RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Talouspolitiikan laajat suuntaviivat (2002)

Arkisto

1) TAVOITE

Tavoitteena on parantaa talouskasvun edellytyksiä ja edistää työpaikkojen luomista talouspoliittisen strategian avulla, joka perustuu toisaalta kasvuun ja vakauteen tähtäävään talouspolitiikkaan ja toisaalta rakenneuudistuksiin, joiden tavoitteena on hintavakauteen perustuva ja työpaikkoja synnyttävä kestävä kasvu unohtamatta kestävää kehitystä.

2) SÄÄDÖS

Neuvoston suositus, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2002, jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi [EYVL L 182, 11.7.2002].

3) TIIVISTELMÄ

Talouspolitiikan painopisteet ja vaatimukset

Talouden toimeliaisuus ja uusien työpaikkojen syntyminen hidastuivat yllättäen voimakkaasti vuonna 2001, mutta nyt talouskasvu näyttää käynnistyvän uudelleen. Lisääntynyt luottamus samoin kuin ulkoisen kysynnän kasvu luovat toivoa, että talouden kasvuvauhti yltäisi lähelle potentiaalista kasvuvauhtia Euroopan unionissa vuoden 2002 jälkipuoliskolla. Ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä, että työttömyys alenisi huomattavasti ennen vuotta 2003. Inflaatiopaineet pysynevät maltillisina.

Unionissa tavoitellaan yhtä aikaa tasapainoista ja kestävää talouskasvua. Jotta päästään Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan Euroopan unionista on tultava kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous vuoteen 2010 mennessä, potentiaalisen kasvun täytyy vahvistua ja taloudellisia uudistuksia täytyy nopeuttaa. Tarpeelliset toimet täytyy keskittää neljälle pääalueelle:

  • Säilyttää talouspolitiikan perusta ja vahvistaa sitä
    EU:n talouspolitiikka perustuu kahdelle peruspilarille eli hintavakaudelle ja tasapainoiselle finanssipolitiikalle. Jotta automaattiset vakauttajat voisivat toimia vapaasti koko suhdannekierron ajan ja julkistalouden alijäämä pysyisi samalla alle 3 prosentissa BKT:stä, jäsenvaltioiden täytyy vahvistaa ponnistelujaan, jotta vuoteen 2004 mennessä pystytään siirtymään lähellä tasapainoa oleviin tai ylijäämäisiin talousarvioihin. Paitsi että näillä toimenpiteillä luodaan liikkumavaraa automaattisille vakauttajille, niiden avulla voidaan myös vähentää tasaisesti julkista velkaa, jotta voidaan vastata tuleviin finanssipolitiikan haasteisiin, erityisesti väestön vanhenemiseen.
  • Lisätä työpaikkojen määrää sekä parantaa niiden laatua
    Vaikka 1990-luvulla toteutetuilla työmarkkinauudistuksilla saavutettiin hyviä tuloksia, työttömyys ja nimenomaan pitkäaikaistyöttömyys on edelleen korkea joissakin jäsenvaltioissa. Työttömien maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden tiellä on edelleen esteitä. Naisten ja ikääntyvien työntekijöiden työvoimaosuus on edelleen alhainen. Jäsenvaltioiden täytyy siis ryhtyä toimiin lisätäkseen työvoimaosuutta ja vähentääkseen työttömyyttä. Tämän takia on välttämätöntä uudistaa verotusta, työmarkkinoita sekä tukijärjestelmiä. Barcelonan Eurooppa-neuvosto suositteli, että todellista keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää viivästetään viidellä vuodella vuoteen 2010 mennessä.
  • Parantaa tuottavuuden voimakkaan kasvun edellytyksiä
    Jotta selvitään tulevaisuuden haasteista, erityisesti väestön vanhenemisesta, ja saavutetaan kestävä 3 prosentin bruttokansantuotteen kasvuvauhti, Euroopan talouden tuottavuutta on lisättävä. Kilpailukyvyn, yrittäjyyden ja investointien lisäämiseksi on jatkettava mm. Euroopan energia-, viestintä-, palvelu- ja työvoimamarkkinoiden yhdentämistä.
  • Edistää kestävää kehitystä
    Talouden toimeliaisuuden ympäristövaikutusten täytyy heijastua hintoihin. Luonnonvarojen ja energian tehokkaampaan hyödyntämiseen tähtäävät investoinnit voivat toimia innovaation lähteenä ja sitä kautta edistää työpaikkojen syntymistä. Talouspolitiikalla voidaan myös vaikuttaa taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, sillä työpaikkojen luominen on paras suoja sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan.

Yleisiä suosituksia

Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tarkoituksena on rohkaista jäsenvaltioita ryhtymään toimiin seuraavilla aloilla:

Talouspolitiikka

  • saada rahoitusasema lähelle tasapainoa tai ylijäämäiseksi ja säilyttää tasapainoinen tai ylijäämäinen rahoitusasema koko suhdannekierron ajan tai toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (viimeistään vuonna 2004)
  • välttää myötäsyklistä finanssipolitiikkaa sekä antaa automaattisten vakauttajien toimia vapaasti talouden elpyessä
  • huolehtia siitä, että palkkojen nousu on sopusoinnussa hintavakauden sekä tuottavuuden kasvun kanssa.

Julkisen talouden laatu ja kestävyys

  • parantaa julkisten menojen laatua suuntaamalla varoja kiinteän ja inhimillisen pääoman kartuttamiseen ja tutkimukseen
  • vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä kolmiosaisen strategian avulla: nostamalla työllisyysastetta, vähentämällä julkista velkaa ja uudistamalla eläkejärjestelmiä
  • jatkaa jäsenvaltioiden verotuksen yhteensovittamista.

Työmarkkinat

  • tehdä työnteosta kannattavampaa uudistamalla vero- ja etuusjärjestelmiä
  • tehostaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä
  • vähentää työvoiman liikkuvuuden sekä naisten työllistymisen esteitä.

Hyödykemarkkinoiden rakenneuudistukset

  • Sisämarkkinat: Jäsenvaltioiden tulisi tehostaa sisämarkkinadirektiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, poistaa vapaan liikkuvuuden tiellä olevat tekniset esteet erityisesti palvelualoilla ja lisätä julkisten hankintojen avoimuutta.
  • Kilpailu: Jäsenvaltioiden tulisi turvata tehokas kilpailu riippumattomien ja toimivaltaisten kilpailuviranomaisten avulla sekä vähentää valtiontuen määrää ja lisätä sen tehoa.
  • Yhteysverkkoja tarvitsevat toimialat: Jäsenvaltioiden tulisi helpottaa markkinoille tuloa erityisesti kaasu- ja sähköaloilla ja kannustaa uusien infrastruktuurien rakentamiseen.

EU:n rahoitusmarkkinoiden tehokkuus ja yhdentyminen

Yrittäjyys

  • luoda yrityksille suosiollinen toimintaympäristö yksinkertaistamalla yhtiöverojärjestelmää, tehostamalla julkisia palveluja ja vähentämällä rajatylittävän taloudellisen toiminnan esteitä, jotka liittyvät erityisesti jäsenvaltioiden välisiin eroihin (tilinpäätösstandardit, yritysten hallinnointi, verotus, arvonlisävero)
  • toteuttaa pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa asetetut sitoumukset
  • parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten rahoitusmahdollisuuksia.

Osaamistalous

  • edistää tutkimusta ja kehitystä (T&K) sekä innovaatioita lisäämällä investointeja niihin, parantamalla yliopistojen ja yritysten suhteita, vahvistamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja ottamalla käyttöön tutkimusta koskeva kuudes puiteohjelma
  • edistää tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaan kilpailun avulla sekä kannustamalla Internetin käyttöön (uuden eEurope 2005 -toimintasuunnitelman laatiminen)
  • tehostaa opetusta ja koulutusta, jotta ammattitaitoisten asiantuntijoiden määrä kasvaisi ja kansalaisten perustiedot kohenisivat.

Kestävä kehitys

  • analysoida suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön
  • lisätä sellaisten taloudellisten välineiden käyttöä kuten verotus, käyttömaksut, saasteverot tai vapaaehtoiset avustukset
  • toteuttaa EU:n alueella päästökauppa Kioton pöytäkirjassa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi
  • kannustaa yrityksiä lisäämään vuosikertomuksiinsa ympäristöä koskevaa tietoa
  • vähentää alakohtaisia tukia ja verovapauksia, joilla on haitallisia vaikutuksia ympäristöön
  • päästä koko Euroopan tasolla sopimukseen energiaverotuksesta.

Maakohtaiset talouspolitiikan suuntaviivat

Belgia: Talouden toimeliaisuuden kasvu ei todennäköisesti ylitä 1 prosenttia vuonna 2002, mutta se yltänee noin 3 prosenttiin vuonna 2003. Belgian tulisi pyrkiä välttämään julkisen talouden heikkeneminen vuonna 2002 verrattuna vuoteen 2001. Vuodelle 2003 asetettu tavoite on 0,5 prosenttia ylijäämäinen talousarvio. Belgian tulisi jatkaa tukijärjestelmän uudistamista, lisätä työvoiman liikkuvuutta, edistää tervettä tasapainoa työvoiman joustavuuden ja työsuhdeturvan välillä sekä nostaa naisten työllisyysastetta. Lisäksi on välttämätöntä tehostaa kilpailua sähkö- ja kaasumarkkinoilla sekä keventää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.

Tanska: Talouskasvun odotetaan olevan 1,75 prosenttia vuonna 2002 ja 2,5 prosenttia vuonna 2003. Kasvu perustuu pääasiassa kotimaiseen kysyntään. Talousarvio on ylijäämäinen, mutta Tanskan pitäisi huolehtia siitä, että se noudattaa hallituksen tavoitetta rajoittaa julkisen kulutuksen kasvua. Tanskassa on EU:n tehokkaimmat työmarkkinat, sillä työllisyysaste on 76 prosenttia ja työttömyys laski 4,3 prosenttiin vuonna 2001. Tanskan tulisi jatkaa markkinoiden avaamista kilpailulle erityisesti kaasu- ja sähköalalla.

Saksa: Talouden toimeliaisuuden odotetaan elpyvän vuoden 2002 jälkipuoliskolla, mutta talouskasvu jäänee edelleen alle 1 prosentin. Vuonna 2001 julkisen talouden alijäämä oli Saksassa 2,7 prosenttia, mikä ylitti maan viimeisimmässä vakausohjelmassa asetetun tavoitteen. Saksan hallitus on siis sitoutunut noudattamaan viitearvoksi asetettua 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja saamaan talousarvion lähelle tasapainoa vuonna 2004. Finanssipolitiikassa tulisi huolehtia siitä, ettei alijäämä ylitä 3 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja pyrkiä pienentämään alijäämää vuonna 2003, jotta vuodelle 2004 asetettu tavoite saavutettaisiin. Saksan tulee käyttää hyväksi kaikki liikkumavara alijäämän poistamiseksi, ja terveydenhoitojärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä. Lisäksi Saksan täytyy uudistaa vero- ja etuusjärjestelmäänsä, jotta työnteosta tulee kannattavampaa, kehittää aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä sekä tehdä työn organisoinnista joustavampaa. Saksan tulee myös lisätä kilpailua sähkö- ja kaasumarkkinoilla.

Kreikka: Hallitus on jatkanut toimintaansa julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi ja ennakoi, että vuonna 2002 talousarvion ylijäämä on 0,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Talouskasvun odotetaan kiihtyvän vuonna 2003. Kreikan finanssipolitiikassa pitäisi huolehtia siitä, ettei lisätä inflaatiopaineita, että sovelletaan selvästi määriteltyjä sääntöjä juokseviin menoihin ja nopeutetaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta. Kreikan pitäisi myös uudistaa eläkeoikeuksia, kehittää opetus- ja koulutusjärjestelmää, poistaa edelleen työnteon kannustimien esteitä ja uudistaa palkanmuodostusta. Yrityksiä on kannustettava osallistumaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä tietotekniikan levittämiseen. Lisäksi on välttämätöntä järkeistää julkishallintoa sekä edistää tehokasta kilpailua yhteysverkkoja tarvitsevilla sääntelystä vapautetuilla toimialoilla.

Espanja: Hitaamman kasvun vaiheen jälkeen talouden toimeliaisuuden odotetaan yltävän kasvutavoitteeseensa vuonna 2003. Vuonna 2001 Espanjan talousarvio oli tasapainossa ensimmäistä kertaa 25 vuoteen. Hallituksen tulisi pyrkiä edelleen rajoittamaan menoja sekä huolehtia siitä, että vuoden 2003 verouudistus ei vaaranna julkisen talouden vakautta keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi eläkejärjestelmä on uudistettava täysin. Espanjan työmarkkinoilla tulisi uudistaa palkanmuodostusta, lisätä työvoiman liikkuvuutta ja nostaa erityisesti naisten työvoimaosuutta. Espanjan tulisi myös vähentää yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia rasituksia ja lisätä kilpailua mm. sääntelystä vapautetuilla tietoliikenne- ja energia-aloilla.

Ranska: Talouden toimeliaisuus vahvistuu jälleen vuoden 2002 aikana. Vakausohjelman mukaan budjettialijäämän pitäisi olla 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja se supistunee vuonna 2003. Uusi hallitus on aloittanut julkisen talouden tilintarkastuksen. Ranskan hallituksen tulisi huolehtia siitä, että budjettialijäämä ei vuonna 2002 ylitä viitearvoksi asetettua 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja että veronkevennykset eivät kasvata alijäämää, jotta talousarvio olisi lähellä tasapainoa vuonna 2004. Rakenneuudistukset ovat tarpeen erityisesti eläkejärjestelmien kohdalla. Ranskan tulee vahvistaa äskettäin suoritettu vero- ja etuusjärjestelmän uudistus ja seurata 35 tunnin työviikon käyttöönoton vaikutuksia. Ranskaa kannustetaan vähentämään yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia rasituksia sekä nopeuttamaan kaasu- ja sähköalan vapauttamista.

Irlanti: Irlannin talouskasvu vauhdittui vuonna 2002, ja talouskasvun arvioidaan olevan 5-6 prosenttia vuonna 2003. Vakausohjelmassa ennakoidaan vuodelle 2002 hieman ylijäämäistä talousarviota ja vuodelle 2003 talousarviota, joka on hyvin vähän alijäämäinen. Irlannin hallituksen tulee huolehtia siitä, että finanssipolitiikka on yleisesti ottaen neutraalia vuonna 2002 ja pyrkiä edelleen talousarvioon, joka on joko lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen. Työmarkkinatilanne on todennäköisesti edelleen lähellä täystyöllisyyttä, ja Irlannin tulisi edistää palkkakehitystä, joka on yhdenmukainen tuottavuuden kasvun kanssa. Irlantia kannustetaan tehostamaan kilpailua paikallisilla tietoliikennemarkkinoilla sekä sähkö-, kaasu- ja kuljetusalalla.

Italia: Talouskasvun uskotaan nopeutuvan vuoden 2002 aikana, mutta se jäänee alle 2 prosentin ja yltänee 2,75 prosenttiin vuonna 2003. Vakausohjelman mukaan vuoden 2002 talousarvion alijäämä on todennäköisesti 0,5 prosenttia ja vuoden 2003 talousarvio on tasapainossa. Hallituksen tulisi huolehtia siitä, että alijäämän pienentämiseksi suunnitellut toimet toteutetaan ja ettei verouudistus vaaranna tavoitteeksi asetettua tasapainoista talousarviota. Lisäksi hallituksen tulisi käsitellä sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä erityisesti eläkejärjestelmää. Italiaa kehotetaan jatkamaan työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseen tähtääviä uudistuksia, kannustamaan työmarkkinaosapuolia muokkaamaan palkkajärjestelmää niin, että se heijastaisi paremmin tuottavuuden eroja, nostamaan erityisesti naisten työvoimaosuutta ja keventämään työn verotusta erityisesti palkkahaitarin alapäässä. Italian tulisi lisätä kilpailua palvelualoilla sekä energiamarkkinoilla. Yrityksiä rasittavaa hallinnollista taakkaa tulisi keventää.

Luxemburg: Talousarvion ylijäämän oletetaan pienenevän uudelleen vuonna 2002 mutta kasvavan jonkin verran 2003 talouden elpyessä. Hallituksen tulee pyrkiä hillitsemään juoksevia julkisia menoja. Luxemburgin tulisi ryhtyä toimiin nostaakseen erityisesti ikääntyvien työntekijöiden ja naisten työllisyysastetta. Lisäksi sen pitäisi käynnistää suunniteltu kilpailulainsäädännön uudistus. Yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia rasituksia täytyy keventää.

Alankomaat: Talouskasvun arvioidaan yltävän 1,5 prosenttiin vuonna 2002 ja 2,75 prosenttiin vuonna 2003. Talousarvio on tasapainossa vuonna 2002 ja hieman alijäämäinen vuonna 2003. Alankomaiden tulisi huolehtia siitä, että finanssipolitiikka ei ruoki inflaatiopaineita vuonna 2002, ja ehkäistä julkisen talouden heikkeneminen vuonna 2003. Tilanne työmarkkinoilla on edelleen erinomainen. Hallituksen tulisi tehdä työnteosta kannattavampaa muuttamalla tukijärjestelmää sekä uudistamalla työkyvyttömyyskorvausjärjestelmää. Alankomaiden tulisi kannustaa tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä poistaa palvelualoilla olevat kilpailun esteet.

Itävalta: Talouden toimeliaisuuden elpymisen ansiosta talouskasvun odotetaan vuonna 2003 yltävän potentiaaliseen kasvuun eli 2,5 prosenttiin. Vakausohjelman mukaan Itävallan talousarvio on edelleen tasapainossa vuosina 2002 ja 2003. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallituksen tulee toteuttaa rakenteellisia säästötoimenpiteitä, jotka koskevat erityisesti aluehallintoa. Suunniteltu verorasituksen keventäminen ei saa vaarantaa talousarvion tasapainoa. Eläkejärjestelmä tulisi ottaa tarkasteltavaksi. Tilanne työmarkkinoilla on edelleen erittäin hyvä. Hallituksen tulisi kannustaa tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämistä, edistää tutkimus- ja kehitysinvestointeja ja keventää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta.

Portugali: Talouskasvun odotetaan yltävän 1,5 prosenttiin vuonna 2002 ja 2,25 prosenttiin vuonna 2003. Portugalin budjettialijäämä kasvoi vuonna 2001 ja ylitti reilusti sille asetetun 1,1 prosentin tavoitteen. Portugalin hallitus on sitoutunut noudattamaan viitearvoksi asetettua 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja aikoo saada talousarvion tasapainoon vuonna 2004. Uusi hallitus hyväksyi toukokuussa 2002 lisätalousarvion. Finanssipolitiikassa pitäisi huolehtia siitä, että alijäämä ei ylitä 3 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2002 ja että vuoteen 2004 mennessä talousarvio on lähellä tasapainoa. Tämä edellyttää muitakin toimenpiteitä kuin vuonna 2001 laadittua, päivitettyä vakausohjelmaa. Lisäksi on jatkettava eläkejärjestelmän uudistamista ja valvottava terveydenhuoltokuluja. Jotta työmarkkinatilanne pysyisi edelleen suotuisana, Portugalin tulisi kehittää opetus- ja koulutusjärjestelmää, huolehtia palkkakehityksestä ja nykyaikaistaa työmarkkinainstituutioita. Lisäksi hallituksen tulisi edistää tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä lisätä kilpailua erityisesti energia-alalla.

Suomi: Suomen talouden toimeliaisuuden odotetaan elpyvän vuosina 2002-2003. Arvioiden mukaan talousarvion ylijäämä pienenee. Finanssipolitiikassa Suomen tulisi välttää poikkeamasta liikaa menoarvioista keskipitkällä aikavälillä, parantaa paikallishallinnon budjettikuria ja jatkaa eläkejärjestelmän uudistamista selvitäkseen väestön vanhenemisen aiheuttamista haasteista. Työttömyysasteen alentamiseksi ja erityisesti rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi Suomen tulisi ryhtyä toimiin, joilla työnteosta tehdään kannattavampaa, ja tehostaa aktiivisia työvoimapoliittisia ohjelmia sekä kohdistaa ne nimenomaan pitkäaikaistyöttömiin. Suomen hallituksen tulisi lisäksi helpottaa yritysten perustamista, lisätä kilpailua julkisten palvelujen alalla ja uudistaa yhteisön kilpailulainsäädännön soveltamista.

Ruotsi: Talouskasvun arvioidaan yltävän 1,7 prosenttiin vuonna 2002 ja 2,8 prosenttiin vuonna 2003. Ruotsin hallitus arvioi, että talousarvion ylijäämä näinä kahtena vuonna on 1,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jotta Ruotsi saavuttaisi tavoitteeksi asettamansa keskimäärin 2 prosentin talousarvion ylimäärän suhdannekierron aikana, sen täytyisi jatkaa aloittamiaan veronkevennyksiä vuonna 2002 ja samalla noudattaa vahvistettua menokattoa sekä hillitä tiukasti menoja vuonna 2003. Työmarkkinatilanteen kohentamiseksi Ruotsin tulisi jatkaa vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista sekä tehostaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Lisäksi Ruotsin hallituksen tulisi lisätä kilpailua julkisten palvelujen alalla.

Yhdistynyt kuningaskunta: Talouskasvun arvioidaan yltävän 2 prosenttiin vuonna 2002. Lähentymisohjelman mukaisesti aiempien vuosien talousarvion ylijäämä kääntyy noin 1 prosentin alijäämäksi bruttokansantuotteesta verovuosina 2002-2003 ja sen jälkeen. Julkisen velan arvioidaan vähenevän 36,3 prosenttiin vuosiin 2006 ja 2007 mennessä. Yhdistyneen kuningaskunnan tule sallia julkisten investointien kasvu ja samalla välttää julkisen talouden heikkeneminen. Työmarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan tulisi kohdistaa aktiivisia toimenpiteitä henkilöihin, joiden työttömyysriski on suurin, ja uudistaa sairaus- ja työkyvyttömyyskorvausjärjestelmiä. Hallituksen tulisi edelleen lisätä kilpailua tietyillä aloilla sekä toteuttaa ilmoittamansa rautateiden infrastruktuuri-investoinnit.

4) TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET

5) JATKOTOIMET

Komission tiedonanto vuoden 2002 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta [KOM(2003) 4 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Tiedonannossa komissio arvioi vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annettujen suositusten täytäntöönpanoa yleisesti sekä erikseen kunkin jäsenvaltion osalta.

TALOUSPOLIITTINEN TILANNEKATSAUS

Talouskasvu ja inflaatio. Talouskasvun elpyminen ei nopeutunut vuonna 2002. Vaikka talouskasvu olikin heikkoa (sen arvioidaan jäävän alle 1 prosentin), uusia työpaikkoja syntyi edelleen. Sitä vastoin inflaatiovauhti ei hidastunut paljoakaan, ja jäsenvaltioiden inflaatiovauhdissa on edelleen eroja. Eurostatin mukaan euroon siirtyminen vaikutti inflaatioon euroalueella vain 0-0,2 prosenttiyksikköä vuoden 2002 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Korot. EKP:n rahapolitiikka pysyi lähes muuttumattomana vuonna 2002. EKP laski ohjauskorkojaan 0,5 prosenttia joulukuussa inflaatioriskin pienenemisen vuoksi.

Julkisen talouden laatu ja kestävyys. Julkisen talouden tila heikkeni huomattavasti automaattisten vakauttajien vaikutuksesta. Eräissä jäsenvaltioissa syynä oli lisäksi finanssipolitiikan harkinnanvarainen keventäminen. Joissakin jäsenvaltioissa, joissa on edelleen suuri rakenteellinen alijäämä, kehitys kohti lähellä tasapainoa olevaa tai ylijäämäistä rahoitusasemaa pysähtyi tai kääntyi jopa päinvastaiseksi. Komissio ryhtyi siis vakaus- ja kasvusopimuksen ja perustamissopimuksen mukaisiin toimiin. Julkisen talouden pitkäaikaista kestävyyttä ei ole läheskään varmistettu useimmissa jäsenvaltioissa, ja erityisesti Belgian, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Itävallan ja Portugalin on vahvistettava julkista talouttaan.

Työmarkkinat. Heikosta talouskasvusta huolimatta työmarkkinat kehittyivät melko hyvin vuonna 2002 työllisyyden kasvaessa jatkuvasti. EU:n työttömyysaste kasvoi vain hieman eli 0,2 prosenttiyksikköä ja on 7,6 prosenttia työvoimasta. Työmarkkinauudistukset edistyivät kuitenkin vain hitaasti. Vaikka useimmissa jäsenvaltioissa tapahtui edistystä vero- ja sosiaalietuusjärjestelmien sopeuttamisessa työnteon kannattavuuden lisäämiseksi, toimet olivat kuitenkin yleensä hajanaisia.

Hyödykemarkkinat. Sisämarkkinoiden toteutumisessa ei ole edistytty odotusten mukaisesti, sillä ainoastaan viisi jäsenvaltiota on saavuttanut tavoitteen, jonka mukaan enintään 1,5 prosenttia sisämarkkinalainsäädännöstä voi olla saattamatta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi rikkomismenettelyjen määrä on edelleen liian suuri. Toisaalta kilpailu- ja sääntelyviranomaisten toimivallan vahvistamisessa on edistytty ja valtiontuet ovat edelleen vähentyneet suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Televiestintä- ja energia-alojen vapauttamisesta kuluttajille koituvia etuja on jo havaittavissa. Kilpailu yhteysverkkoja tarvitsevilla toimialoilla ei ole kuitenkaan vielä riittävää.

Pääomamarkkinat.Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen on edistynyt huomattavasti, ja Barcelonan Eurooppa-neuvostossa asetetut tavoitteet on saavutettu laajalti. Rahoituslaitosten valvonnassa tehtävää rajatylittävää yhteistyötä on vielä kehitettävä.

Yrittäjyys. Sääntely-ympäristö on parantunut kaikissa jäsenvaltioissa. Jotkut jäsenvaltiot ovat toteuttaneet aloitteita keventääkseen yritysten hallinnollista taakkaa, lyhentääkseen uuden yrityksen perustamisen vaatimaa aikaa ja alentaakseen perustamiskustannuksia, edistääkseen kilpailua ja tehostaakseen julkisen sektorin ja julkishallinnon toimintaa. Pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpano on edistynyt kaikissa jäsenvaltioissa.

Osaamisyhteiskunta. EU on ottanut vähitellen kiinni Yhdysvaltain etumatkaa tieto- ja viestintätekniikan käytössä, mutta patentoinnissa ja yritysten T&K-toiminnassa on edelleen suuria puutteita. Internetin käyttö lisääntyi edelleen.

Kestävä kehitys. Erilaisia toimenpiteitä on toteutettu, muun muassa energiaveroja (castellanodeutschenglishfrançais) on lisätty ja ympäristöä pyritty suojelemaan. Yhteisön päästökauppajärjestelmästä ( (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR)) käytävissä neuvotteluissa on edistytty.

JÄSENVALTIOKOHTAINEN ARVIOINTI

Belgia. Belgia on säilyttänyt tasapainoisen rahoitusaseman. Myönteistä kehitystä on huomattavissa myös työmarkkinoilla (maantieteellisen liikkuvuuden edistämistä lukuun ottamatta) ja hyödykemarkkinoilla sekä yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämisessä.

Tanska. Tanskan voidaan katsoa olevan niiden maiden joukossa, jotka ovat parhaiten noudattaneet vuoden 2002 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annettuja maakohtaisia suosituksia. Myönteistä kehitystä on tapahtunut erityisesti julkisessa taloudessa ja hyödykemarkkinoilla sekä yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämisessä.

Saksa. Liittotasavalta on edistynyt vain vähän suositusten täytäntöönpanossa erityisesti julkisen talouden osalta (Saksa ylitti perustamissopimukseen sisällytetyn julkisen talouden alijäämän 3 prosentin rajan). Myös työmarkkinoita koskevia suosituksia on seurattu tehottomasti. Myönteistä kehitystä on kuitenkin tapahtunut jonkin verran hyödykemarkkinoilla sekä yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämisessä.

Kreikka. Kreikka on edistynyt julkisen talouden osalta. Myös eläkejärjestelmää on uudistettu jonkin verran samoin kuin työmarkkinoita. Tiettyä myönteistä kehitystä on myös tapahtunut hyödykemarkkinoilla sekä yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämisessä.

Espanja. Julkisessa taloudessa on tapahtunut edistymistä, sillä julkisen talouden talousarvio on pysynyt tasapainossa. Tiettyä myönteistä kehitystä on tapahtunut työ- ja hyödykemarkkinoilla sekä yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämisessä. Esimerkiksi uuden teknologian käyttöönottoa yrityksissä on tuettu.

Ranska. Julkisen talouden tervehdyttäminen edistyi vain hieman Ranskassa. Sitä vastoin työmarkkinoita koskevien suositusten toteuttaminen edistyi jonkin verran. Yritysten hallinnollista taakkaa on pyritty vähentämään ja Internetin käyttöä edistämään.

Irlanti. Julkisessa taloudessa on edistytty vaikka finanssipolitiikka onkin ollut aiottua elvyttävämpää. Työmarkkinoilla toteutettiin toimenpiteitä naisten osuuden kasvattamiseksi. Hyödykemarkkinoita sekä yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämistä koskevia suosituksia noudatettiin myönteisin tuloksin, mistä osoituksena on esimerkiksi kilpailun lisääntyminen yhteysverkkoja tarvitsevilla toimialoilla.

Italia. Julkisessa taloudessa on edistytty vain vähän. Sitä vastoin jonkin verran edistystä tapahtui työmarkkinoita koskevien suositusten toteuttamisessa. Muilla aloilla toteutettiin toimia hallinnollisen taakan lieventämiseksi, kilpailun lisäämiseksi ja uuden teknologian käytön kannustamiseksi.

Luxemburg. Luxemburg edistyi julkisen talouden ja työmarkkinoiden osalta. Hyödykemarkkinoilla tai yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämisessä ei tapahtunut kovinkaan paljon myönteistä kehitystä, mutta yritysten hallinnollisen taakan lieventämiseksi toteutettiin toimenpiteitä.

Alankomaat. Julkisessa taloudessa ja työmarkkinoilla tapahtui edistymistä, mihin vaikuttivat erityisesti toimenpiteet työnteon muuttamiseksi kannattavammaksi. Myös palvelualan kilpailua sekä tietotekniikan käyttöä pyrittiin lisäämään erilaisin toimenpitein.

Itävalta. Itävallassa edistyttiin julkisessa taloudessa vain vähän, sillä rahoitusaseman tasapainoa ei pystytty saavuttamaan vuonna 2002. Myös työmarkkinoilla edistyminen oli vähäistä. Sitä vastoin myönteistä kehitystä tapahtui hyödykemarkkinoilla sekä yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämisessä. Tutkimukselle saatiin lisävaroja ja hallinnollista taakkaa helpotettiin.

Portugali. Portugalissa edistyttiin julkisessa taloudessa, ja julkisen talouden alijäämä supistui huomattavasti vuonna 2002. Työmarkkinoilla edistyttiin elinikäisen oppimisen uuden kansallisen strategian toteuttamisessa. Maassa edistyttiin myös koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen aloilla sekä uuden teknologian käytössä ja yhteysverkkoja tarvitsevilla toimialoilla käydyssä kilpailussa.

Suomi. Julkisessa taloudessa tapahtui jonkin verran edistymistä. Keskushallinnon menot ylittivät kuitenkin alkuperäisen tavoitteen. Työmarkkinoihin liittyvien suositusten täytäntöönpano on edistynyt, sillä erityisesti matala- ja keskipalkkaisten verorasitus on keventynyt. Sitä vastoin myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut paljoakaan hyödykemarkkinoilla eikä yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämisessä.

Ruotsi. Maan julkisessa taloudessa on tapahtunut tyydyttävää edistymistä, sillä julkinen talous on selvästi ylijäämäinen. Työmarkkinoilla on toteutettu suositusten mukaisesti toimenpiteitä. Muilla aloilla on tapahtunut tiettyä edistymistä erityisesti eri alojen kilpailun lisäämiseen suunnattujen toimenpiteiden ansiosta.

Yhdistynyt kuningaskunta. Maassa on edistytty julkiseen talouteen liittyvien suositusten täytäntöönpanossa ja investointeja on lisätty suositusten mukaisesti. Työmarkkinoilla toteutetut toimenpiteet ovat lisänneet työllistyvyyttä. Hyödykemarkkinoilla sekä yrittäjyyden ja osaamisyhteiskunnan edistämisessä kehitys on ollut tyydyttävää erityisesti kilpailun lisääntymisen osalta.

 
Viimeisin päivitys 25.03.2003
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun