RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden rahalainsäädäntö

Tässä asetuksessa määritellään euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden rahalainsäädäntö.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 974/98, annettu 3 päivänä toukokuuta 1998, euron käyttöönotosta (Ks. muutosasiakirjat).

TIIVISTELMÄ

Tässä asetuksessa määritellään euron yhteiseksi rahakseen ottaneiden jäsenvaltioiden rahalainsäädäntö ja esitetään euron käyttöönoton eri vaiheet jäsenvaltiossa.

Otettuaan euron käyttöön jäsenvaltiolle myönnetään siirtymäaika tai asteittainen käytöstäpoistokausi, joka helpottaa siirtymistä yhteiseen rahaan. Kyseisten ajanjaksojen jälkeen euro otetaan käyttöön jäsenvaltiossa, ja se korvaa pysyvästi aiemman kansallisen valuutan.

Siirtymäkausi

Siirtymäkausi voi olla enintään kolmen vuoden pituinen. Se alkaa euron käyttöönottopäivänä ja päättyy jäsenvaltion käteisrahan käyttöönottopäivänä:

  • euron käyttöönottopäivä on päivä, jona jäsenvaltio siirtyy talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Tästä vaiheesta annetaan neuvoston päätös, jossa hyväksytään asianomaisen jäsenvaltion liittyminen euroon
  • käteisrahan käyttöönottopäivä on päivä, jona euro saa jäsenvaltion alueella laillisen maksuvälineen aseman. Euroseteleitä ja -metallirahoja voidaan tämän jälkeen käyttää asianomaisessa jäsenvaltiossa.

Siirtymäkauden tarkoituksena on mahdollistaa vaivaton siirtyminen jäsenvaltion kansallisesta valuutasta euroon. Sen aikana sovelletaan edelleen sitä jäsenvaltion rahalainsäädäntöä, joka oli voimassa ennen euron käyttöönottoa. Kansallinen valuutta säilyttää siis jäsenvaltion alueella laillisen maksuvälineen aseman, ja sitä voidaan edelleen käyttää.

Siirtymäkauden aikana jäsenvaltio voi myös valmistautua euroon siirtymiseen. Euroa voidaankin alkaa käyttää tietyissä rahoitustapahtumissa:

  • pankkitapahtumat: euromääräisen maksun vastaanottavan pankin on esimerkiksi suoritettava tarvittava muuntaminen (muuntokurssin mukaisesti), jotta se voi hyvittää kansallisen valuuttayksikön määräistä tiliä (ja päinvastoin)
  • jäsenvaltion julkisen velan määrä ja julkiset menot: tällaisten menojen määrät voidaan ilmaista euroina
  • tietyt markkinat, kuten kiinteistö- ja raaka-ainemarkkinat: kansallinen valuuttayksikkö voidaan korvata euroyksiköillä maksutapahtumissa.

Siirtymäkausi ei ole kuitenkaan pakollinen. Euron käyttöönottopäivä voi siis olla sama kuin käteisrahan käyttöönottopäivä. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltion on kaikesta huolimatta sovellettava asteittaista käytöstäpoistokautta.

Asteittainen käytöstäpoistokausi

Asteittainen käytöstäpoistokausi voi olla enintään vuoden pituinen. Sitä sovelletaan ainoastaan jäsenvaltioihin, joilla ei ole ollut siirtymäkautta euron käyttöönoton ja käteisrahan käyttöönottopäivän välillä.

Asteittaisen käytöstäpoistokauden tarkoituksena on korvata kansallinen valuutta asteittain eurolla. Tämän kauden aikana perusyksikön on oltava euro, mutta viittaukset vanhaan kansalliseen rahayksikköön ovat mahdollisia.

Kansallisen valuutan korvaaminen eurolla

Käteisrahan käyttöönottopäivästä alkaen euro saa laillisen maksuvälineen aseman, ja siitä tulee jäsenvaltion virallinen valuutta.

Euro siis korvaa kansallisen valuutan neuvoston vahvistaman muuntokurssin mukaisesti. Lisäksi euromääräisistä seteleistä ja metallirahoista tulee ainoita seteleitä ja metallirahoja, joilla on laillisen maksuvälineen asema jäsenvaltiossa. Kaikki ennen käteisrahan käyttöönottopäivää tehdyt viittaukset kansallisiin rahayksiköihin katsotaan tämän jälkeen viittauksiksi euroon muuntokurssien mukaisesti.

On huomattava, että vanhaa kansallista valuuttaa voidaan vielä käyttää käteisrahan käyttöönottopäivän jälkeen niin sanotun rinnakkaiskäyttöjakson ajan. Se kestää enintään puoli vuotta.

Euromääräiset setelit ja metallirahat

Eurosta tulee Euroopan keskuspankin (EKP) ja osallistuvien jäsenvaltioiden keskuspankkien laskentayksikkö. EKP ja kansalliset keskuspankit saavat lisäksi valtuuden laskea liikkeeseen euromääräisiä seteleitä ja metallirahoja. Ainoastaan euroseteleillä ja -metallirahoilla on laillisen maksuvälineen asema euroalueella.

Osallistuvien jäsenvaltioiden velvollisuutena on lisäksi torjua euromääräisten setelien ja metallirahojen väärentämistä.

Asetuksen mukauttaminen euroalueen laajentumisiin

Tätä asetusta muutetaan aina, kun jokin uusi jäsenvaltio ottaa euron käyttöön. Sen liitteessä mainitaan euroalueeseen osallistuvat jäsenvaltiot ja esitetään niiden kaikkien osalta euron käyttöönottopäivä ja käteisrahan käyttöönottopäivä.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEYVL
Asetus (EY) N:o 974/98

1.1.1999

EYVL L 139, 11.5.1998

MuutossäädöksetVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEYVL/EUVL
Asetus (EY) N:o 2596/2000

1.1.2001

EYVL L 300, 29.11.2000

Asetus (EY) N:o 2169/2005

18.1.2006

EUVL L 346, 29.12.2005

Asetus (EY) N:o 1647/2006

1.1.2007

EUVL L 309, 9.11.2006

Asetus (EY) N:o 835/2007

1.1.2008

EUVL L 186, 18.7.2007

Asetus (EY) N:o 836/2007

1.1.2008

EUVL L 186, 18.7.2007

Asetus (EY) N:o 693/2008

1.1.2009

EUVL L 195, 24.7.2008

Asetus (EU) N:o 670/2010

1.1.2011

EUVL L 196, 27.8.2010

Viimeisin päivitys 23.10.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun