RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Vihreä kirja käytännön järjestelyistä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi

Arkisto

Tämän vihreän kirjan tavoitteena on poistaa mahdollisimman pitkälle yhtenäisvaluuttaan siirtymiseen edelleen liittyvä epävarmuus (strategia ja tarvittavan oikeudellisen kehyksen yksityiskohdat), osoittaa yhtenäisvaluuttaan siirtymisen tekninen toteutettavuus ja määritellä mahdolliset toimenpiteet yleisen mielipiteen saamiseksi yhtenäisvaluuttaan siirtymiselle myönteiseksi.

ASIAKIRJA

Komission vihreä kirja, annettu 31 päivänä toukokuuta 1995, käytännön järjestelyistä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi [KOM(1995) 333 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Vihreässä kirjassa muistutetaan aluksi talous- ja rahaliiton tuomista eduista, joita ovat tiukat makrotaloudelliset puitteet, kansainvälinen rahapolitiikkaa vakauttava tekijä, kilpailun vääristymien poistuminen yhtenäismarkkinoilta ja hintojen avoimuus.

YHTENÄISVALUUTTAAN SIIRTYMISEN VIITESKENAARIO

Yhtenäisvaluuttaan siirtymistä koskevan skenaarion valinnan on perustuttava kolmeen pääkriteeriin. Ne ovat tekninen toteutettavuus, perustamissopimuksen mukaisuus, yksinkertaisuus ja joustavuus alhaisin kustannuksin. Komissio päätyi kannattamaan kolmivaiheista skenaariota muiden skenaarioiden (esimerkiksi myöhäistetyn kerralla tapahtuvan yleisen siirtymisen) sijaan. Siirtymisen on

  • tapahduttava mahdollisimman lyhyessä ajassa, jotta voidaan vähentää epätietoisuutta, joka vaarantaa prosessin uskottavuuden ja heikentää toimijoiden päättäväisyyttä hankkeen saattamiseksi päätökseen
  • edettävä selkeästi määriteltyjen vaiheiden kautta, siten että kunkin vaiheen aikana tapahtuu tuntuvaa edistymistä
  • minimoitava siirtymäkustannukset toteuttamalla lopullisia muutoksia
  • herätettävä yleisön luottamus ja annettava kansalaisille tilaisuus oppia tuntemaan yhtenäisvaluutta.

Viiteskenaario perustuu kolmeen vaiheeseen, jotka vastaavat täysin perustamissopimuksen henkeä ja kirjainta. Ne ovat

  • talous- ja rahaliiton valmistelu (A-vaihe)
  • talous- ja rahaliiton varsinainen alku ja kriittisen massan saavuttaminen ecun käytössä (B-vaihe)
  • lopullinen siirtyminen yhtenäisvaluuttaan (C-vaihe).

Hallittua siirtymistä helpottaisi, jos kunkin vaiheen suunnitellut toimenpiteet pystyttäisiin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan etuajassa. Asiaan osallistuvien julkisten viranomaisten (neuvosto, komissio, Euroopan rahapoliittinen instituutti / Euroopan keskuspankki, jäsenvaltiot) on annettava mahdollisimman nopeasti eri toimijoille selkeä signaali näiden vakuuttamiseksi EMU:n toteutumisen lähestymisestä, jotta sen onnistumiselle välttämättömät valmistelut saataisiin näin alkamaan.

A-vaihe: talous- ja rahaliiton (EMU) valmistelu

A-vaiheen alkamiseen liittyy neuvoston päätös rahaliittoon siirtymisestä perustamissopimuksessa (121 ja 123 artikla) määrätyn menettelyn mukaisesti. Tämän vaiheen aikana on voitava toteuttaa toimenpiteet EMU:n etenemiseksi vaiheeseen B, erityisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustaminen. Yhdessä pankkien ja rahoituslaitosten kanssa EKPJ ryhtyy luomaan seuraavan vaiheen alusta ecuina harjoitettavan raha- ja valuuttakurssipolitiikan edellyttämiä toimintavälineitä. Käytettävissä olevien arvioiden perusteella valmistelutyö saatettaneen päätökseen enintään kahdentoista kuukauden kuluessa.

Peruuttamattoman kehityksen aikaansaamiseksi neuvosto ilmoittaa yhtenäisvaluutan täysimääräisen käyttöön ottamisen lopullisen ajankohdan (viimeistään neljän vuoden kuluttua A-vaiheen alkamisesta). Vihreässä kirjassa suositellaan myös, että osasta toimenpiteitä päätettäisiin A-vaiheen alussa. Niitä ovat

  • oikeudelliset puitteet yhtenäisvaluutan ottamiseksi käyttöön B-vaiheen alussa. Ne käsittävät muun muassa edellytykset, jotka liittyvät uuden valuutan käyttöön eri aloilla sekä sen ja kansallisten valuuttojen suhteisiin, sopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden jatkumiseen, sekä lainsäädäntöön sen mahdollistamiseksi, että varainhoito- ja veroviranomaiset voivat kantaa tietyt maksut ecuina B-vaiheen alussa.
  • ecu-määräisten metallirahojen (castellanodeutschenglishfrançais) ja setelien (castellanodeutschenglishfrançais) ominaisuudet ja tekniset erittelyt raha-automaattien ja tietojärjestelmien mukauttamiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten (ERI, kansalliset rahaviranomaiset) olisi tehtävä päätös setelien ja -metallirahojen valmistamisen aloittamisesta
  • kaikista asianosaisista (viranomaiset, keskuspankit, yksityinen sektori, kuluttajat) muodostetun kansallisen ohjausrakenteen perustaminen valvomaan siirtymistä yhtenäisvaluuttaan. Se laatii toimintasuunnitelman kansallisen ja paikallisen hallinnon mukauttamiseksi. Myös yhteisön tasolla toteutetaan koordinointiin liittyviä toimenpiteitä.
  • kunkin maan pankki- ja rahoitusyhteisön laatima siirtymissuunnitelma, jossa määritellään niiden jäsenten teknisen mukauttamisen vauhti ja laajuus. Suunnitelmassa vahvistetaan hallitun siirtymisen edellyttämät tekniset järjestelyt (pääomamarkkinat ja niiden infrastruktuurit - noteeraukset, selvitykset ja maksusuoritukset, toimitus, säilytys, tukkumaksujärjestelmät).

Nämä toimenpiteet olisi valmisteltava etukäteen, ja eräät niistä olisi suotavaa toteuttaa hyvissä ajoin ennen A-vaiheen alkua. Koko kyseisen vaiheen ajan yksityiset toimijat jatkavat vapaaehtoiselta pohjalta valmistautumistaan yhtenäisvaluuttaan siirtymiseksi, mikä edistää siirtymisen sujuvuutta.

B-vaihe: EMU:n tosiasiallinen alkaminen ja ecuina toteutettavien liiketoimien kriittisen massan syntyminen

Perustamissopimuksen mukaisesti B-vaihe alkaa siitä, kun neuvosto vahvistaa osallistuvien valuuttojen lopulliset muuntokurssit (castellanodeutschenglishfrançais), ja kun EKPJ ottaa hoitaakseen yhteisen rahapolitiikan. Ecua ei enää määritellä korivaluuttana, vaan siitä tulee itsenäinen valuutta, jonka ilmentymiä osallistuvien maiden kansalliset valuutat ovat niiden omalla alueella. Muuntokurssien vahvistaminen ei itsessään vaikuta ecun ulkoiseen arvoon. Koriecun kurssi suhteessa ecuun yhtenäisvaluuttana on 1:1. Rahaliittoon osallistuvien kansallisten valuuttojen viralliset valuuttakurssimarkkinat katoavat täysin.

Vaihe kestää enintään kolme vuotta. EMU:n uskottavuuden ja peruuttamattomuuden lujittamiseksi komissio uskoo, että on tärkeää käynnistää nopea toiminta yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi luomalla välittömästi ecuina toteutettavien liiketoimien kriittinen massa. Tämän kriittisen massan syntyminen edellyttää alustavaa siirtymistä ecuun pankki- ja rahoitusalalla, jolla on sen jälkeen enintään kolme vuotta aikaa valmistella ja toteuttaa täydellinen siirtyminen kaikkien muiden toimintojen ja järjestelmien osalta.

Tämän ecuina toteutettavien liiketoimien kriittisen massan määritteleminen on selvitettävä kuulemalla pankkialaa ja ERI:ä, joka on yhteisen rahapolitiikan puitteiden valmistelusta vastaava elin. Komissio toivoo kuitenkin, että määritteleminen suoritetaan mahdollisimman laaja-alaisesti siten, että se sisältää raha- ja valuuttapolitiikan, pankkien väliset, raha-, pääoma- ja valuuttamarkkinat, uuden julkisen velan liikkeeseen laskemisen ja tukkumaksujärjestelmät.

  • Ecu-määräinen raha- ja valuuttapolitiikka olisi määriteltävä ja pantava täytäntöön yhtenäisvaluutassa tämän vaiheen alusta. EKPJ hoitaa ecuina toteutettavia liiketoimia kaikkien rahapolitiikkaan osallistuvien toimijoiden (kansalliset keskuspankit, pankit) kanssa. Tämä vaikuttaa kaikkiin rahapolitiikkaan liittyviin välineisiin (jälleenrahoitus, open market -toimet, erityisesti lyhytaikaiset liiketoimet). Lisäksi valuuttojen osalta EKPJ käyttää toimissaan yksinomaan ecuja suhteessa kolmansiin valuuttoihin (dollari, jeni). Rahapolitiikkaan liittyvät operaatiot toteutetaan reaaliaikaisesti TARGET-maksujärjestelmän välityksellä, jonka ERI on sitoutunut saattamaan toimintavalmiuteen vuoden 1996 loppuun mennessä.
  • Julkisen sektorin uuden velan liikkeeseen laskeminen määritellään ecuina B-vaiheen alusta siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista. Ecu-määräiset emissiot koskisivat erityisesti institutionaalisia sijoittajia ja C-vaiheen alkamisen jälkeen erääntyviä emissioita. Yksityiset liikkeeseenlaskijat voisivat noudattaa samaa linjaa.
  • Yhteisen rahapolitiikan harjoittamiseen liittyvien pankkien välisten, raha- ja pääomamarkkinoiden olisi kattavuuden vuoksi kyettävä samanaikaisesti käyttämään toiminnassaan ecuja B-vaiheen alusta. Tämä siirtyminen koskee ensisijaisesti valtionvekseleitä, obligaatioita ja niiden kaltaisia velkapapereita. Kaikki näiden markkinoiden toimijat (pankit, sijoitusrahastot, vakuutusyhtiöt, institutionaaliset sijoittajat, välittäjät) käyttävät toimissaan ecuja, ja tukkumaksujärjestelmät (TARGET ja EBA (Euro Banking Association)) kykenevät hoitamaan suurten maksujen maksamisen ecuina.

Ecuina toteutettavien liiketoimien kriittisen massan luomisella on erilaisia vaikutuksia tärkeimpiin toimijaryhmiin sikäli, että kansallisia valuuttoja käytetään edelleen pankkien ja useimpien niiden asiakkaiden (yritykset, kuluttajat) välisissä liiketoimissa vaiheeseen C asti. Näin ollen

  • pankkien ja rahoituslaitosten siirtyminen yhtenäisvaluuttaan alkaa yhteisestä raha- ja valuuttakurssipolitiikasta, pääomamarkkinoista ja niihin liittyvistä maksujärjestelmistä. Kriittinen massa koskee siis ensisijaisesti yhdenmukaisia markkinatoimia, joiden toteuttaminen tapahtuu erillisten menettelyjen mukaan. Muut tieto- ja hallintajärjestelmät siirtyvät B-vaiheen aikana siirtymissuunnitelman mukaisesti ja hajautettua lähestymistapaa noudattaen, jonka yhteensovittamisesta toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat. Vähittäismaksujen pankkitoiminnan luonteesta johtuen, jolle on ominaista usein tapahtuvat mutta pieninä maksuina suoritetut liiketoimet, kyseisen alan siirtyminen voi tapahtua vasta kansallisten maksujärjestelmien mukauttamisen jälkeen.
  • julkishallinnolla on johtava tehtävä B-vaiheen aikana kansallisen ohjausrakenteen edellisen vaiheen aikana vahvistaman toimintasuunnitelman mukaisesti. Tiettyjen verojen maksaminen ecuina on mahdollista. Yleisemmin ottaen julkisten menojen tärkeimmät momentit voidaan määritellä ja mahdollisuuksien mukaan myös maksaa ecuina. Sama koskee myös kansallisten talousarvioiden esittämistä. Lisäksi julkishallinnon olisi järjestettävä tiedotuskampanja.
  • Muut yksityiset yritykset kuin pankit voivat olosuhteiden mukaan toteuttaa tiettyjä liiketoimiaan ecuina. Kansainväliseen kauppaan vahvimmin sidoksissa olevat yritykset saattavat hyötyä siitä, että ne siirtyvät B-vaiheessa toiminnassaan kokonaan tai osittain ecuun. Muut yritykset eivät todennäköisesti ole yhtä kiinnostuneita aikaistamaan siirtymistään yhtenäisvaluuttaan.
  • Kuluttajat käyttävät edelleen kansallista valuuttaansa ecu-määräisten maksuvälineiden rajoitetun saatavuuden vuoksi. Kilpailu ja kysyntä saattavat kuitenkin johtaa siihen, että tietty määrä yksityisen sektorin toimijoita ryhtyy tarjoamaan ecu-määräisiä palveluita. Tämä edellyttää kuitenkin siirtymistä ecuun myös vastaavien maksujärjestelmien osalta. Yleisemmin ottaen yleisön tietoisuutta lisätään sekä julkisten että yksityisten hankkeiden avulla, esimerkiksi ilmoittamalla hinnat sekä ecuina että kansallisena valuuttana.

C-vaihe: lopullinen siirtyminen yhtenäisvaluuttaan

Tästä vaiheesta ilmoitetaan A-vaiheen alussa. Se voi kuitenkin alkaa ennalta ilmoitettua ajankohtaa aikaisemmin, jos valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto niin päättää. Se kestää ajan, joka tarvitaan kansallisten setelien ja metallirahojen korvaamiseksi, toisin sanoen mielellään muutamia viikkoja. Vaihe merkitsee yhtenäisvaluutan käyttöön ottamisen loppuun saattamista, ja se käsittää seuraavat toimenpiteet:

  • setelit ja metallirahat vaihdetaan
  • ainoastaan ecu on laillinen maksuväline
  • pankkien ja rahoitusjärjestelmän siirtyminen saatetaan loppuun: kansallisten maksujärjestelmien kaikki maksuvälineet (siirrot, sekit, pankki- ja luottokortit) muunnetaan ecu-määräisiksi
  • pankkialan ulkopuolisen yksityisen sektorin kaikki liiketoimet toteutetaan yksinomaan ecuina.

Tätä korvaamista on valmisteltava huolellisesti. Eräissä tapauksissa (kassakoneiden, seteli- ja myyntiautomaattien ohjelmointi) valmistelutyö aloitetaan paljon aikaisemmin, heti kun laitteiden ja ohjelmien mukauttamiseksi tarvittavat tiedot setelien ja metallirahojen teknisistä ominaisuuksista ovat saatavilla. Varsinainen siirtyminen voidaan toteuttaa lyhyessä ajassa, jotta vältetään rinnakkaisten valuuttojen käytön pitkittymisestä aiheutuvat haitat. Entiset kansalliset valuutat voidaan vaihtaa ilman kuluja kansallisissa keskuspankeissa kussakin maassa säädetyn määräajan kuluessa.

Koska kyseessä on suunnaton ja ainutlaatuinen muutos, komissio katsoo, että neljän vuoden enimmäismääräaika EMU-päätöksen (A-vaihe) ja lopullisen yhtenäisvaluuttaan siirtymisen (C-vaihe) välillä ei ole välttämättä kohtuuttoman pitkä. Se tulee kuitenkin todennäköisesti lyhenemään. Prosessin kestoaikaan vaikuttavat suuresti kuluttajien valmistautumiseen liittyvät näkökohdat sekä tekniset vaatimukset (pankkialan valmistautumisaika ja ecu-seteleiden ja metallirahojen valmistamiseen tarvittava aika).

On vaikea ennakoida tarkasti, kuinka pitkä aika tarvitaan ecun tunnetuksi tekemiseen suuren yleisön keskuudessa ja tarvittavan teknisen valmistelutyön suorittamiseen. Jos viranomaiset suostuvat toteuttamaan valmistelevia toimenpiteitä ennen A-vaiheen alkamista ja jos kriittinen massa on riittävän suuri, B-vaiheen kestoaikaa voidaan lyhentää. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että viiteskenaariossa esitettyjä aikoja pidetään enimmäisaikoina ja neuvoston vahvistamia ajankohtia ehdottomina takarajoina.

ERI TOIMIJOIDEN TEHTÄVÄT

Vihreässä kirjassa tehdään analyysi viiteskenaarion alakohtaisista vaikutuksista tärkeimpien yhtenäisvaluutan käyttäjäryhmien osalta. Tähän ensimmäiseen pyrkimykseen tehdä kokonaisvaltainen arvio liittyy kehotus asianomaisten osapuolten väliseen yhteistoimintaan ehdotetun viiteskenaarion toteuttamiskelpoisuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi.

Vihreässä kirjassa suositeltavan yhtenäisvaluuttaan siirtymistä koskevan strategian tavoitteena on minimoida vaikeuksia, joita näin laaja muutos aiheuttaa eri käyttäjäryhmille, joiden osallistuminen ei ole yhdenmukaista eikä samanaikaista. Muutokset koskevat eri toimijoita eri tavoin ja joskus eri aikoina vaiheesta riippuen. Tavoitteena on mobilisoida ajoissa tärkeimmät alat toteuttamaan ehdottoman välttämättömiä muutoksia, jotta toimijoiden siirtyminen yhtenäisvaluutan piiriin ja sen lopullinen käyttöönotto C-vaiheessa tapahtuisivat sujuvasti. Kaikkiin rahankäyttäjiin vaikuttavan viiteskenaarion toteuttaminen kokonaisuudessaan ei saisi kestää neljää vuotta kauempaa.

Pankki- ja rahoitusala on yksi ensimmäisistä aloista, joita yhteinen ecu-määräinen raha- ja valuuttakurssipolitiikka koskee ecu-määräisten liiketoimien ja järjestelmien osalta B-vaiheen alussa. Vihreässä kirjassa tarkastellaan siirtymisen teknisiä vaikutuksia pankkialaan, joka osallistuu muutokseen koko vaiheen ajan kaikkien teknisten näkökohtien osalta (pääomamarkkinat, maksujärjestelmät, yleinen laskentatoimi, lopuksi asiakkaat). Vihreässä kirjassa suositellaan koordinoitua lähestymistapaa esimerkiksi kansallisten ja alan viranomaisten laatimien siirtymissuunnitelmien muodossa valmistelutoimien johdonmukaisuuden ja yhtäaikaisuuden varmistamiseksi. Yhtenäisvaluutan käyttöönotto yksityisasiakkaiden tasolla tapahtuu vasta C-vaiheessa, kun ecu-kolikot ja -setelit lasketaan liikkeeseen. Komissio kuulee pankkeja, rahoituslaitoksia ja maksujärjestelmien käyttäjiä B-vaiheen kriittisen massan, siirtymissuunnitelmien laajuuden, markkinoihin kohdistuvien vaikutusten ja maksujärjestelmien yhteentoimivuuden määrittelemiseksi ja saadakseen tietoa niiden näkemyksistä ja ehdotuksista vihreän kirjan suhteen.

Myös julkishallinnolla on alkuvaiheessa tärkeä asema yhtenäisvaluutan käyttöönoton kannalta sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Siirtyminen koskee monia aloja: lainsäädännöllisten tekstien muuttamista, uusia emissioita ecuina B-vaiheen alussa, valmiuksia vastaanottaa tiettyjä maksuja (kuten veroja) ecuina B-vaiheessa, yhtenäisvaluutan käyttöönottoa budjettitoimissa, kansalaisille tiedottamista esimerkiksi ilmoittamalla hinnat kahtena eri valuuttana jne. Toteuttaakseen käytännössä talouden toimijoiden ja kansalaisten luottamuksen saavuttamisen kannalta välttämättömän tiedottamisen komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden julkishallinnoissa perustetaan ecun käyttöönoton seurauksia käsitteleviä työryhmiä. Komissio pyytää kansallisia julkishallintoja esittämään suunnitelmansa, jotta niistä voidaan keskustella ja yhtenäisvaluuttaan siirtyminen tapahtuisi mahdollisimman sujuvasti.

Ecuun siirtyminen koskee suurinta osaa yrityksistä vasta C-vaiheessa. Niiden on kuitenkin mahdollisimman pian pohdittava tulevaa kehitystä ja laadittava yhtenäisvaluutan käyttöönottostrategioita, joiden avulla tavanomaisessa toiminnassa (käteisvarojen käsittely, myynti, laskentatoimi, kassa, verotoimi, henkilöstöhallinto jne.) voidaan siirtyä hetken tullen sujuvasti ecuihin. Tietyissä tapauksissa (unionin sisäinen kauppa) yritysten, varsinkin pääomamarkkinoilla laajamittaisesti toimivien yritysten, on jopa suotuisaa aikaistaa ecun käyttöönottoa B-vaiheessa. Ecuun siirtymisestä voi olla niille myös merkittävää kaupallista hyötyä. Komissio ehdottaa, että jokaiseen etujärjestöön nimitettäisiin yhtenäisvaluuttaan liittyvistä asioista vastaava henkilö, joka tiedottaisi jäsenyrityksille asiasta, ja että kukin jäsenvaltio järjestäisi näitä kysymyksiä koskevia toimintoja yhteensovittavan rakenteen yksityisen sektorin kanssa, jotta onnistuneeseen siirtymiseen tarvittavat tiedot ja taidot ovat kaikkien käytettävissä.

Kuluttajat määrittelevät suurelta osin yhtenäisvaluutan käyttöönoton onnistumisen, vaikka se koskee kuluttajia varsinaisesti vasta C-vaiheessa, kun ecu-kolikot ja -setelit lasketaan liikkeeseen ja kansalliset valuutat poistuvat lopullisesti käytöstä. Kansalaisia on valmisteltava muutokseen huolellisesti julkisten ja yksityisten toimijoiden toteuttamilla asianmukaisilla tiedotustoimilla (esimerkiksi kannustamalla hintojen kaksoismerkintään B-vaiheessa) ja takaamalla riittävä oikeusturva C-vaiheessa (esimerkiksi asiakkaille annettavat tiedot, pyöristämistä koskevat säännöt ecun/kansallisten valuuttojen muuntokurssien yhteydessä). Komissio aikoo lisätä kuluttajien etujärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua päästäkseen muiden rahankäyttäjäryhmien kanssa yksimielisyyteen kaksoishinnoitteluun velvoittavan yhteisön lainsäädännön tarpeellisuudesta.

ECUUN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET KYSYMYKSET

Yksi tärkeimmistä tekijöistä ecun käyttöönoton onnistumisen varmistamisessa on valuutan käyttäjille taattava oikeudellisesti vakaa perusta. Vihreässä kirjassa tarkastellaan viittä suurta epävarmuustekijää, jotka vielä liittyvät yhtenäisvaluutan käyttöönottoon:

  • ecun oikeudellinen asema B-vaiheessa
  • kansallisten yksikköarvojen oikeudellinen asema B-vaiheessa
  • yhtenäisvaluutta laillisena maksuvälineenä C-vaiheessa
  • B-vaiheeseen ja C-vaiheeseen siirryttäessä voimassa olevien sopimusten jatkuvuuden takaaminen
  • ecu-seteleihin liittyvät oikeudelliset kysymykset (väärentäminen jne.).

Oikeudellisten sitoumusten jatkuvuus on yhtenäisvaluuttaan siirtymisen ohjenuora. Laillisten ja sopimukseen perustuvien asemien pysyvyyden takaamiseksi komissio toivoo, että jäsenvaltiot ilmoittavat tarvittavista lainsäädännöllisistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan mahdollisuus käyttää ecua samoin perustein kuin kansallista valuuttaa heti B-vaiheen alusta. Komissio aikoo näin esittää ehdotuksensa säädöksiksi tulevan yhteisen rahan käyttäjien tarvitseman oikeusvarmuuden takaamiseksi.

TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen on yhtenäisvaluutan käyttöönoton onnistumisen kannalta suuri haaste, sillä yhtenäisvaluuttaan liittyy yleisesti epäilyksiä ja puutteellisia tietoja. Jotta yleisö alkaisi tukea Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määriteltyä yhtenäisvaluuttaa koskevaa tavoitetta, on toteutettava kuhunkin EMU:n vaiheeseen sopiva kokonaisvaltainen tiedotusstrategia, jonka kohteena ovat kaikki suuret käyttäjäryhmät. Toiminnalla pyritään edistämään teknisten valmistelujen alkuun saattamista yksityisellä sektorilla ja julkishallinnon piirissä. Sen tavoitteena on myös kansalaisten saaminen uuden eurooppalaisen yhtenäisvaluutan taakse. Tiedotusohjelmaa toteutetaan eri toimijaryhmille suunnatuissa muodoissa (kouluopetuksena, ammattikoulutuksena, sanomalehtiartikkeleissa, televisio- ja radio-ohjelmissa).

Viimeisin päivitys 10.02.2002
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun