RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Finanssipolitiikan valvonta

Asetuksen tavoitteena on valvoa ja sovittaa yhteen jäsenvaltioiden finanssipolitiikkoja. Kyseessä ovat ennalta ehkäisevät toimet, jolla pyritään takamaan julkisen talouden kurinalaisuus, joka on edellytys Euroopan unionin (EU) moitteettomalle toiminnalle. Asetus koskee yhtä lailla niitä jäsenvaltioita, jotka ovat ottaneet yhteisen rahan käyttöön, kuin niitä, jotka eivät ole siihen vielä siirtyneet.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta [Ks. muutosasiakirjat].

TIIVISTELMÄ

Asetus muodostaa vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion. Sen tavoitteena on valvoa ja sovittaa yhteen jäsenvaltioiden finanssipolitiikkoja, jotta taataan Euroopan unionin (EU) julkisen talouden kurinalaisuus.

Sen vuoksi asetuksessa säädetään kunkin vuoden alussa alkava eurooppalainen ohjausjakso, jotta autetaan jäsenvaltioita terveen finanssipolitiikan täytäntöönpanossa. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vakausohjelmansa (euroalueen jäsenvaltiot) ja lähentymisohjelmansa (euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot), joissa ne asettavat julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Komissio arvioi ohjelmat ja neuvosto antaa niistä jäsenvaltiokohtaisia suosituksia.

Talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalainen ohjausjakso

Eurooppalaisen ohjausjakson pituus on kuusi kuukautta, ja sen aikana tarkastellaan jäsenvaltioiden finanssipolitiikkoja.

Jakson alussa neuvosto määrittelee Euroopan unionin (EU) tärkeimmät taloudelliset haasteet ja antaa jäsenvaltioille noudatettavia politiikkoja koskevaa strategista ohjausta.

Sen jälkeen jäsenvaltiot laativat tämän ohjauksen pohjalta

Eurooppalaisen ohjausjakson päätteeksi ja edellä mainittujen ohjelmien arvioinnin jälkeen neuvosto antaa kullekin jäsenvaltiolle suosituksia. Neuvosto tekee komission lausunnon perusteella arvionsa, jotka se antaa jäsenvaltioille tiedoksi ennen kuin ne vahvistavat seuraavan vuoden lopulliset talousarvionsa.

Keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset tavoitteet

Jokaisella jäsenvaltiolla on sen julkisen talouden rahoitusasemaa koskeva keskipitkän aikavälin rakenteellinen alijäämätavoite. Keskipitkän aikavälin tavoitteet vaihtelevat jäsenvaltioiden mukaan: niiden vaativuus on suhteutettu siihen, miten korkeita velkataso ja arviot väestön ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista ovat.

Euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden ja ERM II:een osallistuvien jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin tavoitteet ovat yli 1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jäsenvaltion keskipitkän aikavälin tavoitetta voidaan tarkistaa huomattavan rakennemuutoksen jälkeen tai joka kolmas vuosi samalla kun julkaistaan ennusteet väestön ikääntymisen aiheuttamien arvioitujen kustannusten päivittämiseksi.

Monenvälinen valvonta: vakaus- ja lähentymisohjelmat

Vakaus- ja lähentymisohjelmat muodostavat perustan monenväliselle valvonnalle EU:n neuvostossa. Tästä valvonnasta määrätään EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklassa, ja sen tarkoituksena on estää aikaisessa vaiheessa julkisen talouden liiallisen alijäämän syntyminen ja edistää talouspolitiikan yhteensovittamista.

Jokainen jäsenvaltio esittää joko vakausohjelman (euroalueen jäsenvaltiot) tai lähentymisohjelman (euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot) EU:n neuvostolle ja komissiolle.

Vakaus- tai lähentymisohjelmiin sisältyy:

  • julkisen talouden rahoitusasemalle asetettu keskipitkän aikavälin tavoite sekä tavoitteeseen johtava sopeutusura, julkistalouden rahoitusasema prosenttiosuutena suhteessa bruttokansantuotteeseen, julkistalouden velkasuhteen arvioitu kehitysura, julkisten menojen suunniteltu kasvu-ura, julkisten tulojen suunniteltu kasvu-ura politiikan säilyessä muuttumattomana ja määrällinen esitys suunnitelluista harkinnanvaraisista tulopuolen toimenpiteistä. Lähentymisohjelmissa esitetään lisäksi kyseisten tavoitteiden suhde hinta- ja valuuttakurssivakauteen sekä rahapolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteet
  • tiedot väestön ikääntymisestä aiheutuvista epäsuorista vastuista sekä vastuusitoumuksista, kuten julkiset takaukset, joilla saattaa olla suuri vaikutus julkistalouden rahoitusasemaan
  • tiedot ohjelmien johdonmukaisuudesta talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja kansallisen uudistusohjelman kanssa
  • keskeiset oletukset talouden kehitysnäkymistä, jotka voivat vaikuttaa vakaus- ja lähentymisohjelmien toteuttamiseen (kasvu, työllisyys, inflaatio ja muut keskeiset muuttujat)
  • tarkka arviointi ja analyysi toteutetuista tai suunnitelluista julkista taloutta koskevista ja muista talouspoliittisista toimenpiteistä, jotka ovat olennaisia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi
  • selvitys siitä, miten muutokset taloutta koskevissa keskeisissä oletuksissa vaikuttaisivat julkisyhteisöjen rahoitusasemaan ja julkiseen velkaan
  • tarvittaessa selvitykset poikkeamisesta julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi vaaditulta sopeutusuralta.

Vakaus- ja lähentymisohjelmat toimitetaan vuosittain huhtikuun aikana. Jäsenvaltiot julkistavat vakaus- ja lähentymisohjelmansa.

Vakaus- ja lähentymisohjelmien tarkastelu

Neuvosto tarkastelee komission sekä talous- ja rahoituskomitean arvioiden perusteella jäsenvaltioiden ohjelmissa asetettuja julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteita. Se varmistuu erityisesti seuraavista seikoista:

  • perustuuko julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite realistisiin taloutta koskeviin oletuksiin
  • riittävätkö toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi
  • sopeutusuraa arvioidessaan, pystyykö jäsenvaltio parantamaan vuosittain julkisen talouden rahoitusasemaansa suhdannevaihtelut huomioon ottaen
  • etteivät asianomaisen jäsenvaltion vuotuiset julkiset menot kasva liikaa, toisin sanoen etteivät ne ylitä keskipitkän aikavälin viitearvoa.

Arvioinneissaan neuvosto ottaa huomioon huomattavien rakennemuutosten toteuttamisen, erityisesti eläkeuudistukset.

Neuvosto tarkastelee ohjelmaa kolmen kuukauden kuluessa ohjelman esittämisestä. Komission suosituksesta ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan neuvosto antaa lausunnon ohjelmasta ja voi kehottaa kyseistä jäsenvaltiota mukauttamaan ohjelmaansa, jos neuvosto katsoo, että ohjelman tavoitteita ja sisältöä on tehostettava.

Liiallisen alijäämän välttäminen: ennakkovaroitusjärjestelmä

Osana monenvälistä valvontaa neuvosto seuraa vakaus- ja lähentymisohjelmien toteuttamista jäsenvaltioiden antamien tietojen sekä komission ja talous- ja rahoituskomitean arvioiden perusteella.

Jos komissio siis havaitsee, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai tähän tavoitteeseen johtavalta sopeutusuralta poiketaan huomattavasti, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle varoituksen. Jos tilanne on vielä kuukauden kuluttua ennallaan, komissio antaa asianomaiselle valtiolle suosituksia liiallisen alijäämän syntymisen estämiseksi (ennakkovaroitusjärjestelmä, EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 4 kohta).

Neuvosto antamat suositukset voidaan lisäksi julkistaa.

Taustaa

Vakaus- ja kasvusopimukseen on koottu EU:n talous- ja finanssipolitiikan valvonnan toteuttamista koskevat säännöt. Niiden tavoitteena on varmistaa EU:n talouden ja rahoituksen vakaus.

Jäsenvaltioiden on siis harjoitettava tervettä finanssipolitiikkaa välttääkseen liiallisten alijäämien syntymisen, mikä voisi vaarantaa EU:n talouden ja rahoituksen vakauden.

Vuonna 2011 toteutettiin vakaus- ja kasvusopimuksen laaja uudistus. Toteutetut uudet toimenpiteet ovat merkittävä askel kohti talousarvion kurinalaisuuden varmistamista, Euroopan talouden vakauden edistämistä ja uuden kriisin torjumista unionissa.

Vakaus- ja kasvusopimus koostuu vastedes kuudesta säädöksestä, jotka tulivat voimaan 13. joulukuuta 2011:

  • asetus (EU) N:o 1173/2011 julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella
  • asetus (EU) N:o 1174/2011 täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella
  • asetus (EU) N:o 1175/2011 julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta
  • asetus (EU) N:o 1176/2011 makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta
  • asetus (EU) N:o 1177/2011 liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta
  • direktiivi N:o 2011/85/EU jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEYVL

Asetus (EY) N:o 1466/97

1.7.1998

-

EYVL L 209, 2.8.1997

MuutossäädöksetVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Asetus (EY) N:o 1055/2005

27.7.2005

-

EUVL L 174, 7.7.2005

Asetus (EU) N:o 1175/2011

13.12.2011

-

EUVL L 306, 23.11.2011

 
Viimeisin päivitys 06.01.2012

Katso myös

Lisätietoja saa talouden ja rahoituksen pääosaston verkkosivustolta:

Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun