RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Uudistukset on saatava aikaan nopeasti Lissabonin strategian turvaamiseksi

Vaikka kaikissa Euroopan maissa on pyritty sopeuttamaan koulutusjärjestelmät osaamiseen perustuvaan talouteen ja yhteiskuntaan, uudistukset eivät kuitenkaan ole vastanneet haasteita, eikä unioni voi nykyisellä uudistustahdilla päästä asetettuihin tavoitteisiin. Tässä tiedonannossa kartoitetaan tilanne ja ehdotetaan kiireisiä toimenpiteitä Euroopan unionin kehittämiseksi kohti osaamiseen perustuvaa taloutta ja yhteiskuntaa Lissabonin strategian mukaisesti.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto - Koulutus 2010: Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset (luonnos: yhteinen väliraportti Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisen seurantaohjelman täytäntöönpanosta) [KOM (2003) 685 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi vahvan strategisen tavoitteen: Euroopan unionista on vuoteen 2010 mennessä "tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Eurooppa-neuvosto vahvisti maaliskuussa 2001 kolme strategista päämäärää (ja 13 niihin liittyvää konkreettista tavoitetta), jotka olisi saavutettava vuoteen 2010 mennessä: koulutusjärjestelmissä olisi yhdistettävä laatu, koulutukseen pääsy ja koulutusjärjestelmien lähentäminen ympäröivään maailmaan. Vuotta myöhemmin se hyväksyi yksityiskohtaisen työohjelman näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Koulutusasioita käsittelevän neuvoston toukokuussa 2003 hyväksymää viittä viitearvoa on monilta osin vaikea saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Erityisesti eurooppalaisten koulutustaso on edelleen puutteellinen (ainoastaan 75 prosenttia 22-vuotiaista nuorista on päättänyt keskiasteen koulutustason, vaikka tavoitteena on päästä 85 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä), heidän osallistumisensa elinikäiseen oppimiseen on edelleen vähäistä (alle 10 % aikuisista osallistuu elinikäiseen koulutukseen, kun tavoitteena on 12,5 % vuoteen 2010 mennessä), koulunkäynnin keskeyttäminen (joka viides oppilas keskeyttää koulunkäyntinsä, ja tavoitteena on vähentää tämä määrä puoleen nykyisestä) ja sosiaalinen syrjäytyminen on vielä liian yleistä samalla, kun opettajapula on huolestuttava (vuoteen 2015 mennessä olisi palkattava enemmän kuin miljoona uutta opettajaa, erityisesti eläkkeelle jääneiden tilalle).

Lisäksi ei ole mitään merkkejä henkilöresursseihin tehtävien kokonaisinvestointien (julkisten ja yksityisten) huomattavasta lisääntymisestä. Vuosina 1995-2000 julkiset investoinnit laskivat useimmissa jäsenvaltioissa, ja niiden osuus unionin BKT:stä on nykyään 4,9 %. Erityisesti Euroopan unioni kärsii yksityisen sektorin vähäisistä investoinneista korkeakoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Yhdysvalloissa yksityisen sektorin panos on viisi kertaa suurempi unioniin verrattuna (2,2 % BKT:stä unionin 0,4 %:iin nähden) ja Japanissa kolme kertaa suurempi (1,2 %). Lisäksi varojen käyttö opiskelijaa kohti on Yhdysvalloissa kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla merkittävämpää kuin lähes missään unionin jäsenvaltiossa. Korkeakoulutuksessa erot ovat suurimmat: Yhdysvalloissa käytetään varoja kahdesta viiteen kertaa niin paljon opiskelijaa kohti kuin unionin jäsenvaltioissa.

Näiden heikkouksien ilmeneminen on sitäkin huolestuttavampaa, kun investointien ja uudistusten vaikutukset näkyvät vasta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä ja kun määräaika, vuosi 2010, lähestyy nopeasti. Tarmokkaat toimet ovat siis välttämättömiä kaikilla tasoilla, jotta Lissabonin tavoitteet voitaisiin vielä saavuttaa. Tähän pääsemiseksi komissio katsoo, että on ryhdyttävä toimiin heti ja otettava samaan aikaan käyttöön neljä ensisijaista keinoa:

  • keskitetään uudistukset ja investoinnit kussakin maassa keskeisiin kohtiin
  • tehdään elinikäisestä oppimisesta konkreettista toimintaa
  • luodaan vihdoinkin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen Eurooppa
  • annetaan "koulutus 2010" -työohjelmalle sille kuuluva asema.

Ensimmäisen haasteen kohtaamiseksi komissio kehottaa jäsenvaltioita tunnistamaan heikot kohtansa ja lisäämään niihin kohdistuvia investointeja. Komission tavoitteena on erityisesti, että

  • kukin maa ilmoittaisi poliittiset prioriteettinsa koulutusinvestointien ja -uudistusten alalla lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä sekä osallistumisensa yhteisön tavoitteiden toteuttamiseen vuoteen 2010 mennessä
  • jäsenvaltiot lisäisivät koulutukseen tarkoitettuja varoja. Merkittävämmät julkiset investoinnit tietyille ratkaiseville aloille (ks. 10. tammikuuta 2003 julkaistu tiedonanto) ja yksityisen sektorin tehokkaampi osallistuminen erityisesti korkeakoulutuksen (ks. 5. helmikuuta 2003 julkaistu tiedonanto), aikuiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ovat ratkaisevia seikkoja tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään koulutusinvestoinneissa rakennerahastoja ja Euroopan investointipankin aloitetta "innovaatio 2010".
  • kukin jäsenvaltio ottaisi käyttöön vuoteen 2005 mennessä toimintasuunnitelman, joka koskee opetushenkilöstön täydennyskoulutusta ja vastaa selvästi haasteisiin ja jonka tarkoituksena on lisätä opettajan ammatin houkuttelevuutta.

Toisen haasteen kohtaamiseksi komissio kehottaa jäsenvaltioita määrittelemään elinikäistä oppimista varten todella johdonmukaiset ja yhtenäiset strategiat. Erityisesti komissio kehottaa jäsenvaltioita seuraaviin toimiin:

  • laatimaan vuoteen 2005 mennessä yhtenäisen toimintasuunnitelman kattavien, johdonmukaisten ja yhtenäisten strategioiden toteuttamiseksi
  • kohdentamaan toimet heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja tekemään koulutusjärjestelmistä näille ryhmille houkuttelevampia ja helppopääsyisempiä ja mukauttamaan ne paremmin heidän tarpeisiinsa
  • käyttämään järjestelmällisesti yhteisiä eurooppalaisia puitteita ja periaatteita, joita ovat muun muassa Europass-todistus ja taitojen tunnustamisperiaatteet.

Kolmanteen haasteeseen vastaamiseksi komissio tukee korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen tunnustamista koskevien eurooppalaisten puitteiden pikaista käyttöönottamista ja kehottaa jäsenvaltioita seuraaviin toimiin:

  • ottamaan pikaisesti käyttöön tutkintojen tunnustamista koskevat eurooppalaiset puitteet. Komissio aikoo määrätietoisesti tehdä kaikkensa, jotta tämä tavoite saavutettaisiin vuoteen 2005 mennessä.
  • vahvistamaan eurooppalaista ulottuvuutta opetuksessa, erityisesti lisäämään kieltenopetusta kaikilla tasoilla ja eurooppalaisen ulottuvuuden huomioon ottamista opettajien koulutuksessa ja perus- ja keskiasteen opetussuunnitelmissa. Yhteisön viitekehyksen määrittäminen vuoteen 2005 mennessä eurooppalaisista tiedoista ja taidoista, jotka oppilaan on hankittava, mahdollistaisi asiaa koskevien kansallisten toimien tukemisen ja edistämisen.

Komissio korostaa koulutuksen merkitystä työllisyydelle, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja kasvulle ja toivoo, että Lissabonin strategiasta "koulutus 2010" saadaan tehokkaampi väline kansallisen ja yhteisön politiikan muotoilussa ja seurannassa.

Kun otetaan huomioon, miten vähän tehokasta toiminta-aikaa on jäljellä ennen vuotta 2010, komissio toivoo, että edellä mainitut toimenpiteet toteutetaan nopeasti, ja pitää välttämättömänä edistymisen jäsennetympää ja järjestelmällisempää seurantaa. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot toimittavat sille vuosittain vuodesta 2004 lähtien raportin kaikista Lissabonin strategiaa edistävistä koulutusalan toimistaan.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Koulutus 2010: Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset - Neuvoston ja komission yhteinen väliraportti Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisen seurantaohjelman täytäntöönpanosta [EUVL C 104, 30.4.2004].

Tässä neuvoston ja komission yhteisessä asiakirjassa vastataan Barcelonan Eurooppa-neuvoston pyyntöön saada raportti koulutusjärjestelmien tavoitteita koskevan työohjelman täytäntöönpanosta maaliskuussa 2004. Raportissa tarkastellaan tähän mennessä saavutettua edistystä, kartoitetaan ratkaistavat haasteet ja ehdotetaan toimenpiteitä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä tarkastellaan myös sitä, miten on pantu täytäntöön liikkuvuutta koskeva toimintasuunnitelma ja suositus, elinikäistä oppimista koskeva neuvoston (koulutus) päätöslauselma sekä Kööpenhaminassa annettu ministerien julistus tehostetusta yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen alalla (EN). Raportissa otetaan huomioon myös useiden komission tiedonantojen seuranta, erityisesti niiden, joissa käsitellään tehokasta investoimista henkilöresursseihin, yliopistojen roolia tietojen ja taitojen Euroopassa, tutkijan ammatin arvostusta Euroopassa sekä Euroopan koulutustulosten vertailua muun maailman kanssa.
Edistymisestä huolimatta (esimerkiksi Erasmus Mundus- ja eLearning -ohjelmien täytäntöönpano) raportissa korostetaan, että Euroopan unionin on kurottava kiinni tärkeimpien kilpailijoidensa (Yhdysvaltojen ja Japanin) etumatkaa investointitason osalta ja otettava käyttöön kattavat strategiat, jotta elinikäisestä oppimisesta tulee konkreettista toimintaa.

Viimeisin päivitys 03.05.2007

Katso myös

Lisätietoja on saatavilla koulutuksen pääosaston www-sivustolta Lissabonin strategiaan liittyvästä kohdasta "Education & Training 2010" (DE) (EN) (FR).

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun