RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion tehokkuuden varmistaminen: julkinen talous EMUssa - 2007

Euroopan komissio on huolissaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion täytäntöönpanosta. Joissakin jäsenvaltioissa, jotka eivät ole vielä saavuttaneet keskipitkän aikavälin tavoitteitaan, julkisen talouden vakauttaminen ei ole riittävää huolimatta suotuisasta taloustilanteesta. Komissio korostaa liiallista alijäämää koskevan menettelyn jouhevaa täytäntöönpanoa ja esittää konkreettisia ehdotuksia vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion tehostamiseksi.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto, annettu 13. kesäkuuta 2007, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan Talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan keskuspankille: Julkinen talous EMUssa - 2007. Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion tehokkuuden varmistaminen [KOM(2007) 316 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Euroopan komissio esittää tässä tiedonannossa vakaus- ja kasvusopimuksen vuoden 2005 uudistukseen (EN) (FR) perustuvia konkreettisia ehdotuksia vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion tehostamiseksi. Tiedonannossa tarkastellaan julkisen talouden viimeaikaista kehitystä ja Euroopan unionin finanssipolitiikan toimintaa. Komissio korostaa liiallista alijäämää koskevien menettelyjen jouhevaa toimintaa, mutta tuo esille myös joitakin poikkeamia vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion periaatteista.

Ennaltaehkäisevän osion haasteisiin vastaaminen edellyttää poliittista sitoumusta

Ennaltaehkäisevässä osiossa keskitytään lähinnä keskipitkän aikavälin suunnitteluun, ja se edellyttää vertaistukea ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Toimiakseen tehokkaasti se edellyttää myös yhteisymmärrystä talous- ja finanssipolitiikan haasteista Euroopan unionissa ja vahvaa poliittista sitoumusta niihin vastaamiseksi.

Julkisen talouden asteittainen kohentuminen

Vuonna 2006 julkinen talous jatkoi kohentumistaan Euroopan unionissa ja euroalueella. Hyvän taloudellisen tilanteen ansiosta julkisen talouden alijäämä EU:ssa supistui suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoden 2005 1,4 prosentista 1,7 prosenttiin vuonna 2006. Velkasuhde supistui ensimmäistä kertaa vuodesta 2002 lähtien sekä EU:ssa että euroalueella. Julkinen talous koheni yleisellä tasolla, sillä rakenteellinen alijäämä EU:ssa supistui huomattavasti. Komission mukaan se supistui vuoden 2004 lähes 3 prosentista suhteessa BKT:hen alle 1,5 prosenttiin vuonna 2006.

Julkisen talouden odotettua nopeammin kasvavat menot eräissä EU:n jäsenvaltioissa voivat kuitenkin kyseenalaistaa julkisen talouden kohentumisen jatkuvuuden.

Aiempien virheiden välttäminen

Komissio pelkää aiemmin tehtyjen toimintaperiaatteellisten virheiden toistuvan. Joissain tapauksissa jäsenvaltiot ovat käyttäneet odottamattomia verotuloja julkisen talouden menolisäysten rahoittamiseen. Nykyinen asetelma, jossa talous kasvaa nopeasti ja verotulot osoittautuvat odotettua suuremmiksi, muistuttaa läheisesti vuosikymmenen vaihteen tilannetta, jolloin tehtiin toimintaperiaatteellisia virheitä. Vuosina 1999-2001 useat jäsenvaltiot jättivät hyödyntämättä hyvän taloudellisen tilanteen, joka olisi auttanut terveeseen julkiseen talouteen pääsemisessä. Myöhemmin ne huomasivat tilanteensa hankaloituneen suhdannetilanteen heikennyttyä.

Komission mukaan on ensisijaisen tärkeää säilyttää julkisen talouden vakauttamisen nykyinen tahti tällä hetkellä vallitsevassa suotuisassa taloustilanteessa.

Julkisen talouden alijäämät ovat supistuneet, mutta huoli julkisen talouden vakauttamisesta on kasvanut

Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistus on tehostanut liiallista alijäämää koskevan menettelyn toimintaa. Maat, joilla on liiallinen alijäämä¸ ovat asianmukaisesti turvautuneet liiallisen alijäämän korjaamiselle uudistetussa vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistettuihin määräaikoihin ja toteuttaneet huomattavia rakenteellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Vuonna 2004 jopa kymmenellä jäsenvaltiolla oli yli 3 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen, kun taas viimeisimpien tarkistettujen vakaus- ja lähentymisohjelmien ennusteiden mukaan ainoastaan Unkarilla ja Tšekillä on liiallinen alijäämä vuonna 2008.

8. Komissio on sen sijaan huolissaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion toiminnasta aiemman kokemuksen ja tulevaisuudennäkymien perusteella. Joidenkin, keskipitkän aikavälin tavoitteensa vielä saavuttamattomien maiden pyrkimykset vakauttaa julkista taloutta olivat vuonna 2006 riittämättömiä, kun otetaan huomioon suhdannetilanteen paraneminen. Komissio on lisäksi pettynyt esitettyihin julkisen talouden suunnitelmiin. Joissakin euroalueen maissa ja ERM-II -maissa julkisen talouden rahoitusaseman suunniteltu parannus vuonna 2007 ja myöhempinä vuosina ei yllä tarkistetun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiseen ja neuvoston suosittelemaan 0,5 prosentin viitearvoon suhteessa BKT:hen, vaikka taloudellinen tilanne on suotuisa.

Komissio arvioi, että tilanteen pysyessä muuttumattomana ainoastaan kymmenen EU:n 27:stä jäsenvaltiosta saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteensa vuonna 2008 kasvun oltua kahtena peräkkäisenä vuonna yli trendin.

Tiedonannossa komissio esittää ehdotuksia vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion tehostamiseksi. Tämä mahdollistaisi edistymisen kohti kestävää julkista taloutta.

Kestävän julkisen talouden takaaminen ennaltaehkäisevin toimin

Komissio esittää konkreettisia ehdotuksia vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion parantamiseksi EU-maiden parhaiden käytänteiden pohjalta. Kaikkia ehdotuksia voidaan soveltaa nykyisen lainsäädännön nojalla. Ehdotukset niveltyvät neljän keskeisen aiheen ympärille:

  • Finanssipolitiikan tarkastelu laajemmasta taloudellisesta näkökulmasta. Vakaus- ja lähentymisohjelmissa ja komission niitä koskevassa arviossa voitaisiin korostaa enemmän julkisen talouden laatua ja tehokkuutta. Lisäksi ohjelmien yhteyksiä Lissabonin strategian mukaisiin kansallisiin uudistusohjelmiin voitaisiin tiivistää. Jäsenvaltiot voisivat myös esittää tietoja talousarviota hallinnoivien laitosten uudistuksista, joiden tarkoituksena on parantaa julkisen talouden laatua ja tehokkuutta. Lisäksi jäsenvaltiot ja komissio voisivat ottaa paremmin huomioon kunkin maan yleisen makrotaloudellisen tilanteen kansallisen finanssipolitiikan arvioinnissa ja kiinnittää erityistä huomiota ulkoisen epätasapainon, inflaation ja kilpailukyvyn kehittymiseen;
  • Jäsenvaltioiden parempi sitoutuminen vakaus- ja lähentymisohjelmien julkista taloutta koskeviin keskipitkän aikavälin tavoitteisiin. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin suunnitelmien noudattamiseksi paremmin jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki finanssipolitiikan harjoittamiseen osallistuvat kansalliset toimijat sitoutuvat vahvemmin harjoittamaan julkisen talouden tavoitteiden mukaista politiikkaa;
  • Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden luotettavuuden ja uskottavuuden lisääminen. Jäsenvaltiot voisivat vakaus- ja kasvuohjelmissaan ilmaista selkeämmin, ovatko julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteet saavutettavissa politiikan säilyessä muuttumattomana vai tarvitaanko lisätoimenpiteitä. On myös tärkeää täsmentää, millainen ero on julkisen talouden keskeisten tavoitteiden ja muuttumattomaan politiikkaan perustuvan julkisen talouden kehityksen välillä sekä kuvailla mahdollisimman yksityiskohtaisesti toimenpiteitä, joita suunnitellaan eron kuromiseksi umpeen. Se auttaisi vahvistamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden luotettavuutta ja uskottavuutta;
  • Julkisen talouden kestävän rahoitusaseman edistäminen keskipitkällä aikavälillä. Kuten vakaus- ja kasvusopimuksen vuoden 2005 uudistuksen yhteydessä sovittiin, komissio ja jäsenvaltiot lisäävät pyrkimyksiä kehittää edelleen yhteyksiä keskipitkän aikavälin finanssipolitiikan ja julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksen välillä. Komissio tutkii, kuinka edellisen vakaus- tai lähentymisohjelman julkisen talouden tavoitteita on noudatettu, ja keskittyy julkisten menojen kehitykseen.

Euroopan komissio keskustelee edellä mainituista ehdotuksista jäsenvaltioiden kanssa.

Viimeisin päivitys 03.07.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun