RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yhdenmukainen luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista Lissabonin tavoitteiden arviointia varten

Tiedonannossa esitellään luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista, joilla pyritään arvioimaan Lissabonissa asetettuja koulutusalan tavoitteita. Tällä alalla tapahtunutta kehitystä arvioidaan tarkoituksena tehdä Euroopan koulutusjärjestelmistä laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 21 päivänä helmikuuta 2007, "Yhdenmukainen luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista, joilla arvioidaan edistymistä Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden saavuttamisessa" [KOM(2007) 61 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Indikaattorit ja vertailuarvot ovat tarpeellisia Lissabonin prosessille olennaisen edistymisen arvioinnissa. Nykyinen luettelo perustuu Koulutus 2010 -työohjelmaan ja käsittää 20 keskeisen indikaattorin paketin (ydinindikaattorit), jota tukevat konteksti-indikaattorit, sekä viisi vertailuarvoa.

Kokemusten ja hyvien toimintamallien vaihtoa tukevalla luettelolla voidaan

  • saada tilastollinen perusta keskeisille poliittisille viesteille
  • arvioida edistymistä Lissabonissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla
  • nimetä esimerkkejä hyvistä suorituksista, jotka voidaan jakaa jäsenvaltioihin
  • verrata EU:n toimintaa kolmansiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

LUETTELO INDIKAATTOREISTA JA VERTAILUARVOISTA

Luetteloon indikaattoreista ja vertailuarvoista kuuluu luonteeltaan yleisiä ydinindikaattoreita sekä täsmentäviä konteksti-indikaattoreita.

Indikaattorit ja vertailuarvot on jäsennetty Koulutus 2010 -strategian kahdeksan keskeisen toiminta-alan mukaan. Tällaisia aloja ovat

  • tasapuolisuuden parantaminen koulutuksessa
  • koulutuksen tehostaminen
  • elinikäisen oppimisen toteuttaminen
  • nuorten perustaidot
  • kouluopetuksen ajanmukaistaminen
  • ammatillisen koulutuksen ajanmukaistaminen (Kööpenhaminan prosessi)
  • korkeakouluopetuksen ajanmukaistaminen (Bolognan prosessi)
  • työllistettävyys.

Tasapuolisuuden parantaminen koulutuksessa

Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien on oltava tasapuolisia. Tasapuolisuutta arvioidaan sen perusteella, missä määrin yksilöt voivat hyödyntää koulutusta mahdollisuuksiensa, koulutukseen pääsynsä, saamansa kohtelun ja tulostensa parantamiseksi. Seurantaa vaativat myös sellaiset keskeiset aiheet kuin sukupuolten tasa-arvon edistäminen, etnisten vähemmistöjen integroituminen ja vammaisten osallisuus.

Enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden nuorten määrää on pienennettävä, jotta voidaan taata tehokas osallistuminen elinikäiseen oppimiseen. Neuvosto on kehittänyt vertailuarvon, jolla pyritään vähentämään enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden nuorten osuus 10 prosenttiin.

Tällä alalla saavutettuja tuloksia arvioidaan seuraavien ydinindikaattoreiden pohjalta:

  • osallistuminen esiasteen opetukseen
  • erityisopetus
  • enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneet nuoret.

Koulutusjärjestelmien rakenteen ja oppilaitosten välisten erojen vaikutuksia arvioidaan koulutusjärjestelmien eriytyneisyys -indikaattorilla.

Koulutuksen tehostaminen

On esitetty todisteita siitä, ettei tehokkuuden parantaminen ole välttämättä haitallista koulutusjärjestelmien tasapuolisuudelle. Tehokkuutta ja tasapuolisuutta voidaan parantaa yhtä aikaa.

Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus perustuu erityisesti resurssien parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Yksityisiä ja julkisia investointeja on tuettava samoin kuin investointeja korkea-asteen koulutukseen. Korkea-asteen koulutus on alirahoitettua verrattuna EU:n ulkopuolisiin maihin.

Investointien tehokkuutta arvioidaan koulutusinvestointien valossa.

Elinikäisen oppimisen toteuttaminen

Tietoyhteiskunnassa työskenteleville elinikäinen oppiminen on tärkeää kilpailukyvyn, työllistettävyyden, taloudellisen vaurauden, sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja itsensä toteuttamisen kannalta.

Vähintään keskiasteen koulutusta pidetään välttämättömänä edellytyksenä ammattiuralle ja täysipainoiselle osallistumiselle elinikäiseen oppimiseen. Näin ollen neuvosto on asettanut kaksi vertailuarvoa, jotta vuoteen 2010 mennessä vähintään 85 prosenttia nuorista hankkisi keskiasteen koulutuksen ja 12,5 prosenttia aikuisväestöstä osallistuisi elinikäiseen oppimiseen.

Ydinindikaattorit, joilla edistystä arvioidaan, ovat

  • aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen
  • aikuisten taidot.

Lisäksi keskiasteen koulutuksen hankkineisiin nuoriin liittyvällä indikaattorilla voidaan arvioida missä määrin nuoret ovat valmiita osallistumaan elinikäiseen oppimiseen.

Nuorten perustaidot

Perustaitojen hankkiminen on ensisijaisen tärkeää tietoyhteiskunnassa työskentelyn kannalta. Sen vuoksi neuvosto on perustanut vertailuarvon, jolla pyritään vähentämään lukutaidoltaan heikkojen eurooppalaisten 15-vuotiaiden määrää ainakin 20 prosenttia verrattuna vuoteen 2000.

Ydinindikaattorit, joilla arvioidaan yleisesti perustaitoja, perustuvat seuraaviin keskeisiin taitoihin:

  • lukutaito ja matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen
  • kielitaito
  • tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttötaito
  • kansalaistaidot
  • oppimistaidot.

Kouluopetuksen ajanmukaistaminen

Kouluopetuksen laadun varmistaminen perustuu opettajien peruskoulutuksen parantamiseen ja kaikkien opetustyötä tekevien opettajien ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Neuvosto on myös todennut, että sellaiset välineet kuin koulujen itsearviointi ovat keskeisiä. Itsearvioinnin välineiden käsittelyyn ja käyttöön liittyvää koulutusta on näin ollen tuettava.

Tällä alalla saavutettuja tuloksia arvioidaan seuraavien ydinindikaattoreiden pohjalta:

  • enintään oppivelvollisuuskoulun suorittaneet nuoret
  • koulujen hallinto
  • koulut paikallisina oppimisen monitoimikeskuksina
  • opettajien ammatillinen kehitys.

Ammatillisen koulutuksen ajanmukaistaminen

Kööpenhaminan prosessin mukaan ammatillisen koulutuksen kuvaa ja vetovoimaa työnantajien silmissä on parannettava, osallistumista ammatilliseen koulutukseen lisättävä sekä ammatillisen peruskoulutuksen laatua ja joustavuutta tuettava.

Edistymistä arvioidaan keskiasteen koulutuksen hankkineisiin nuoriin liittyvällä ydinindikaattorilla kiinnittämällä erityistä huomiota ammatilliseen koulutukseen.

Indikaattorilla "koulutusjärjestelmien eriytyneisyys" analysoidaan sitä, missä määrin koulutusjärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen peruskoulutukseen.

Lisäksi ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen osallistumista mittaavan konteksti-indikaattorin avulla voidaan analysoida yrityksiä siinä suhteessa, miten niiden työntekijät osallistuvat ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja sen rahoitukseen.

Korkea-asteen opetuksen ajanmukaistaminen

Korkeakouluopetusta on ajanmukaistettava ja korkeakoulujen tutkimustyön rahoittamista lisättävä, jotta EU:n tavoite tulla kilpailukykyiseksi tietoon perustuvaksi taloudeksi voi toteutua. Lisäksi Bolognan prosessin tavoitteena on saada aikaan eurooppalainen yhteistä tutkintorakennetta käyttävä korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä helpottamaan korkeakouluopiskelijoiden ja korkeasti koulutettujen työntekijöiden liikkuvuutta.

Korkea-asteen koulutusta arvioidaan vertailuarvoilla, joiden mukaan vuoteen 2015 mennessä vähintään 2 prosenttia BKT:stä (sekä julkinen että yksityinen rahoitus) osoitettaisiin korkea-asteen opetuksen ajanmukaistamiseen ja matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alalta valmistuvien määrää olisi nostettava 15 prosenttia vuoteen 2010 mennessä.

Edistymistä mitataan kolmella ydinindikaattorilla:

  • korkeakoulututkinnon suorittaneet
  • korkea-asteen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus
  • koulutusinvestoinnit.

Työllistettävyys

Parantaakseen työllisyystasoa neuvosto on asettanut tavoitteita kokonaistyöllisyysasteelle, ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteelle ja naisten työllisyysasteelle.

Koulutustaso ja avaintaidot ovat tärkeimmät tekijät, jotka määrittävät henkilön työllistettävyyden ja sopeutumiskyvyn hänen koko elämänsä aikana.

Työllistettävyyttä mittaavat indikaattorit ovat seuraavat:

  • väestön koulutustaso
  • aikuisten taidot
  • koulutuksesta saatava hyöty.

VERTAILUARVOLUETTELOA TUKEVAT TIETOLÄHTEET

Indikaattori- ja vertailuarvoluetteloa tukevat tiedot saadaan pääasiassa Euroopan tilastojärjestelmästä (ESS).

Euroopan tilastojärjestelmän tuottamat tiedot

Euroopan tilastojärjestelmän tuottamien koulutukseen liittyvien tietojen hankkimiseen sekä indikaattorien määrittämiseen käytetään useita tietolähteitä. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat Unescon (EN), OECD:n (EN) (FR) ja Eurostatin (DE) (EN) (FR) vuotuinen UOE-kysely, jossa kerätään tietoja jäsenvaltioiden virallisista koulutusjärjestelmistä, viiden vuoden välein tehtävä ammatillista täydennyskoulutusta koskeva CVTS-tutkimus, jossa kerätään tietoja yritysten tasolla, ja viiden vuoden välein tehtävä aikuiskoulutustutkimus AES, jolla kerätään tietoja aikuisten kouluttautumistavoista.

Toiseen ryhmään kuuluu yleisiä tietolähteitä, kuten työvoimatutkimus (LFS) ja EU:n tulo- ja elinolotutkimus (EU-SILC). Tietoja saadaan myös muista lähteistä (tutkimukset TVT:n käytöstä kotitalouksissa ja yrityksissä).

Kansainvälisesti vertailukelpoiset tiedot ovat käyneet yhä halutummiksi kansallisella tasolla. Monet maat kehittävät siksi tilastoinfrastruktuuriaan pystyäkseen paremmin tuottamaan tietoja kouluista ja opiskelijoista, joiden kehitystä EU seuraa.

Euroopan tilastojärjestelmän ulkopuolella tuotettavat tiedot

ESS-järjestelmä ei pysty tarjoamaan tilastollista infrastruktuuria koko indikaattorien ja vertailuarvioiden luettelolle. Eurydice ja Cedefop tuottavat yhteistyössä Eurostatin kanssa kontekstuaalisia tietoja ja indikaattoreita, joilla tuetaan tässä tiedonannossa esitettyä luetteloa.

Lisäksi komissio saattaa päätyä esittämään omia menettelytapoja esimerkiksi kielitaitoa koskevien tiedonkeruuvälineiden kehittämiseksi. Komissio on myös antanut suosituksen oppimistaitojen tutkimusvälineen kehittämisestä, ja kansainvälinen pilottitutkimus on määrä aloittaa vuoden 2007 aikana.

Komissio tekee lisäksi yhteistyötä esimerkiksi OECD:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka kehittävät itse omat indikaattorinsa, sekä jäsenvaltioiden kanssa.

TAUSTA

Vuonna 2002 valtioiden ja hallitusten päämiehet asettivat tavoitteeksi, että koulutusjärjestelmistä tulee laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä. Opetusministerit antoivat panoksensa Lissabonin strategiaan hyväksymällä yhteiset tavoitteet koulutusjärjestelmien parantamiseksi. Koulutus 2010 -työohjelma kehitettiin näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

Tiedonannossa esitetyllä yhdenmukaisella luettelolla indikaattoreista ja vertailuarvoista on voitava arvioida kehitystä. Sillä korvataan vuosiksi 2004–2006 laadittu luettelo, johon verrattuna uutta luetteloa on järkeistetty ja tiivistetty. Vuosien 2004–2006 luetteloon kuului 29 indikaattoria ja viisi vertailuarvoa, joilla mitattiin 13 asetetun tavoitteen toteutumista.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta [EUVL C 155, 8.7.2009].

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 452/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä [EUVL L 145, 4.6.2008].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 3 päivänä elokuuta 2007, "Opettajankoulutuksen laadun parantaminen" [KOM(2007) 392 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista [EUVL L 394, 30.12.2006].

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 8 päivänä syyskuuta 2006, "Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus", [KOM(2006) 481 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 20 päivänä lokakuuta 2005, "Eurooppalaiset arvot globaalistuvassa maailmassa – Komission panos valtioiden ja hallitusten päämiesten lokakuiseen tapaamiseen" [KOM (2005) 525 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, "Lisää tutkimusta ja innovaatiota – Investointi kasvuun ja työllisyyteen – Yhteinen lähestymistapa " [KOM(2005) 488 lopullinen – EUVL C 49, 28.2.2006].

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 1 päivänä elokuuta 2005, "Eurooppalainen kielitaitoindikaattori" [KOM(2005) 356 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 25 päivänä toukokuuta 2005, kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta [KOM(2005) 217 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2005, "Euroopan aivokapasiteetti liikkeelle: miten yliopistot saadaan hyödyntämään koko potentiaaliaan Lissabonin strategian edistämiseksi" [KOM(2005) 152 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 10 päivänä tammikuuta 2003, "Tehokas investoiminen koulutukseen tärkeää Euroopalle" [KOM(2002) 779 lopullinen – ei julkaistu EYVL:ssä].

Komission tiedonanto, annettu 20 päivänä marraskuuta 2002 – "Koulutuksen eurooppalaiset vertailuarvot: Lissabonin Eurooppa-neuvoston seuranta" [KOM(2002) 629 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Neuvoston päätöslauselma, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, elinikäisestä oppimisesta [EYVL C 163, 9.7.2002].

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 12 päivänä helmikuuta 2001, eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadun arvioinnissa [EYVL L 60, 1.3.2001].

Viimeisin päivitys 16.08.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun