RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Bolognan prosessi: eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustaminen

Bolognan prosessin tavoitteena on muun muassa lähentää erilaisia korkeakoulujärjestelmiä avoimempiin kolmen syklin järjestelmiin: alempi korkeakoulututkinto – Master – tohtorintutkinto.

ASIAKIRJA

Bolognan julistus (EN ), annettu 19. kesäkuuta 1999 – Euroopan opetusministereiden yhteinen julistus [ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Bolognan julistus käynnisti Bolognan prosessin. Sen tavoitteena on ottaa käyttöön helposti tunnustettavat ja vertailukelpoiset korkeakoulututkinnot, edistää opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta, varmistaa laadukas opetus ja sisällyttää korkeakouluopetukseen eurooppalainen ulottuvuus.

Vertailtavat korkeakoulututkinnot ja liikkuvuuden edistäminen

Bolognan julistuksessa on kuusi osa-aluetta:

  • helposti tunnustettavien ja vertailtavien korkeakoulututkintojen järjestelmä. Siihen liittyy myös yhteisen tutkintotodistuksen liitteen käyttöönotto avoimuuden lisäämiseksi
  • kahteen sykliin perustuva järjestelmä: ensimmäinen vähintään kolme vuotta kestävä sykli, joka tunnustetaan työmarkkinoilla, ja toinen sykli (Master), joka edellyttää ensimmäisen syklin menestyksellistä suorittamista
  • ETCS:n tapainen opintosuoritusten keruu- ja siirtojärjestelmä, jota käytetään Erasmus-vaihtojen yhteydessä
  • opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus: kaikkien vapaata liikkuvuutta haittaavien esteiden poistaminen
  • yhteistyö laadunvarmistuksen alalla
  • korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus: lisätään sellaisten moduulien, opetuskurssien ja koulutuslinjojen määrää, joiden sisältöön, suuntautumiseen tai organisointiin liittyy eurooppalainen ulottuvuus.

Euroopan korkea-asteen koulutusjärjestelmien uudistaminen

Bolognan julistus on jokaisen allekirjoittajamaan tekemä vapaaehtoinen sitoumus oman koulutusjärjestelmänsä uudistamiseksi: uudistus ei siis ole kansallisille hallituksille tai yliopistoille pakollinen. Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioihin sovellettavassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklassa määrätään, että "Unioni myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa".

Tästä huolimatta jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmiensä järjestämisestä sekä niiden sivistyksellisestä ja kielellisestä monimuotoisuudesta. EU:n toiminnalla pyritään

  • kehittämään eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksessa erityisesti jäsenvaltioiden kielten opetuksella ja levittämisellä
  • edistämään opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta rohkaisemalla muun muassa tutkintotodistusten ja opintojaksojen tunnustamista akateemisessa maailmassa
  • edistämään koulutuslaitosten välistä yhteistyötä
  • tietojen ja kokemusten vaihtoon jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien yhteisissä kysymyksissä.

Prahan julkilausuma (EN ), annettu 19. toukokuuta 2001 – Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta

Prahan julkilausumassa Bolognan prosessiin lisättiin seuraavat toiminta-alueet:

  • elinikäinen oppiminen: eurooppalaisen korkeakoulutusalueen olennainen osa taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseksi
  • korkeakoulujen ja opiskelijoiden rooli: ministerit korostivat yliopistojen, muiden korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistumisen merkitystä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiselle rakentavalla tavalla
  • eurooppalaisen korkeakoulualueen houkuttelevuuden lisääminen eurooppalaisten ja muualta maailmasta tulevien opiskelijoiden parissa.

Berliinin julkilausuma (EN ), annettu 19. syyskuuta 2003 – ”Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toteuttaminen”

Vuoden 2003 Berliinin konferenssissa korkeakoulutuksesta vastaavat ministerit antoivat julkilausuman, jossa Bolognan prosessiin lisättiin tohtorinopinnot sekä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja Euroopan tutkimusalueen välinen yhteisvaikutus. He korostivat tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen sekä monitieteellisyyden merkitystä korkeakoulutuksen laadun ylläpitämisessä ja vahvistamisessa sekä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukyvyn parantamisessa. Ministerit kehottivat lisäämään liikkuvuutta tohtorikoulutuksen ja tohtorikoulutuksen jälkeisellä tasolla sekä rohkaisivat asianomaisia korkeakoulutuslaitoksia lisäämään yhteistyötään tieteellisessä jatkokoulutuksessa ja nuorten tutkijoiden koulutuksessa.

Bergenin julkilausuma (EN ), annettu 19.–20. toukokuuta 2005 – Eurooppalainen korkeakoulutusalue – tavoitteiden saavuttaminen

Bergenin julkilausumassa todettiin, että Bolognan prosessin tavoitteiden saavuttamisessa oli edistytty huomattavasti. Ministerit odottavat vuoteen 2007 mennessä edistystä vielä seuraavissa asioissa:

  • ENQAn (Euroopan korkea-asteen koulutuksen arviointiorganisaatioiden yhdistys) raportissa ehdotettujen laadunvarmistusstandardien ja -suuntaviivojen toteuttaminen
  • kansallisten tutkintojen viitekehysten toteuttaminen
  • yhteistutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen, myös tohtoritasolla
  • joustavien koulutusväylien mahdollistaminen korkea-asteen koulutuksessa, myös menettelyt aiemmin opitun tunnustamiseksi.

Lontoon julkilausuma (EN ), annettu 18. toukokuuta 2007 – Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä

Eurooppalainen korkeakoulutusalue edistyi vuosina 2005–2007 kokonaisuudessaan hyvin. Monia haasteita on kuitenkin vielä jäljellä. Huomiota pitäisi nyt kiinnittää seuraaviin seikkoihin:

  • edistetään opiskelijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuutta sekä liikkuvuuden arviointiin tarkoitettujen välineiden kehittämistä
  • arvioidaan koulutuksen sosiaalista ulottuvuutta koskevien kansallisten strategioiden tehokkuutta
  • kehitetään indikaattoreita ja tietoja, jotka mittaavat liikkuvuuteen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvää edistymistä
  • tarkastellaan keinoja työllistettävyyden parantamiseksi kolmisyklisen tutkintojärjestelmän ja elinikäisen oppimisen yhteydessä
  • edistetään eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskevaa tiedotusta ja alueen maailmanlaajuista tunnustamista
  • jatketaan eurooppalaisen korkeakoulutusalueen edistymisen arviointia ja kehitetään arviointiin liittyvää laadullista analyysiä.

Leuven/Louvain-la-Neuve ‑julkilausuma (EN ), annettu 28.–29. huhtikuuta 2009 – Bolognan prosessi 2020 – eurooppalainen korkeakoulutusalue uudella vuosikymmenellä

Tässä julkilausumassa pantiin merkille Bolognan prosessin edistyminen ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen pitkälle edennyt kehitys vuonna 1999 annetun Bolognan julistuksen jälkeen. Joidenkin tavoitteiden toteuttaminen oli kuitenkin vielä osittain kesken, ja ne on myös pantava asianmukaisesti täytäntöön EU:n, jäsenvaltioiden ja koulutuslaitosten tasolla. Näin ollen julkilausumassa huomautettiin, että Bolognan prosessia jatketaan vuoden 2010 jälkeen seuraavien uudelle vuosikymmenelle asetettujen painopisteiden mukaisesti:

  • luodaan yhtenäiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen – korkeakoulutukseen pääsyä tulisi laajentaa; erityisesti aliedustettujen opiskelijaryhmien osallistumiselle olisi luotava tarvittavat edellytykset
  • lisätään osallistumista elinikäiseen oppimiseen – elinikäistä oppimista koskevan tiedon saavutettavuus, laatu ja läpinäkyvyys on taattava. Elinikäiseen oppimiseen liittyvät politiikat on toteutettava kansallisten tutkintojen viitekehysten yhteydessä ja kaikkien sidosryhmien välisten vahvojen kumppanuuksien avulla
  • edistetään työllistettävyyttä – sidosryhmien pitäisi tehdä yhteistyötä perustutkintojen tason nostamiseksi ja pätevän työvoiman kehittämiseksi sekä parantaa ura- ja rekrytointiohjauksen toteuttamista, saatavuutta ja laatua. Lisäksi olisi edistettävä työharjoittelun sisällyttämistä tutkinto‑ohjelmiin sekä työssäoppimista
  • kehitetään opiskelijalähtöistä oppimista ja opetustehtävää – kehitetään kansainvälisiä vertailukohtia eri koulutusaloilla ja parannetaan opetuksen laatua opinto-ohjelmissa
  • nivotaan yhteen koulutus, tutkimus ja innovaatiot – tutkimusosaamista olisi laajennettava, tutkimus olisi integroitava paremmin osaksi jatkokoulutusohjelmia ja nuorten tutkijoiden urapolkujen houkuttelevuutta olisi lisättävä
  • korkeakoulujen kansainvälinen avoimuus – Euroopan korkeakoulujen pitäisi kansainvälistää toimintojaan edelleen ja tehdä maailmanlaajuista yhteistyötä
  • liikkuvuusmahdollisuuksien lisääminen ja liikkuvuuden laadun parantaminen – tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia korkeakouluista valmistuneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla
  • tiedonkeruun parantaminen – tietoa olisi kerättävä, jotta voidaan seurata ja arvioida edistymistä Bolognan prosessin tavoitteiden saavuttamisessa
  • moniulotteisten läpinäkyvyyttä lisäävien työkalujen kehittäminen – korkeakouluja ja niiden ohjelmia koskevien yksityiskohtaisten tietojen saamiseksi olisi kehitettävä läpinäkyvyyttä lisääviä työkaluja yhdessä tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Työkalujen on perustuttava vertailukelpoiseen tietoon ja asianmukaisiin indikaattoreihin, ja niissä on otettava huomioon Bolognan prosessin laadunvarmistamisen ja ‑tunnustamisen periaatteet
  • rahoituksen turvaaminen – on löydettävä julkista rahoitusta täydentäviä uusia ja monipuolisia rahoitustapoja.

Budapest-Wien-julistus (EN ), annettu 12. maaliskuuta 2010 eurooppalaisesta korkeakoulutusalueesta

Tämä julistus annettiin Bolognan prosessin ensimmäisen kymmenvuotiskauden päätteeksi, ja eurooppalainen korkeakoulutusalue sai siitä virallisesti alkunsa, kuten vuonna 1999 annetussa Bolognan julistuksessa oli suunniteltu. Tällä julistuksella ministerit

  • hyväksyivät Kazakstanin eurooppalaisen korkeakoulutusalueen 47. osallistujamaaksi
  • korostivat Bolognan prosessin erityisluonnetta, toisin sanoen ainutlaatuista kumppanuutta julkishallinnon, korkeakoulujen, opiskelijoiden ja opetushenkilöstön sekä työnantajien, laadunvarmistuselinten, kansainvälisten järjestöjen ja EU:n toimielinten kesken
  • korostivat, että Bolognan prosessi ja sen tuloksena muodostettu eurooppalainen korkeakoulutusalue, jotka ovat aivan uudenlaisia esimerkkejä rajat ylittävästä alueellisesta yhteistyöstä korkeakoulutuksen alalla, olivat herättäneet huomattavaa kansainvälistä kiinnostusta ja lisänneet eurooppalaisen korkeakoulutuksen maailmanlaajuista näkyvyyttä. Ministerit ilmoittivat myös aikovansa tiivistää poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa
  • tunnustivat useiden raporttien tulokset, joista ilmenee, että osa Bolognan prosessin toimintalinjoista oli toteutettu vaihtelevasti ja että viimeaikaiset vastalauseet joissakin maissa osoittivat, ettei Bolognan prosessin tavoitteita ja uudistuksia ollut toteutettu eikä selvitetty asianmukaisesti. Ministerit lupasivat ottaa opetushenkilöstön ja opiskelijoiden esittämän kritiikin huomioon
  • toistivat sitoutuvansa Leuven/ Louvain-la-Neuve ‑julkilausumassa asetettujen tavoitteiden ja seuraavaksi vuosikymmeneksi vahvistetun asialistan täydelliseen ja asianmukaiseen toteuttamiseen.

Lisäksi ministerit korostivat seuraavia kysymyksiä:

  • akateemista vapautta sekä korkeakoulujen autonomiaa ja vastuullisuutta eurooppalaista korkeakoulutusaluetta ohjaavina periaatteina
  • akateemisen yhteisön – laitosten johtajat, opettajat, tutkijat, hallintohenkilöstö ja opiskelijat – keskeistä roolia eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toteuttamisessa
  • korkeakoulutusta julkisena velvollisuutena: korkeakouluille pitäisi antaa tarvittavat voimavarat viranomaisten luomien ja hallinnoimien rakenteiden puitteissa
  • sosiaalista ulottuvuutta koskevien toimien tehostamista, jotta luodaan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen kiinnittämällä erityistä huomiota aliedustettuihin ryhmiin.

Korkeakoulutuksesta vastaavat ministerit päättivät kokoontua uudelleen Bukarestissa 26.–27. huhtikuuta 2012.

Tausta

Yliopistojen rehtorit allekirjoittivat 18. syyskuuta 1988 Bolognan yliopiston 900‑vuotispäivillä Magna Charta Universitatum -julistuksen (EN ). He katsoivat, että ihmiskunnan kehitys vuosituhannen lopussa oli suurelta osin riippuvainen kulttuurin, tieteen ja tekniikan kehittymisestä. Tätä tietoa syntyy yliopistoissa.

Saksan, Ranskan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan korkeakoulutuksesta vastaavat opetusministerit antoivat Pariisin yliopiston 800-vuotisjuhlien yhteydessä 25. toukokuuta 1998 Sorbonnen julistuksen (EN ). Julistuksessa asetettiin tavoitteeksi eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän rakenteen yhteensovittaminen. Ministerit muistuttivat, että rakenteilla oleva Eurooppa ei ole vain euron, pankkien ja talouselämän Eurooppa, van myös tiedon Eurooppa.

Kesäkuun 19. päivänä 1999 annetun Bolognan julistuksen allekirjoitti 30 Euroopan maata, joista 15 silloisia EU:n jäsenvaltioita (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta) ja 10 EU:hun 1. toukokuuta 2004 liittynyttä maata (Tšekki, Viro, Unkari, Liettua, Latvia, Malta, Puola, Slovenia, Slovakia). Allekirjoittajia olivat myös Islanti, Norja ja Sveitsin konfederaatio, samoin kuin Bulgaria ja Romania, joista tuli EU:n jäseniä 1. tammikuuta 2007. Kazakstan liittyi Bolognan prosessiin maaliskuussa 2010.

Bolognan prosessiin osallistuu tällä hetkellä 47 maata, jotka ovat täyttäneet osallistumisedellytykset ja ‑menettelyt (EN ). Euroopan neuvostossa 19. joulukuuta 1954 allekirjoitettuun Euroopan kulttuuriyleissopimukseen (EN) osallistuvat maat voivat osallistua eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen, mikäli ne ilmaisevat aikomuksensa toteuttaa Bolognan prosessin tavoitteet omassa korkeakoulujärjestelmässään. Maiden hakemuksissa on esitettävä tietoa siitä, miten periaatteet ja tavoitteet aiotaan panna täytäntöön.

Bolognan prosessi on yhdenmukainen Koulutus 2020 ‑työohjelman ja Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden kanssa.

Viimeisin päivitys 09.04.2010

Katso myös

  • koulutuksen ja kulttuurin pääosaston Bolognan prosessia (EN) ja korkeakoulutusta Euroopassa (EN) koskevat verkkosivut.
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun