RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 23 kielellä
Uudet kielet:  BG - CS - ET - GA - LV - LT - HU - MT - PL - RO - SK - SL

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euron käyttöönotto: lähentymisperusteet

Ennen kuin jäsenvaltio voi ottaa käyttöön euron yhteisenä rahana, sen on täytettävä tietyt taloudelliset ja rahoitukselliset edellytykset, joita kutsutaan myös lähentymisperusteiksi. Nämä neljä edellytystä ovat

  • hintatason vakaus,
  • julkistalouden tilanne,
  • osallistuminen Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään,
  • korkokantojen lähentyminen.

Kun jäsenvaltio on hakenut euroalueen jäsenyyttä, Euroopan unionin (EU) neuvosto tarkistaa, että kyseinen jäsenvaltio täyttää jokaisen näistä neljästä perusteesta. Jos näin on, neuvosto tekee päätöksen, jossa kyseinen jäsenvaltio valtuutetaan ottamaan euro käyttöön ja jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten jäsenvaltio on täyttänyt kunkin lähentymisperusteen.

Hintatason vakaus

Jäsenvaltioissa on oltava kestävä hintatason vakaus. Tämän perusteen todentamiseksi neuvosto tarkastelee kyseisen jäsenvaltion inflaatiovauhtia vuoden ajan. Se vertaa tätä vauhtia hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneiden kolmen jäsenvaltion inflaatiovauhtiin. Jollei ehdokasjäsenvaltion inflaatiovauhti ylitä yli 1,5 prosenttiyksiköllä kolmen parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vauhtia, hintatason vakauden peruste on täyttynyt.

Julkistalouden tilanne

Ehdokkaana olevan jäsenvaltion julkistalouden tilanteen on oltava kestävä. Sen talousarviotilanne ei toisin sanoen saa olla liian alijäämäinen.

Osallistuminen Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään

Euroopan valuuttakurssimekanismi on euron ja euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden valuuttojen välinen valuuttakurssimekanismi. Sen pääasiallisena tavoitteena on vakauttaa eurooppalaisten valuuttojen kurssit niin, ettei euron ja muiden kansallisten valuuttojen välillä tapahdu liian suuria vaihteluja.

Euroalueen jäsenyyttä hakeneen jäsenvaltion on täytynyt osallistua Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssimekanismiin vähintään kahden vuoden ajan. Sen valuutan kurssiin ei myöskään ole saanut kohdistua vakavia jännitteitä näiden kahden vuoden aikana.

Pitkäaikaisten korkojen lähentyminen

Pitkäaikaiset korot lasketaan jäsenvaltioiden lainojen perusteella, toisin sanoen silloin, kun ne laskevat liikkeeseen joukkovelkakirjoja tai vastaavia arvopapereita.

Euroalueen jäseneksi ehdolla olevan jäsenvaltion pitkäaikaista korkoa verrataan tällöin viitearvoon. Tämä viitearvo on hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen kolmen jäsenvaltion pitkäaikaisten korkojen keskiarvo. Tämän perusteen täyttämiseksi ehdokasjäsenvaltion pitkäaikainen korko saa olla enintään 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin viitearvo.

Lähentymiskehityksen arviointi

Jäsenvaltioita, jotka eivät täytä lähentymisperusteita, koskee poikkeus talous- ja rahaliiton kolmannesta vaiheesta. Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki arvioivat vähintään kahden vuoden välein näiden jäsenvaltioiden lähentymiskehitystä. Näissä raporteissa tarkastellaan jäsenvaltioiden edistymistä lähentymisperusteiden noudattamisessa.

Muistutettakoon, että Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät osallistu talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Nämä kaksi jäsenvaltiota eivät toistaiseksi aio ottaa käyttöön euroa. Lähentymisperusteisiin liittyvät velvoitteet eivät siten koske niitä.

Taustaa

Lähentymisperusteiden oikeusperusta on Euroopan unionin (EU) toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artikla, ja niihin sovelletaan EU:n perussopimuksiin liitettyä pöytäkirjaa N:o 13.

Viimeisin päivitys 15.10.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun