RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


EMU@10: saavutukset ja haasteet talous- ja rahaliiton kymmenen ensimmäisen vuoden jälkeen

Euroopan unionin johtajat päättivät kymmenen vuotta sitten ottaa käyttöön yhteisen rahan, euron. Tässä tiedonannossa Euroopan komissio arvioi talous- ja rahaliiton (EMU) ensimmäisen kymmenvuotisjakson kokemuksia, määrittää euroalueen tavoitteet ja haasteet ja ehdottaa toimintaohjelmaa, jonka avulla voidaan taata talous- ja rahaliiton menestyksen jatkuminen.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan keskuspankille, annettu 7. toukokuuta 2008: EMU@10 – saavutukset ja haasteet talous- ja rahaliiton kymmenen ensimmäisen vuoden jälkeen (KOM(2008) 238 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä).

TIIVISTELMÄ

Euro on kymmenen ensimmäisen vuotensa aikana osoittautunut menestystarinaksi. Se on konkreettisin osoitus Euroopan yhdentymisestä. Kymmenen vuotta jatkunut alhainen, vakaa inflaatio ja korkotaso ovat vauhdittaneet investointeja euroalueella. Julkisen talouden vakauttaminen on jatkunut ja uusia työpaikkoja on syntynyt ennätystahtiin. Tuotannon ja tuottavuuden kasvu ovat kuitenkin jääneet jälkeen muista kehittyneistä talousalueista, ja huoli tulojen jakautumisen oikeudenmukaisuudesta on kasvanut. Tulevaisuudessa talous- ja rahaliiton on löydettävä ratkaisuja globalisaation, väestön ikääntymisen, elintarvikkeiden ja energian hinnannousun sekä ilmastonmuutoksen seurausten asettamiin haasteisiin.

Kymmenen vuotta talous- ja rahapoliittista vakautta ja yhdentymistä

Talous- ja rahaliitto on tukenut taloudellista yhdentymistä ja markkinoiden yhdentymistä poistamalla valuuttakurssiriskit ja alentamalla rajatylittävän kaupan kustannuksia. Samalla se on auttanut kehittämään yhtenäismarkkinoita ja yhdentämään tuotemarkkinoita. Euro on vakiinnuttanut asemansa maailman toiseksi tärkeimpänä valuuttana Yhdysvaltain dollarin jälkeen. Se on näin edistänyt voimakkaasti rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Yhtenäisellä euromaksualueella [EN] ei tehdä eroa kansallisten ja rajatylittävien vähittäismaksujen välillä.

Talous- ja rahaliiton ensimmäisten kymmenen vuoden aikana luotiin ennätysmäärä uusia työpaikkoja (16 miljoonaa), ja työttömyysaste laski noin 7 prosenttiin eli se on alhaisin viiteentoista vuoteen. Talous- ja rahaliitto on tuonut monenlaisia merkittäviä etuja myös niille Euroopan unionin jäsenvaltioille, jotka osallistuvat kiinnikuromisprosessiin: se tarjoaa vakaan makrotaloudellisen toimintaympäristön ja alhaiset korot koheesiopolitiikan ja rakennerahastojen tuen rinnalle.

Yhteinen rahapolitiikka, jota Euroopan keskuspankki (EKP) ohjaa, yhdistettynä kansalliseen, mutta koordinoituun finanssipolitiikkaan, varmistaa makrotaloudellisen vakauden. Valuuttakurssien heilahtelut ovat euroalueella taaksejäänyttä aikaa. Myös pitkän aikavälin inflaatio-odotukset on saatu kuriin rahapolitiikalla: inflaatio oli talous- ja rahaliiton ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin noin 2 prosenttia, kun se 1990-luvulla oli 3 prosenttia ja 1970- ja 1980-luvuilla 8–10 prosenttia. Talous- ja rahaliitto on osaltaan parantanut euroalueen kykyä sietää ulkoisia häiriöitä.

Vakaus- ja kasvusopimus paransi budjettikuria, ja talouden ja rahoitusalan yhdentyminen on ollut euroalueella nopeampaa kuin muualla EU:ssa. Julkisen talouden vakauttamistoimet, jotka tukevat makrotaloudellista vakautta, ovat olleet merkittäviä viime vuosien aikana. Alijäämä oli vuonna 2007 enää 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun se sekä 1980- että 1990-luvulla oli keskimäärin noin 4 prosenttia.

Talous- ja rahaliiton tulevat, uusien maailmanlaajuisten suuntauksien korostamat haasteet

Vaikka kokonaiskuva talous- ja rahaliiton ensimmäisestä kymmenvuotisjaksosta on myönteinen, kaikki odotukset eivät ole täyttyneet ja haasteita on vielä ratkaistavana. Niitä asettavat muun muassa globalisaatio, elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu ja väestön ikääntyminen. Potentiaalinen kasvu on edelleen liian hidasta, noin 2 prosenttia vuodessa, ja inflaatio ja työvoimakustannukset vaihtelevat vieläkin huomattavasti maasta toiseen. On luotava selkeä kansainvälisen tason strategia, jotta euroalue saa äänensä kuuluviin kansainvälisillä taloudellisilla foorumeilla yhä globalisoituvammassa maailmassa. Talous- ja rahaliiton taloudellinen menestys ei myöskään täysin heijastu euron julkiseen kuvaan. Joissakin maissa on vallalla se käsitys, että hinnat ovat nousseet jyrkästi euron takia. Vaikka euron käyttöönoton vaikutukset kokonaisinflaatioon olivat marginaaliset, on totta, että hintojenkorotuksissa mentiin toisinaan liiallisuuksiin joillakin aloilla ja joissakin maissa. Tämä on tahrannut yhteisen rahan mainetta.

Seuraavan kymmenvuotiskauden haasteisiin vastaaminen on mahdollista turvaamalla nykyinen makrotaloudellinen vakaus, vauhdittamalla potentiaalista kasvua, parantamalla euroalueen kansalaisten hyvinvointia, varmistamalla hyvä mukautumiskyky talous- ja rahaliiton laajentuessa uusiin jäsenvaltioihin ja suojaamalla tehokkaasti euroalueen edut maailmantaloudessa. Komissio on hahmotellut tätä varten kolmen pilarin ohjelman:

  • sisäinen ulottuvuus: makrotaloudellisen valvonnan syventäminen ja laajentaminen sekä rakennepolitiikan ottaminen paremmin huomioon yleisessä talous- ja rahaliiton toiminnan koordinointiprosessissa,
  • ulkoinen ulottuvuus: euroalueen roolin kasvattaminen maailmantalouden ohjauksessa muodostamalla yhteisiä kantoja kansainvälisiin kysymyksiin ja vahvistamalla euroalueen edustusta siten, että perimmäisenä tavoitteena on yksi ainoa yhteinen edustus tärkeissä kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja foorumeissa,
  • talous- ja rahaliiton ohjausjärjestelmän tehostaminen: ohjelmien käytännön toteutus edellyttää tehokkaampaa talouspolitiikan ohjausjärjestelmää.

Tausta

Neuvosto teki toukokuussa 1998 päätöksen siirtyä talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen ja viimeiseen vaiheeseen ja ottaa käyttöön yhteinen raha, euro. Euroa käytettiin tilirahana 1. päivästä tammikuuta 1999, ja eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002 kahdessatoista jäsenvaltiossa. Tällä hetkellä 17 jäsenvaltiota 27:stä kuuluu euroalueeseen.

Viimeisin päivitys 11.06.2008
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun