RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Koulutus 2020 (ET 2020)

Koulutus 2020 (ET 2020) on uusi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strateginen kehys, joka pohjautuu sitä edeltäneeseen Koulutus 2010 (ET 2010) -työohjelmaan. Siinä vahvistetaan jäsenvaltioille yhteiset strategiset tavoitteet, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat periaatteet sekä yhteiset työmenetelmät ja painopistealat kullekin työskentelyjaksolle.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätelmät, annettu 12 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) [EUVL C 119, 28.5.2009].

TIIVISTELMÄ

Päätelmillä luodaan strategiset puitteet eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle vuoteen 2020 asti. Nämä puitteet perustuvat Koulutus 2010 (ET 2010) -työohjelmasta saatuihin tuloksiin, ja niiden tarkoituksena on vastata niihin haasteisiin, joita tietoperustaisen Euroopan luominen ja elinikäisen oppimisen mahdollistaminen kaikille edellyttävät.

Puitteiden päätavoitteena on tukea jäsenvaltioita koulutusjärjestelmiensä edelleen kehittämisessä. Koulutusjärjestelmien olisi tarjottava kansalaisille paremmat mahdollisuudet kykyjensä toteuttamiseen ja varmistettava kestävä taloudellinen hyvinvointi ja työllisyys. Puitteissa on otettava huomioon koko koulutusjärjestelmien kirjo elinikäisen oppimisen näkökulmasta siten, että niihin sisällytetään kaikki koulutustasot ja oppimisympäristöt (myös epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen).

Päätelmissä puitteille asetettiin neljä strategista tavoitetta:

  • elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden toteuttaminen – edistystä tarvitaan elinikäisen oppimisen strategioiden täytäntöönpanossa, kansallisten tutkintoviitekehysten kehittämisessä ja niiden linkittämisessä eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen sekä joustavampien oppimisväylien luomisessa. Liikkuvuutta olisi lisättävä ja liikkuvuutta koskevaa eurooppalaista laatuperuskirjaa noudatettava
  • koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen – jokaisen kansalaisen on omaksuttava avaintaidot, ja kaikki koulutusasteet on tehtävä vetovoimaisemmiksi ja tehokkaammiksi
  • tasapuolisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen – koulutuksen on mahdollistettava kansalaisille sellaisten taitojen ja tietojen hankkiminen ja kehittäminen, joita tarvitaan työllistymiseen, ja sen on edistettävä jatkokouluttautumista, aktiivista kansalaisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta on purettava tarjoamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja osallistavaa koulutusta
  • luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen kaikilla koulutusasteilla – on edistettävä sitä, että kaikki kansalaiset hankkivat monialaisia taitoja ja varmistettava, että koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin muodostama osaamiskolmio toimii. Yritysten ja oppilaitosten välisiä kumppanuuksia on edistettävä ja laajempia, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien muodostamia oppimisyhteisöjä tuettava.

Näiden tavoitteiden suhteen saavutetun edistyksen mittaamiseksi niihin on liitetty indikaattorit ja EU:n vertailuarvot (esitetty päätelmien liitteessä I).

Pyrittäessä yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen on noudatettava myös tiettyjä periaatteita. Tähän sisältyy eurooppalaisen koulutusyhteistyön täytäntöönpano elinikäisen oppimisen näkökulmasta käyttämällä tehokkaammin avointa koordinointimenetelmää ja kehittämällä synergioita eri sektorien kesken. Eurooppalaisen koulutusyhteistyön tulisi olla eri alojen välistä ja avointa, mikä tarkoittaa koulutukseen liittyvien politiikanalojen ja oleellisten sidosryhmien mukaan ottamista. Yhteistyön tuloksia on tarkasteltava ja levitettävä säännöllisesti. On pyrittävä parempaan yhteensopivuuteen Kööpenhaminan ja Bolognan prosessien kanssa ja vahvempaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Jotta eurooppalaisen koulutusyhteistyön työskentelymenetelmät olisivat tehokkaita ja joustavia, puitteissa vahvistetaan vuoteen 2020 ulottuva kausi, joka jaetaan useisiin työskentelyjaksoihin; niistä ensimmäinen kestää vuodesta 2009 vuoteen 2011. Jokaiselle työskentelyjaksolle on vahvistettu muutama painopisteala yllä mainittujen tavoitteiden pohjalta. Liitteessä II luetellaan ensimmäisen jakson ensisijaiset alat. Yhteistyö on toteutettava yhteisinä oppimisaloitteina, joille asetetaan selvät tehtävät, aikataulut ja tavoitteet. Yhteistyön tulokset levitetään laajasti päätöksentekijöiden ja sidosryhmien kesken näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Neuvoston ja komission on jokaisen työskentelyjakson lopussa laadittava yhteinen edistymisraportti, joka vaikuttaa myös seuraavan jakson painopistealoihin. Komissio valvoo koulutusyhteistyötä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Jäsenvaltioiden on työskenneltävä yhdessä käyttäen avointa koordinointimenetelmää ja pyrittävä kehittämään eurooppalaista, yllä mainittuihin tavoitteisiin, periaatteisiin ja työmenetelmiin perustuvaa koulutusyhteistyötä. Samanaikaisesti jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kansallisia toimenpiteitä saavuttaakseen strategiset tavoitteet ja myötävaikuttaakseen eurooppalaisten vertailuarvojen saavuttamiseen.

Komissiota kehotetaan tukemaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, arvioimaan edistystä tavoitteisiin ja vertailuarvoihin nähden sekä jatkamaan liikkuvuuden, työllisyyden ja kielten oppimisen vertailuarvojen kehittämistä. Lisäksi komission on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa selvitettävä, kuinka indikaattoreiden ja viitearvojen johdonmukaisia puitteita, jotka perustuvat Koulutus 2010 -työohjelmaan, voitaisiin yhtenäistää Koulutus 2020 -ohjelman kanssa.

Viimeisin päivitys 23.10.2009
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun