RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Talouspolitiikan laajat suuntaviivat (2000)

Arkisto

1) TAVOITE

Tavoitteena on lisätä talouden kasvupotentiaalia, edistää työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta rakenneuudistusten avulla ja siirtyä tietoon perustuvaan talouteen antaen näin toiminnallinen sisältö Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmille.

2) ASIAKIRJA

Neuvoston suositus, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2000, jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi [EYVL L 210, 21.8.2000].

3) TIIVISTELMÄ

Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annetaan toiminnallinen sisältö Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmille, joissa korostetaan globaalistumisen sekä uuden, tietoon perustuvan talouden antamia mahdollisuuksia.


PAINOPISTEALUEET JA TALOUSPOLITIIKAN VAATIMUKSET

Kasvunäkymät. 1990-luvulla Euroopan unioni vaali taloudellista yhdentymistä ja loi vankat puitteet talouspolitiikan harjoittamiselle. Se, että tämä ei ole johtanut vahvempaan talouskehitykseen, viittaa siihen, että talous oli vakavasti epätasapainossa ja rakenteiden jäykkyys oli merkittävä joissakin jäsenvaltioissa. Sen jälkeen kun edelliset talouspolitiikan laajat suuntaviivat hyväksyttiin vuonna 1999, talous on elpynyt yhä vahvemmin ja yleisemmin EU:n jäsenvaltioissa suotuisan ilmapiirin ja terveen makrotalouspolitiikan ansiosta. Niinpä koko Euroopan unionissa voidaan odottaa lähivuosina noin 3 prosentin vuotuista kasvua, johon ei liity inflaatiota.

Keskeiset haasteet. Haasteet koskevat kaikkia jäsenvaltioita. Ensimmäiseksi tärkeimpiä tavoitteita on täystyöllisyyden palauttaminen, sillä vaikka työttömyys on vähentynyt, se on edelleen liian korkea. Ongelmaan liittyy alhainen osallistumis- ja työllisyysaste. Lissabonissa vuonna 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan työllisyysaste olisi nostettava 70 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.
Toiseksi innovaatioiden ja tiedon tulisi muodostaa Euroopan talouskasvun perusta. Sitä varten talouden rakenteet pitäisi saada joustavammiksi ja investointeja tieto- ja viestintätekniikkaan, tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) sekä inhimillisiin voimavaroihin tulisi lisätä.
Kolmanneksi väestön vanheneminen on suuri haaste kaikille Euroopan talouksille, koska sillä on vakavia seurauksia säästämisasteelle, investoinneille ja julkiselle taloudelle. Julkisen talouden tervehdyttämisen ja eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistamisen on todettu olevan keskeistä väestökehityksen aiheuttamasta haasteesta selviämisessä.
Lisäksi jäsenvaltioiden on tärkeää parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja toimia erityisesti sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Parempien edellytysten luominen talouskasvulle ja työllisyydelle on vahvin panos, jolla talouspolitiikka voi edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Maailmantalouden jatkuvasti yhdentyessä Euroopan unionin talousuudistukset liittyvät laajempaan kansainväliseen toimintaympäristöön. Unionin olisikin jatkettava sellaisen yhteisen kauppapolitiikan harjoittamista, joka suosii avoimia ja kilpailukykyisiä markkinoita. Euroopan unionin on vastattava haasteisiin kattavalla ja yhtenäisellä keskipitkän ja pitkän aikavälin strategialla. Keskeistä strategiassa on tehokkaiden, yhdentyneitten ja kilpailukykyisten markkinoiden aikaansaaminen.

YLEISET SUOSITUKSET

Talouspolitiikka:

  • ylläpidetään hintavakautta
  • nopeutetaan julkisen talouden vakauttamista lähes tasapainoisen tai ylijäämäisen julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamiseksi ja julkisen velan supistamiseksi
  • kannustetaan työmarkkinaosapuolia jatkamaan vastuuntuntoista toimintaa, jolla tuetaan hintavakautta ylläpitävää ja uusien työpaikkojen luomista edistävää palkkakehitystä.

5. Julkisen talouden vakauttamisprosessin nopeuttaminen:

  • hyödynnetään kaikki liikkumavara siten, että talousarvion toteutumat ovat ennakoitua paremmat
  • saavutetaan nopeammin lähes tasapainoinen tai ylijäämäinen julkisen talouden rahoitusasema, jotta saadaan riittävästi liikkumavaraa, jolla selvitään haitallisista suhdannevaihteluista
  • supistetaan julkista velkaa väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin valmistautumiseksi.

6. Julkisen talouden laatu ja kestävyys:

  • vahvistetaan julkista taloutta hillitsemällä menoja ja tehostamalla valvontaa
  • suunnataan julkisia menoja uudelleen investoimalla pääomaan, inhimillisiin voimavaroihin, innovaatioihin, T&K -toimintaan sekä tieto- ja viestintätekniikkaan
  • tehdään työnteosta kannattavaa uudistamalla etuusjärjestelmiä ja keventämällä verorasitusta
  • tarkistetaan eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä
  • parannetaan verojärjestelmien tehokkuutta
  • parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa uudistamalla alv-järjestelmää, vahvistamalla hallinnollista yhteistyötä ja parantamalla verotuksen yhteensovittamista jäsenvaltioiden välillä ja päästään sopimukseen veropaketista.

7. Palkkakehitys:

  • edistetään palkkakehitystä, joka ylläpitää hintavakautta ja on oikeassa suhteessa työn tuottavuuteen, työpaikkojen kasvun edistämiseksi
  • huolehditaan siitä, että palkkaneuvotteluissa otetaan huomioon tuottavuuserot (johtuvatpa ne sitten ammattitaidon, pätevyyden tai maantieteellisen alueen eroista)
  • harjoitetaan politiikkaa, jonka tavoitteena on vähentää syrjinnästä johtuvia sukupuolten välisiä palkkaeroja.

8. Osaamistalous:

  • kannustetaan yksityistä sektoria lisäämään osallistumistaan T&K -menojen rahoittamiseen ja parannetaan riskipääomamarkkinoiden toimintaa
  • edistetään kilpailua hyödyke- ja pääomamarkkinoilla
  • huolehditaan perustutkimuksen rahoituksesta ja vahvistetaan tutkimuslaitosten ja liike-elämän välisiä yhteyksiä
  • varmistetaan edullinen ja nopea pääsy Internetiin
  • tiivistetään T&K -toiminnan yhteistyötä Euroopan tutkimus- ja innovointialueen luomiseksi ja perustetaan EU:n patenttijärjestelmä
  • investoidaan alan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen.

9. Hyödykemarkkinat (tavarat ja palvelut):

  • pannaan sisämarkkinalainsäädäntö kokonaisuudessaan tehokkaasti täytäntöön erityisesti julkisten hankintojen osalta, lisätään teknisten standardien yhdenmukaistamista ja parannetaan vastavuoroista tunnustamista
  • varmistetaan kilpailuviranomaisten riippumattomuus
  • vähennetään valtiontukia ja parannetaan niiden valvontaa
  • saatetaan televiestintämarkkinoiden vapauttaminen päätökseen ja nopeutetaan energia- ja liikennealan sekä postipalveluiden vapauttamista
  • vahvistetaan palvelualojen, erityisesti rahoituspalvelualan ja jakelualan kilpailua ja tehostetaan julkisia palveluja ja julkista hallintoa
  • vähennetään yrityksiä koskevaa sääntelyä.

10. Pääomamarkkinat:

  • helpotetaan erityisesti pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten mahdollisuuksia hankkia pääomaa ja edesautetaan kaikkien sijoittajien osallistumista yhdentyneille markkinoille poistamalla esteitä
  • edistetään valtion joukkovelkakirjamarkkinoiden yhdentymistä
  • edistetään rajatylittävää toimintaa, erityisesti rajatylittäviä maksuja (BG) (CS) (ET) (GA) (LV) (LT) (HU) (MT) (PL) (RO) (SK) (SL)
  • parannetaan yritysten tilinpäätösten vertailtavuutta
  • edistetään uusien yritysten ja pääomasijoittamisen kehitystä verotustoimin
  • huolehditaan rahoitusmarkkinoiden sääntely- ja valvontaviranomaisten yhteistyön tiivistämisestä.

11. Työmarkkinat:

  • toteutetaan kattava ehkäisevä strategia pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi, alennetaan veroja ja sosiaaliturvamaksuja työpaikkojen lisäämiseksi, helpotetaan ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen pääsyä
  • uudistetaan vero- ja etuusjärjestelmiä niin, että niillä kannustetaan tehokkaasti aktiivista työelämään osallistumista, ja kehitetään aktiivisia työmarkkinatoimia
  • parannetaan työvoiman liikkuvuutta ja varmistetaan pätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen ja eläkeoikeuksien siirtäminen
  • nykyaikaistetaan työn organisointia (osa-aikatyö, työsuhdeturva)
  • tehostetaan ponnisteluja naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi erityisesti toimilla, joiden avulla työ- ja perhe-elämä voidaan sovittaa yhteen.

12. Kestävä kehitys:

  • vahvistetaan markkinapohjaisia politiikkoja, kuten verotusta tai käyttäjämaksuja
  • autetaan saavuttamaan Kioton pöytäkirjassa (castellanodeutschenglishfrançais) asetetut tavoitteet
  • arvioidaan uudelleen alakohtaisia tukia sekä verovapautuksia
  • päästään sopimukseen asianmukaisista Euroopan laajuisista energiaverotuksen puitteista.

MAAKOHTAISET TALOUSPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT


13. Belgia: Talouden toimeliaisuuden odotetaan vilkastuvan jälleen vuonna 2000 vahvan kotimaisen kysynnän ansiosta. Belgia edistyi julkisen talouden sopeuttamisessa ja vakausohjelman mukaan sen tulisi päästä julkisen talouden tasapainoon vuonna 2002. Hallituksen tulisi pyrkiä supistamaan julkisen talouden alijäämää vuonna 2000 vielä enemmän kuin vakausohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, rajoittaa menojen (ilman korkomenoja) reaalikasvua, ylläpitää talousarvion perusylijäämä ja hyödyntää kaikki liikkumavara julkisen velan alentamiseksi.
Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla on lisättävä kilpailua palvelualoilla, nopeutettava energia-alan vapauttamista, vähennettävä yritysten hallinnollisia rasitteita ja edistettävä pääomasijoittamista. Työmarkkinoilla hallitusta kehotetaan edistämään työvoiman liikkuvuutta, rohkaisemaan siihen, että palkkaneuvotteluissa otettaisiin paremmin huomioon paikallinen työmarkkinatilanne, ja tehostamaan aktiivista työvoimapolitiikkaa.


14. Tanska: Talouden toimeliaisuuden odotetaan vilkastuvan vuonna 2000 ja julkisen talouden ylijäämän odotetaan olevan 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tasapainoisen julkisen talouden ylläpitämiseksi hallituksen tulisi varmistaa, että erityisesti paikallishallinnon menojen kasvu pystyy talousarviossa asetetuissa rajoissa, ja pyrkiä alentamaan sekä vero- että menosuhdetta lähentymisohjelman sitoumusten mukaisesti.
Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla on tehostettava kilpailupolitiikkaa, parannettava julkisen sektorin tehoa, vahvistettava yhteyksiä tutkimussektorin ja yritysten välillä sekä ryhdyttävä pääomasijoittamista edistäviin toimiin. Työmarkkinoilla on alennettava työn kokonaisverorasitusta erityisesti matalapalkka-aloilla, ja varhaiseläke- ja lomajärjestelyjä on tarkistettava.


15. Saksa: Talouden toimeliaisuuden odotetaan vilkastuvan vuonna 2000. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2000 ja kasvavan 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2001 verouudistuksen seurauksena. Saksan hallitusta kehotetaan käyttämään kaikki liikkumavara alijäämän supistamiseen suunniteltua nopeammin, toteuttamaan verouudistus hyvin varovasti, jottei julkistalouden tervehtyminen vaarannu, ja laatimaan sosiaaliturvajärjestelmän (erityisesti eläkkeiden ja terveydenhuollon) perusteellinen rakenneuudistus.
Hyödykemarkkinoilla tulisi varmistaa suurempi julkisten hankintojen avoimuus, lieventää mainontaa koskevia säännöksiä, parantaa kilpailurakenteita ja vähentää valtiontukia. Lisäksi hallitusta kehotetaan jatkamaan sähkömarkkinoiden vapauttamista ja keventämään pk-yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia rasituksia. Pääomamarkkinoilla hallituksen tulisi ryhtyä pääomasijoittamista tukeviin toimiin.
Työmarkkinoilla on arvioitava kriittisesti uudelleen suhtautumista maan itäosaan tutkimalla erityisesti tulonsiirtojen vaikutusta ja työmarkkinoiden yleistä joustavuutta. Työn verotusta tulisi myös keventää alentamalla veroja ja sosiaaliturvamaksuja, ja sellaisia vero- ja etuusjärjestelmästä aiheutuvia rajoitteita, jotka estävät osallistumista työmarkkinoille, pitäisi vähentää.


16. Kreikka: Talouskasvun odotetaan olevan edelleen vahva. Julkisen talouden vakauttamista jatketaan. Julkisen talouden vuoden 2000 alijäämätavoitteeksi talousarviossa asetettua 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen olisi pidettävä ylärajana, ja menoja on hillittävä. Lisäksi on jatkettava sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista ja toteutettava suunnitellut yksityistämiset, jotta turvataan julkisen velan nopeampi aleneminen.
Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla Kreikan tulisi parantaa sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa, nopeuttaa televiestinnän sekä energia-alan vapauttamista, tukea käynnistyviä yrityksiä, edistää tutkimusta ja kehitystä sekä lisätä investointeja tietotekniikka- ja viestintäaloille ja toteuttaa vuonna 1998 esitetty riskipääoman toimintasuunnitelma.
Työmarkkinoilla on syytä uudistaa työllisyyspalvelut erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja toteuttaa uudistukset täysimääräisesti. Palkkojen määräytymistä on tarkasteltava uudelleen ja tavoitteena on oltava joustavuuden lisääminen ja palkkakehityksen sopeuttaminen maantieteellisiin, toimialojen välisiin ja yrityskohtaisiin tuottavuuseroihin.


17. Espanja: Talouskasvun näkymät ovat edelleen suotuisat vuonna 2000. Julkisen talouden vakauttaminen eteni selvästi ja julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan olevan ylijäämäinen vuonna 2002. Hallitusta kannustetaan ylittämään tarkistetussa vakausohjelmassa asetetut julkisen talouden tavoitteet, toteuttamaan talousarviolain uudistus ja noudattamaan sisäistä vakaussopimusta menojen valvonnan parantamiseksi. On jatkettava eläkejärjestelmän uudistamista, johon sisältyy mm. eläkerahastovarauksen lisääminen.
Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla hallitusta kehotetaan jatkamaan kilpailulainsäädännön uudistamista, vähentämään alakohtaista valtiontukea ja erityisesti pk-yrityksiä koskevia hallinnollisia rasitteita ja kehittämään riskipääomamarkkinoita investointien lisäämiseksi.
Työmarkkinoilla Espanjan tulisi tarkastella uudelleen palkkojen muodostumista ja sosiaaliturvajärjestelmän alueellista ja paikallista täytäntöönpanoa, tehostaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, tarkistaa vero- ja etuusjärjestelmiä ja työsuhdeturvalainsäädäntöä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi.


18. Ranska: Talouskasvu jatkunee vahvana vuonna 2000. Julkisen talouden alijäämä laski 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 1999. Hallitusta kehotetaan supistamaan alijäämää vuonna 2000 tasolle, joka on vakausohjelmassa asetetun tavoitteen alapuolella, hillitsemään menoja ja hyödyntämään kaikkea liikkumavaraa vajeen pienentämiseksi. Lisäksi eläkejärjestelmä tulisi uudistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi.
Hyödykemarkkinoilla hallitusta kehotetaan parantamaan sisämarkkinadirektiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, vähentämään valtiontukia, laajentamaan yhteysverkkoja tarvitsevien alojen vapauttamista ja jatkamaan yrityksiltä vaadittavien muodollisuuksien yksinkertaistamista. Pääomamarkkinoilla Ranskan tulisi edistää yhteisösijoittajien osakemarkkinasijoituksia ja parantaa riskipääoman verotusta.
Työmarkkinoilla Ranskaa kehotetaan alentamaan työn verotusta, tarkistamaan etuusohjelmia ja työsuhdeturvaa ja varmistamaan, että 35 tunnin työviikon käyttöönotolla ei ole kielteisiä vaikutuksia palkkakustannuksiin, työvoiman tarjontaan ja työn organisointiin.


19. Irlanti: Talouskasvun odotetaan olevan edelleen poikkeuksellisen vahva. Julkinen talous on kunnossa. Hallituksen finanssipolitiikan tavoitteena tulisi olla ylikuumenemisen välttäminen, julkisen kulutuksen hillitseminen niin, että se noudattaisi vakausohjelman tavoitteita, ja etusijan antaminen infrastruktuurin kehittämiselle samalla kun finanssipolitiikan vakaustavoitteet saavutetaan.
Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla Irlantia kehotetaan vahvistamaan kilpailupolitiikkaa ja soveltamaan yhteisön lainsäädäntöä täysimääräisesti, vapauttamaan liikenneala ja edistämään riskipääomasijoituksia. Työmarkkinoilla hallitusta kehotetaan seuraamaan palkkakehitystä ja lisäämään naisten osallistumista työelämään.


20. Italia: Talouskasvun näkymien odotetaan pysyvän vahvoina vuosina 2000-2001. Vakausohjelmassa ennustetaan alijäämäsuhteen alenevan 0,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2003 mennessä. Italian hallituksen tulisikin hyödyntää talousarvion liikkumavaraa julkisen velan alentamiseen, hillitä juoksevia menoja korkomenot pois luettuina, ryhtyä toimiin tulevien menojen hallitsemiseksi arvioimalla uudelleen eläkejärjestelmä ja toteuttaa yksityistämisohjelma. Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla Italiaa kehotetaan vähentämään muita kuin maatalouden valtiontukia, yksinkertaistamaan yhtiölainsäädäntöä, vahvistamaan tutkimusta ja kehitystä sekä innovaatioita ja kannustamaan riskipääomasijoittamiseen. Työmarkkinoilla Italiaa kehotetaan parantamaan työttömyysetuusjärjestelmää ja lisäämään työsuhdeturvaa koskevan lainsäädännön sekä työmarkkinoiden joustavuutta, erityisesti palkkajoustoa, keventämään työn verotusta ja alentamaan sosiaaliturvamaksuja.


21. Luxemburg: Talouskasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana vuonna 2000. Finanssipolitiikassa hallitusta kehotetaan hillitsemään juoksevia menoja ja toteuttamaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistus väestön ikääntymisen tuomaan haasteeseen valmistautumiseksi. Hyödykemarkkinoilla Luxemburgia kehotetaan uudistamaan kilpailupolitiikkaansa yhteisön lainsäädännön soveltamiseksi täysimääräisesti ja edistämään tietoyhteiskunnan kehitystä. Työmarkkinoilla Luxemburgia kehotetaan tutkimaan vero- ja etuusjärjestelmää työllisyysasteen nostamiseksi.


22. Alankomaat: Talouskasvun odotetaan kiihtyvän vuonna 2000. Terveen julkisen talouden säilyttämiseksi ja talousarvion ylijäämän ylläpitämiseksi hallituksen tulisi vahvistaa julkisen talouden rahoitusasemaa erityisesti valvomalla menoja. Verouudistus ei saa vaarantaa julkisen talouden rahoitusasemaa.
Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla Alankomaiden tulisi vielä tehostaa julkisia hankintoja koskevien direktiivien täytäntöönpanoa, jatkaa yhteysverkkoja tarvitsevien alojen uudistamista, edistää yksityisen sektorin osallistumista tutkimukseen ja kehitykseen ja tehostaa erityisesti alkuvaiheen pääomainvestointeja. Työmarkkinoiden toimivuuden ylläpitämiseksi hallitusta kehotetaan poistamaan erityisesti naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työelämään osallistumista haittaavia esteitä ja alentamaan edelleen niiden henkilöiden määrää, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella passiivisten toimeentulotukijärjestelmien varassa.


23. Itävalta: Talouskasvu kiihtynee edelleen vuonna 2000. Julkisen talouden alijäämätavoitteena on vakausohjelman mukaan 1,7 prosenttia. Hallituksen tulisi pyrkiä hillitsemään menoja tiukemmin talousarvion täytäntöönpanossa ja toteuttamaan rakenneuudistuksia, joiden avulla julkinen talous saadaan paremmalle uralle pitkällä aikavälillä. Ilmoitettu eläkeuudistus on toteutettava.
Hyödykemarkkinoilla Itävaltaa kehotetaan nopeuttamaan julkisia hankintoja koskevien direktiivien täytäntöönpanoa, uudistamaan sääntelyä energia- ja liikennealalla ja tukemaan yksityisen sektorin investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Pääomamarkkinoilla hallituksen tulisi kehittää valvontapuitteita, edistää osake- ja riskipääomasijoittamista ja tukea riskipääomaa yleensä. Työmarkkinoilla Itävallan tulisi uudistaa etuus- ja eläkejärjestelmiä, erityisesti varhaiseläkejärjestelmää, ja keventää työn verotusta.


24. Portugali: Talouden toimeliaisuuden odotetaan kiihtyvän vuonna 2000. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Portugalin hallitusta kehotetaan hillitsemään menoja tiukasti, jotta ainakin asetettu alijäämätavoite saavutetaan, varmistamaan, että finanssipolitiikalla edistetään tasapainoisempaa talouspolitiikkaa, ja uudistamaan terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmiä.
Hyödykemarkkinoilla Portugalia kehotetaan vähentämään valtiontukia, ryhtymään toimiin kilpailulainsäädännön saattamiseksi entistä enemmän yhteisön lainsäädännön mukaiseksi, yksinkertaistamaan hallintomenettelyjä ja edistämään tutkimusta ja kehitystä sekä tieto- ja viestintätekniikan leviämistä. Portugalin tulisi kehittää riskipääomamarkkinoita. Työmarkkinoilla hallitusta kehotetaan edistämään yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, parantamaan työmarkkinoiden toimivuutta erityisesti lisäämällä joustavuutta ja edistämään työmarkkinaosapuolten välistä yhteistyötä.


25. Suomi: Viime vuosien voimakas talouskasvu jatkunee edelleen. Ylikuumenemisen riski on olemassa. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden ylijäämä pysynee noin 4 prosentissa suhteessa BKT:hen kaudella 2000-2003. Ylikuumenemisen vaaran takia tiukka finanssipoliittinen linja on säilytettävä, julkisia menoja on vähennettävä suhteessa BKT:hen ja työn verotusta on kevennettävä.
Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla hallitusta kehotetaan vahvistamaan kilpailua tietyillä aloilla, uudistamaan kilpailulainsäädäntöä, avaamaan edelleen julkisten palvelujen markkinoita, tukemaan riskipääomaa ja edistämään yhteisösijoittajien tekemiä investointeja. Työmarkkinoilla tulisi tarkistaa etuusjärjestelmää, tehostaa työnhakua ja keventää työn verotusta erityisesti matalapalkka-aloilla.


26. Ruotsi: Talouskasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana vuonna 2000. Jotta tavoitteeksi asetettu 2 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen saavutettaisiin, hallituksen tulisi kiristää edelleen finanssipolitiikkaa, hillitä menoja tiukasti ja keventää verorasitusta pitäen koko ajan mielessä julkistalouden tervehdyttämisen tavoite.
Hyödykemarkkinoilla hallitusta kehotetaan tarkistamaan kilpailua koskevaa sääntelyä useilla aloilla, erityisesti rakennus- ja lääkealalla sekä rautatie- ja lentoliikenteessä. Pääomamarkkinoilla tulisi helpottaa riskipääoman saantia. Työmarkkinatilanteen parantamiseksi työtulon verotusta tulisi keventää ja etuus- ja avustusjärjestelmiä pitäisi mukauttaa.


27. Yhdistynyt kuningaskunta: Vuonna 2000 odotetaan vielä voimakkaampaa talouskasvua. Budjettivuonna 1999-2000 ylijäämän odotetaan olevan 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hallitusta kehotetaan pitämään julkisen talouden perustilanne laajasti ottaen entisellään.
Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla hallitusta kehotetaan lisäämään toimia tutkimuksen ja kehityksen sekä innovaatioiden hyväksi, sijoittamaan enemmän tie- ja rautatieverkostoihin ja selvittämään syyt, miksi eläkerahastot eivät tee pääomasijoituksia. Työmarkkinoilla Yhdistyneen kuningaskunnan tulisi ryhtyä toimiin, joilla ratkaistaan tietyille alueille ja tiettyihin yhteisöihin keskittyneen työttömyyden ongelma, ja tehostaa yleensä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemistä.

4) TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET

5) JATKOTOIMET

Komission kertomus vuoden 2000 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta [KOM(2001) 105 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].


TALOUSPOLITIIKAN KESKEISET ALUEET


1. Talouspolitiikka: Vuonna 2000 EU:n talouskasvu oli voimakkainta vuosikymmeneen. Kasvu arvioitiin 3,4 prosentiksi ja se oli seurausta voimakkaasta kotimaisesta ja ulkomaisesta kysynnästä. Öljyn hinnan nousu pienensi talouskasvua jonkin verran loppuvuotta kohden, ja vaikka inflaatio kiihtyi, se pysyi kuitenkin hallittuna. EKP nosti ohjauskorkoaan kuudesti, ja korko oli enimmillään 4,75 prosenttia. Työpaikkojen syntyminen jatkui nopeana ja työttömyys laski 8,4 prosenttiin. Julkisen talouden vakauttaminen jatkui ja alijäämä supistui koko euroalueella 0,7 prosenttiin (ilman UMTS ( (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR) (DE) (EN) (ES) (FR))-tuloja) eli hieman pienemmäksi kuin oli ennustettu. Palkkakehitys pysyi kokonaisuutena ottaen asianmukaisena.


2. Julkisen talouden vakauttaminen: Kaikkien jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasema parani, joten julkisen velan määrä väheni kokonaisuudessaan. Belgia, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta ylittivät niille asetetut tavoitteet. Muut maat eivät kyenneet täysin hyödyntämään kiihtynyttä talouskasvua parantaakseen julkisen talouden rahoitusasemaansa.


3. Julkisen talouden laatu ja kestävyys: Toisin kuin 1990-luvulla julkisen talouden vakauttaminen perustuu nyt menojen rajoittamiseen eikä verojen korotuksiin. Menojärjestelmien uudistamisessa tapahtui vain vähän edistystä, vaikka menojen hillintään on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Etuusjärjestelmien uudistukset eivät ole olleet kovin kunnianhimoisia, vaikkakin joitakin yrityksiä on tehty eräissä jäsenvaltioissa.
Eläkejärjestelmien uudistamisessa on edistytty Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kun taas Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa ja Suomessa on perustettu eläketurvavararahastoja tai ilmoitettu sellaisten perustamisesta. Verorasituksen suhteen on tapahtunut edistystä: ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun kokonaisverorasitus on laskusuunnassa. Joissakin maissa verojen alentaminen kohdistettiin erityisesti pienipalkkaisiin. Ecofin-neuvoston kokouksessa marraskuussa 2000 päästiin selvään yksimielisyyteen veropaketin toteuttamisen avainkohdista. Veropaketin tarkoituksena on vähentää haitallista verokilpailua ja yhteismarkkinoiden vääristymiä.


4. Palkkakehitys: Nimelliset palkankorotukset kiihtyivät vuonna 2000 suhteessa edellisen vuoden hitaaseen vauhtiin, mutta yleisesti ottaen maltillinen palkkakehitys jatkui. Lakisääteisten vähimmäispalkkojen tai työehtosopimusjärjestelmän uudistamiseksi ei ole tehty merkittäviä aloitteita.


5. Osaamistalous: Tutkimuksen ja kehityksen kokonaismenot ovat Euroopan unionissa edelleen vain 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ja tilanne jäsenvaltioiden välillä vaihtelee suuresti. Eurooppa on edelleen jäljessä tutkimukseen ja kehitykseen tehdyissä yksityisissä sijoituksissa. Useimmat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet erityisesti verotusta koskeviin toimiin kannustaakseen yrityksiä lisäämään sijoituksia.
Euroopan unioni on kuromassa umpeen eroa suhteessa Yhdysvaltoihin tieto- ja viestintätekniikan levinneisyydessä. Internetin käyttöaste kasvoi 10 prosenttia huhtikuusta lokakuuhun vuonna 2000, ja Internet on nyt käytössä 28 prosentilla koko väestöstä. Jäsenvaltioiden välillä on silti edelleen merkittäviä eroja. Useimmat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin vahvistaakseen tieto- ja viestintätekniikan opetusta ja koulutusta.


6. Hyödykemarkkinat (tavarat ja palvelut): Sisämarkkinoiden toimivuus parani, kun direktiivejä siirrettiin entistä enemmän osaksi kansallista lainsäädäntöä useimmissa jäsenvaltioissa. Useat jäsenvaltiot (Espanja, Italia) ryhtyivät toimiin avatakseen julkisia hankintoja kilpailulle, ja edistystä tapahtui kilpailupolitiikassa sekä ala- ja tapauskohtaisten valtiontukien vähentämisessä.
Julkisten palvelujen alalla televiestinnän vapauttaminen laski voimakkaasti kuluttajahintoja. Edistys oli vähäisempää energia-alalla, jossa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä. Liikenteen ja postipalvelujen alalla on vielä paljon tehtävää erityisesti yleisistä säädöspuitteista sopimiseksi. Koska palvelujen sisämarkkinoiden luomisessa ei ollut edistytty tarpeeksi, komissio hyväksyi tälle sektorille uuden monialaisen strategian. Sääntelyuudistus edistyi, sillä lukuisat jäsenvaltiot ryhtyivät toimiin keventääkseen yrityksiä rasittavaa hallinnollista taakkaa.


7. Pääomamarkkinat: Rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa tapahtui edistystä monilla painopistealoilla: sijoitusyritysten yksi toimilupa, sähköinen kaupankäynti, rahoituspalvelut ja yrityskauppatarjoukset. Myös riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa on edistytty. Useat maat ovat ryhtyneet toimiin vähentääkseen yhteisösijoittajien toiminnalle asetettuja rajoitteita ja verorajoituksia, jotka ehkäisevät investointeja. EU:n rahoitusjärjestelmän vakauden säilyttämiseksi yritettiin lisätä toimielinjärjestelyjen käytännön toimivuutta ja erityisesti kansallisten valvontaviranomaisten välistä koordinointia.


8. Työmarkkinat: Työmarkkinatilanne parani edelleen ja työttömyys aleni noin yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 2000. Tämä oli osin suhdannenousun ansiota, mutta rakennetyöttömyys aleni myös. On kuitenkin huomattava, että kehitys vaihteli eri jäsenvaltioissa eivätkä kaikki jäsenvaltiot ole käyttäneet täysin hyväkseen nykyistä makrotaloudellista tilannetta käynnistääkseen rakenneuudistuksia. Jäsenvaltiot edistyivät hyvin aktiivisen työmarkkinapolitiikan toteuttamisessa ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemisessä. Lisätoimenpiteitä tarvitaan vero- ja etuusjärjestelmien uudistamiseksi, jotta kannustetaan ihmisiä hakemaan aktiivisesti töitä ja pysymään työmarkkinoilla.
Työmarkkinoiden joustamattomuus on yksi niistä tekijöistä, jotka aiheuttavat edelleen suurta rakenteellista työttömyyttä useissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot ovat edistyneet jonkin verran työn organisoinnin nykyaikaistamisessa, mutta työmarkkinaosapuolten panos tällä alalla on ollut pettymys. Useimmissa jäsenvaltioissa ryhdyttiin toimenpiteisiin naisten alhaisen työllisyysasteen nostamiseksi ja miesten ja naisten välisten palkkaerojen poistamiseksi.

Kestävä kehitys: Eräät jäsenvaltiot ryhtyivät toimiin vahvistaakseen markkinapohjaista lähestymistapaa ympäristöasioihin esimerkiksi siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta energiaverotukseen. Joissakin jäsenvaltioissa myönnetään edelleen tuntuvia tukia eräille energialähteille kuten hiilelle, joilla on kielteinen vaikutus ympäristöön. Asianmukaisista energiaveropuitteista sopiminen yhteisön tasolla ei edistynyt lainkaan.

Viimeisin päivitys 15.10.2002
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun