppimaan oppiminen liittyvät oppimiseen, oman, joko yksin tai ryhmässä tapahtuvan oppimisen tavoitteiden määrittelyyn ja organisointiin omien tarpeiden mukaan sekä tietoisuuteen menetelmistä ja mahdollisuuksista.
  • Sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot. Sosiaalisuuteen liittyvillä taidoilla tarkoitetaan henkilökohtaisia taitoja, ihmissuhdetaitoja ja kulttuurien välisiä taitoja sekä kaikkia käyttäytymisen muotoja, jotka antavat yksilöille valmiudet osallistua vaikuttaen ja rakentavalla tavalla yhteiskunta- ja työelämään. Nämä taidot liittyvät henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Olennaisen tärkeää on ymmärtää yksilöiden eri toimintaympäristöissä noudattamia käyttäytymissääntöjä ja tapoja. Kansalaisuuteen liittyvien taitojen ja erityisesti sosiaalisten ja poliittisten käsitteiden ja rakenteiden (demokratia, oikeus, tasa-arvo, kansalaisuus ja kansalaisoikeudet) tuntemuksen avulla yksilöt voivat osallistua aktiiviseen ja demokraattiseen toimintaan.
  • Aloitekyky ja yrittäjyys tarkoittaa kykyä muuntaa ideat toiminnaksi. Siihen sisältyy luovuutta, innovointia ja riskinottoa sekä kyky suunnitella ja toteuttaa projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilö on tietoinen työnsä laajemmasta kehyksestä ja kykenee hyödyntämään uusia tilaisuuksia. Aloitekyky ja yrittäjyys ovat myös perusta erityistaidoille ja -tiedolle, joita tarvitsevat sosiaalista tai kaupallista yritystoimintaa käynnistävät tai siihen osallistuvat henkilöt. Tähän pitäisi sisältyä tieto eettisistä arvoista, ja sen pitäisi edistää hyvää hallintotapaa.
  • Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot, mihin kuuluu ymmärrys siitä, mikä merkitys on ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovalla ilmaisemisella eri välineiden avulla (musiikki, esittävät taiteet, kirjallisuus ja kuvataiteet).

Nämä avaintaidot ovat toisistaan riippuvaisia, ja jokaisen kohdalla painopiste on kriittisessä ajattelussa, luovuudessa, aloitteellisuudessa, ongelmanratkaisussa, riskinarvioinnissa, päätöksenteossa ja tunteiden rakentavassa hallinnassa.

Euroopan unionin (EU) maiden ja komission eurooppalainen viitekehys

Nämä avaintaidot muodostavat viitekehyksen, jolla tuetaan määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä kansallisia ja Euroopan tason toimia. Viitekehys on tarkoitettu pääasiassa poliittisille päättäjille, koulutuksen tarjoajille, työnantajille ja oppijoille itselleen.

Viitekehys on EU-maiden ja niiden koulutuspolitiikan yhteinen vertailuväline. EU-maiden olisi pyrittävä varmistamaan, että

  • yleissivistävä ja ammatillinen koulutus antaa kaikille nuorille mahdollisuudet kehittää avaintaitonsa tasolle, joka antaa heille valmiudet aikuiselämään ja luo samalla perustan jatko-opinnoille
  • asianmukaisia toimia toteutetaan sellaisten nuorten hyväksi, jotka ovat koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa, jotta he voivat käyttää koko oppimispotentiaalinsa
  • aikuiset, erityisesti ensisijaisiin kohderyhmiin kuuluvat, joilla on tarve päivittää taitojaan, voivat koko elämänsä ajan kehittää ja päivittää avaintaitojaan
  • aikuisten jatkuvaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen on olemassa asianmukainen infrastruktuuri, käytössä on toimia, joilla pyritään varmistamaan mahdollisuus osallistua yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä työmarkkinoille, ja oppijat saavat tukea omien tarpeidensa ja taitojensa mukaan
  • aikuisten yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen johdonmukaisuudesta huolehditaan aiheeseen liittyvien politiikanalojen läheisten yhteyksien avulla.

Viitekehys muodostaa perustan yhteisön tason toimille erityisesti Koulutus 2010 -työohjelman ja yleisesti yhteisön ammatillista ja yleissivistävää koulutusta koskevien ohjelmien puitteissa. Tässä yhteydessä komission tulisi pyrkiä erityisesti

  • auttamaan EU-maita kehittämään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiään, soveltamaan viitekehystä niin, että sillä helpotetaan vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, sekä seuraamaan kehitystä ja raportoimaan saavutuksesta edistyksestä Koulutus 2010 -työohjelmaa koskevilla raporteilla
  • käyttämään viitekehystä yhteisön koulutusohjelmien toimeenpanossa, samalla kun varmistetaan, että ohjelmilla edistetään avaintaitojen hankkimista
  • hyödyntämään viitekehystä aiheeseen liittyvillä yhteisöpolitiikan aloilla (työllisyys, nuoret, kulttuuri- ja sosiaalipolitiikka) sekä työmarkkinaosapuolten ja muiden näillä aloilla toimivien tahojen välisten yhteyksien vahvistamisessa
  • arvioimaan joulukuuhun 2010 mennessä viitekehyksen vaikutuksia Koulutus 2010 -työohjelman puitteissa sekä saatuja kokemuksia ja vaikutuksia tulevaisuuteen.

Taustaa

Avaintaitojen monialaisuus tekee niistä välttämättömiä. Ne tuottavat työllisyyteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja nuoriin (Eurooppalainen nuorisosopimus) liittyvää lisäarvoa, minkä vuoksi elinikäistä oppimista tarvitaan muutoksiin sopeutumisessa ja osallistumisessa. Viitearvoja, joiden avulla voidaan arvioida Euroopan tasolla tapahtunutta edistystä, tarkasteltiin vuoden 2005 raportissa, mutta tulokset olivat ristiriitaisia.

Vastauksena Lissabonissa 23.–24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämiin epäilyihin, jotka mainittiin myös uudistetussa Lissabonin strategiassa vuonna 2005, avaintaidot ovat nyt osa Koulutus 2010 -työohjelman tavoitteita, komission vuonna 2001 antamaa tiedonantoa Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttamisesta sekä vuonna 2002 annettua neuvoston päätöslauselmaa. Kahdessa viimemainitussa on mukana myös esityksiä, jotka koskevat avaintaitojen ottamista ensisijaiseksi tavoitteeksi kaikissa ikäryhmissä. Myös Koulutus 2010 -työohjelman edistymistä koskevassa vuoden 2004 yhteisessä väliraportissa esitettiin yhteisten eurooppalaisten viitearvojen ja periaatteiden laatimista.

Viimeisin päivitys 03.03.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun