RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Kypros

Arkisto

1) VIITTEET

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1998) 710 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 502 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 702 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1745 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1401 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1202 - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Marraskuun 1998 määräaikaiskertomuksessa huomautetaan, että Kyproksen on jatkettava valmistelujaan talous- ja rahaliittoon (EMU) liittymistä silmällä pitäen etenkin keskuspankkinsa riippumattomuuden osalta.
Lokakuun 1999 määräaikaiskertomuksessa komissio antaa tunnustusta siitä, että Kypros on edistynyt EMUun osallistumisen valmisteluissa, vaikka sen onkin vielä edistyttävä keskuspankkiin liittyvissä kysymyksissä ja pääomanliikkeiden vapauttamisprosessissa.
Marraskuun 2000 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että Kypros on edistynyt EMUa koskevan säännöstön täytäntöönpanossa etenkin luopumisena julkisen sektorin erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa vapauttamalla korot.
Marraskuun 2001 määräaikaiskertomuksessa komissio toteaa, että Kyproksen on muutettava EMUun liittyvää institutionaalista ja oikeudellista kehystä ennen liittymispäivää.
Lokakuun 2002 määräaikaiskertomuksessa annetaan tunnustusta edellisen määräaikaiskertomuksen jälkeen tapahtuneesta huomattavasta edistymisestä. Yleisesti ottaen Kypros noudattaa yhteisön säännöstöä.
Marraskuun 2003 määräaikaiskertomuksessa komissio toteaa, että Kypros on noudattanut sitoumuksia, täyttää liittymisneuvotteluista johtuvat vaatimukset ja pystyy näin ollen panemaan yhteisön säännöstön täytäntöön heti liittymisajankohdasta alkaen.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

EMUn kolmas vaihe alkoi 1. tammikuuta 1999. Tuo päivä merkitsi perinpohjaisia muutoksia kaikissa jäsenvaltioissa - niissäkin, jotka eivät liittyneet euroalueeseen välittömästi.

Kansallisten politiikkojen yhteensovittaminen (kansalliset lähentymisohjelmat, talouspolitiikan yleislinjat, monenvälinen valvonta ja liiallisia alijäämiä koskeva menettely) on talouspolitiikan keskeinen kysymys. Kaikki valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan vakaus- ja kasvusopimusta, luopumaan julkisen sektorin alijäämän suorasta rahoituksesta keskuspankin varoin ja julkisen sektorin erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa. Lisäksi valtioiden on pitänyt viedä loppuun pääomansiirtojen vapauttaminen.

Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu euroalueeseen, harjoittavat riippumatonta rahapolitiikkaa ja osallistuvat tietyin rajoituksin Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). Keskuspankkien on oltava riippumattomia, ja niiden pääasiallisena tavoitteena on oltava hintojen vakaus. Valuuttakurssipolitiikasta tulee kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen asia, koska niiden on pystyttävä osallistumaan uuteen valuuttakurssimekanismiin.

Vaikka unionin jäsenyys edellyttää EMUn tavoitteiden hyväksymistä, lähentymiskriteerien täyttäminen ei ole välttämätön edellytys jäsenyydelle. On tarpeellista, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat lähentymiskriteereitä hyvissä ajoin ja pysyvästi, sillä kriteerien täyttäminen kertoo vakauteen tähtäävästä makrotalouspolitiikasta.

ARVIOINTI

Jo ensimmäisessä määräaikaiskertomuksessa vuonna 1998 tunnustettiin Kyproksen viranomaisten ponnistelut talousuudistusten alalla maan valmistamiseksi Euroopan unioniin (EU) liittymistä varten. Vuoden 2000 määräaikaiskertomuksessa huomioitiin, että Kypros oli edennyt jonkin verran EMUun liittyvän säännöstön täytäntöönpanossa. Sen jälkeen maa on edistynyt lisää EMUun liittyvän säännöstön täytäntöönpanossa. Kyproksen viranomaiset ovat pitäneet kiinni sitoumuksestaan täyttää EU:hun liittymistä koskevat taloudelliset edellytykset. Maan taloutta hallitsee yksityissektori. Kyproksella on toimiva markkinatalous. Sen pitäisi voida selvitä kilpailun ja markkinavoimien paineista EU:ssa.

Kyproksen taloudellinen toiminta on hyvällä pohjalla, ja maan talouskasvu on ollut dynaamista usean vuoden ajan. Vuosien 1997 ja 2001 välisenä aikana talouskasvu oli kotimaisen kysynnän ja matkailun nopean kehityksen ansiosta keskimäärin 4,2 prosenttia vuodessa. Vuonna 2001 BKT:n reaalikasvu kärsi ulkomaisen kysynnän hidastumisesta, joka hidastui edelleen matkailun vähennyttyä selkeästi syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että vuonna 2002 BKT:n kasvu (2,2 %) käytännössä puolittui. Tämä johtui pääasiallisesti siitä, että BKT:sta noin 20 prosenttia muodostavan ulkomaankaupan sekä työllisyys- ja matkailualan alan tulos oli kehno. Komissio arvioi, että kasvu pysyy suhteellisen vähäisenä vuonna 2003.

Julkisen talouden alijäämä kasvoi 5,2 prosenttiin BKT:sta vuonna 1997, mikä oli seurausta talouden toimeliaisuuden hidastumisesta vuonna 1996 sekä valtion menojen nopeasta kasvusta. Koska julkisen talouden rahoitusasema oli heikentynyt, viranomaiset ottivat käyttöön vuonna 1999 julkisen talouden vakauttamissuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on pienentää alijäämää 2 prosenttiin BKT:sta vuonna 2002 ja saada julkisen talouden rahoitusasema tasapainoon vuoteen 2005 mennessä. Vuosina 1998-2001 julkisyhteisöjen bruttovelka, jota mitataan prosentteina BKT:sta, pysyi lähes vakaana ja oli keskimäärin 55,5 prosenttia BKT:sta. Se laski 54,6 prosenttiin BKT:sta vuonna 2001. Julkisen talouden vakauttamissuunnitelman tavoitteena on pitää tämä velkasuhde laskusuuntaisena. Talouskasvun hidastuttua julkisen talouden rahoitusasema heikentyi, mistä syystä vuonna 2002 julkisen talouden alijäämä oli 3,5 prosenttia BKT:sta ennusteen oltua 2,6 prosenttia. Komissio arvioi, että vuonna 2003 alijäämä ylittää 5 prosenttia BKT:sta. Hallitus on hyväksynyt uuden julkisen talouden vakauttamisohjelman, koska edellinen ohjelma oli vanhentunut.

Inflaatio on pysynyt yleisesti kurissa ja ollut keskimäärin 2,7 prosenttia. Se laski 2 prosenttiin vuonna 2001 käytyään vuotta aikaisemmin 4,9 prosentissa. Liittyminen euroon, kaupan vapautuminen, kotimaanmarkkinoiden kilpailun kasvu, julkisen talouden vakauttaminen ja palkkoihin kohdistuvan todellisen paineen puute ovat tärkeimmät syyt siihen, että inflaatio on pysynyt matalana. Inflaatiota on voitu valvoa myös rahapolitiikan avulla. Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että inflaatio kiihtyi vuonna 2002 jopa 2,8 prosenttiin. Tämä johtuu pääasiallisesti sisäisistä syistä kuten yhteisön sisäiseen yhdenmukaistamiseen liittyneestä alv:n noususta. Vuoden 2003 osalta komissio arvioi inflaatiovauhdin olevan 4,6 prosenttia etenkin verotuksen yhdenmukaistamiseen liittyvistä syistä. Elokuussa 2003 inflaatiovauhti oli vuositasolla 2,4 prosenttia.

Rahapolitiikkaan on tehty useita merkittäviä muutoksia valuuttakurssien osalta raha- ja valuuttapolitiikan mukauttamiseksi pääomanliikkeiden vapauttamiseen. Valuuttajärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi pääomien liikkuvuuden lisääntymisen myötä keskuspankki kasvatti euron keskuskurssin vaihteluväliä ± 15 prosenttiin. Kyproksen punta on pysynyt käytännössä vakaana, kun taas valuuttavarannot ovat kasvaneet. Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että vaihteluvälien kasvattamisesta johtuneesta suuremmasta valuuttariskistä huolimatta Kyproksen punnan ja euron pariteetti pysyi vakaana vuosina 2002 ja 2003.

Vaihtotaseen vaje, johon energian hinta ja sotilasmenot ovat vaikuttaneet voimakkaasti, on ollut keskimäärin suhteellisen korkea, 4,5 prosenttia BKT:sta, eikä selkeää laskusuuntausta ole havaittavissa. Matkailun voimakas elpyminen ja valtiontalouden alijäämän jatkuva pienentyminen eivät ole riittäneet parantamaan selkeästi tätä vajetta. Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa pannaan merkille, että vaihtotaseen alijäämä, joka vuonna 2002 lisääntyi jopa 5,3 prosenttiin BKT:sta, rahoitettiin suurelta osin merkittävillä suorilla ulkomaisilla sijoituksilla.

Rakenneuudistusten alalla on aikaansaatu viime aikoina huomattavaa edistymistä hintojen ja kaupan vapauttamisen sekä yksityistämisen osalta. Viranomaiset pyrkivät myös rahoitusjärjestelmän täydelliseen muuttamiseen. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen on edennyt, mikä on asettanut raha- ja valuuttapolitiikalle uusia haasteita. Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että rakenneuudistukset etenevät verkkaisesti, mutta joitakin pitkän aikavälin ongelmia esiintyy edelleen. Matkailualan lama osoitti Kyproksen talouden olevan yhä kasvavassa määrin riippuvainen kyseisestä alasta. Vuosia 2004-2006 koskevalla uudella kehityssuunnitelmalla lujitetaan Kyproksen talouden muita aloja. Teleliikenteen, energian, lentoliikenteen ja postipalvelujen (vuodeksi 2003 suunniteltu) vapauttaminen on jo toteutettu eräillä aloilla. Muilla aloilla sen toteuttaminen on vielä edessä.

Kyproksen keskuspankin riippumattomuuden osalta pankin perussääntöön on jouduttu tekemään muutoksia. Pankin toimintaa sääntelevä vuoden 1963 laki edellyttää valtiovarainministeriön edustajan osallistumista pankin johtokuntaan ja päätöksentekoprosessiin. Vuoden 2002 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että Kypros on pitkälti yhdenmukaistanut keskuspankkinsa riippumattomuutta koskevan lainsäädäntönsä EMUa koskevan säännöstön kanssa.
Laki, jonka tarkoituksena on poistaa korkokatto, astui voimaan 1. tammikuuta 2001. Liittymispäivänään Kyproksen on luovuttava julkisen sektorin alijäämän suorasta keskuspankkirahoituksesta ( castellano deutsch english français ) ja julkisten viranomaisten erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa ( castellano deutsch english français ). Kyproksen keskuspankkia koskevassa vuoden 2002 laissa kielletään lopultakin selkeästi julkisen sektorin suora keskuspankkirahoitus. Liittymisvalmistelujensa loppuun saattamiseksi Kyproksen on nyt ryhdyttävä vahvistamaan keskuspankkinsa hallinnollisia valmiuksia. Vuoden 2003 määräaikaiskertomuksessa todetaan, että Kyproksen lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on saatu päätökseen.

EMUun osallistumista koskevat neuvottelut päättyivät joulukuussa 2002. Kypros ei ole pyytänyt siirtymäsäännöksiä. Yleisesti ottaen maa noudattaa liittymisneuvotteluissa tällä alalla tekemiään sitoumuksia.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 19.03.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun