RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Slovenia

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(97) 2010 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(98) 709 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 512 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 712 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1755 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1411 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1208 - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 julkaisemassaan lausunnossa komissio arvioi, että oli liian aikaista ottaa kantaa Slovenian osallistumiseen euroalueeseen heti maan liittymisen jälkeen. Slovenian osallistumisen talous- ja rahaliittoon (EMU) euroalueen ulkopuolisena jäsenenä ei pitäisi aiheuttaa ongelmia keskipitkällä aikavälillä. Komissio kehotti kuitenkin Sloveniaa mukauttamaan keskuspankkia koskevan lainsäädäntönsä täysin yhteisön vaatimuksiin sekä uudistamaan pankkialan rakennetta. Komissio arvioi lopuksi, että Slovenian tulisi pystyä jarruttamaan spekulatiivisia pääomatuloja turvautumatta kuitenkaan järjestelmällisesti pääomavalvontaan.
Marraskuussa 1998 julkaistussa kertomuksessa todettiin kuitenkin, että Slovenia oli edistynyt vain vähän valmisteluissaan EMUun osallistumiseksi.
Vuonna 1999 julkaisemassaan kertomuksessa komissio arvioi, että Slovenia oli edistynyt vain vähän ja että keskuspankkia koskeva lainsäädäntö ei vastannut vieläkään yhteisön vaatimuksia.
Marraskuussa 2000 julkaistussa kertomuksessa arvioitiin, että Slovenia oli edistynyt jonkin verran yhteisön säännöstön hyväksymisessä.
Marraskuussa 2001 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että lainsäädännön alalla ei ollut tapahtunut mainittavaa kehitystä.
Lokakuussa 2002 julkaisemassaan kertomuksessa komissio totesi maan edistyneen merkittävästi EMUa koskevan yhteisön säännöstön hyväksymisessä sekä pani merkille kesäkuussa 2002 hyväksytyn Slovenian pankkia koskevan lain.
Marraskuussa 2003 julkaisemassaan kertomuksessa komissio totesi Slovakian noudattaneen liittymisneuvotteluissa tekemiään sitoumuksia ja pystyvän yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon liittymisestä lähtien.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

EMUn kolmas vaihe alkoi 1. tammikuuta 1999. Tuo päivä merkitsi perinpohjaisia muutoksia kaikissa jäsenvaltioissa - niissäkin, jotka eivät liittyneet euroalueeseen välittömästi.

Kansallisten politiikkojen yhteensovittaminen (kansalliset lähentymisohjelmat, talouspolitiikan yleislinjat, monenkeskinen valvonta ja liiallisia alijäämiä koskeva menettely) on talouspolitiikan keskeinen kysymys. Kaikki valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan vakaus- ja kasvusopimusta, luopumaan julkisen talouden alijäämän suorasta rahoituksesta keskuspankin varoin ja julkisen sektorin erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa. Lisäksi valtioiden on pitänyt viedä loppuun pääomansiirtojen vapauttaminen.

Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu euroalueeseen, harjoittavat riippumatonta rahapolitiikkaa ja osallistuvat tietyin rajoituksin Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). Keskuspankkien on oltava riippumattomia, ja niiden pääasiallisena tavoitteena on oltava hintojen vakaus. Valuuttakurssipolitiikka on kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen asia, koska niiden on pystyttävä osallistumaan uuteen valuuttakurssimekanismiin.

Vaikka unionin jäsenyys edellyttää EMUn tavoitteiden hyväksymistä, lähentymiskriteerien täyttäminen ei ole jäsenyyden välttämätön edellytys. On kuitenkin tarpeellista, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat lähentymiskriteereitä hyvissä ajoin ja pysyvästi, sillä kriteerien täyttäminen kertoo vakauteen tähtäävästä makrotalouspolitiikasta.

ARVIOINTI

Koska Slovenia kuului entiseen Jugoslaviaan, se ei ole koskaan ollut tyypillinen suunnitelmatalous: maassa noudatettiin pikemminkin yhteishallintajärjestelmää, jossa omistusmuotona oli yhteisomistus. Itsenäistyttyään vuonna 1991 Slovenia aloitti siirtymävaiheen painottaen ennen muuta vakauttamista uudistusten sijasta. Yksityistäminen on siten ollut hidasta ja rakenneuudistukset laajuudeltaan rajallisia. Slovenia säästyi Venäjän kriisiltä, sillä se oli suunnannut kauppansa jo aikaisemmin Euroopan unionin (EU) markkinoille. Vuonna 2000 asukaskohtainen bruttokansantuote (BKT) oli ostovoimapariteetin mukaan 71,6 prosenttia EU:n keskiarvosta verrattuna 64,3 prosenttiin vuonna 1995. Vuonna 2003 komissio totesi työllisyyden kasvun pysähtyneen. Työllisyysaste oli 63,4 prosenttia, kun työttömyys sitä vastoin nousi 6 prosenttiin.

Taloudellisen toimeliaisuuden alalla bruttokansantuote nousi vuonna 1997 4,6 prosenttia, kun se vuonna 1996 oli noussut 3,1 prosenttia. Vuonna 1998 talouskasvu oli pääasiassa viennin varassa, ja se laski 3,9 prosenttiin. Vuonna 1999 BKT kasvoi ennustettua voimakkaammin kasvun ollessa 4,9 prosenttia. Kasvu jatkui voimakkaana vuonna 2000, jolloin se oli 4,6 prosenttia. Vuodesta 1997 alkaen BKT on noussut keskimäärin 4,2 prosenttia vuodessa. Vuonna 2001 kasvu jäi lähes yksinomaan viennin varaan, ja kotimaisen yksityisen kysynnän vähennyttyä se laski 3,0 prosenttiin. Vuoden 2002 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana BKT:n kasvu hidastui entisestään 2,2 prosenttiin, joka on tähän päivään mennessä alhaisimpia kasvuprosentteja. Vuoden 2003 kertomuksessa BKT:n todetaan nousseen 3,2 prosenttiin vuonna 2002 lähinnä sisäisen kysynnän ansiosta.

Julkisen talouden alijäämä oli vuonna 1997 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä osoittaa tilanteen heikenneen merkittävästi verrattuna 0,3 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 1996. Julkisen talouden rahoitusasema parani vuonna 1998, jolloin julkinen alijäämä laski 0,8 prosenttiin. Alijäämän laskusuunta jatkui vuonna 1999, jolloin se oli 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2000 julkisen talouden alijäämä nousi 1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun taas Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 95) mukaan laskettu alijäämä oli 2,3 prosenttia. Näiden määrittelyjen mukaan julkisen talouden alijäämä oli vuosina 1997-2001 noin 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2001 ennakoitua suurempi budjettialijäämä nousi 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Heinäkuussa 2002 parlamentti hyväksyi lisäbudjetin, mikä laski budjettialijäämän 1,8 prosenttiin. Ulkomainen bruttovelka on ollut 27,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja se on pysynyt suhteellisen alhaisena, vaikka se onkin noususuuntainen. Vuonna 2002 budjettialijäämä oli 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vähennys on alunperin asetettuun 1,6 prosentin tavoitteeseen nähden erittäin vähäinen.

Inflaatio on edelleen hidastunut joskin aikaisempaa vähemmän, ja se laski vuoden 1996 9,9 prosentista 8,4 prosenttiin vuonna 1997. Inflaation hallinta jatkui edelleen, ja inflaatio hidastui vuoden 1998 7,9 prosentista 6 prosenttiin vuonna 1999. Seuraavana vuonna inflaatio nousi uudelleen 8,9 prosenttiin. Lausunnon julkaisemisen jälkeen kuluttajahintojen nousu on liikkunut 8 prosentin vaiheilla. Vuonna 2001 se oli 8,6 prosenttia. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että vuonna 2002 hintojen nousu oli 7,5 prosenttia. Tämä hidastuminen näyttää jatkuvan vuonna 2003, sillä elokuussa hintojen nousu oli 6,3 prosenttia vuositasolla laskettuna.

Valuuttakurssien alalla Slovenia noudatti valuutan säänneltyyn kellutukseen perustuvaa järjestelmää. Tolarin nimellinen efektiivinen valuuttakurssi perustui Slovenian tärkeimpien vientimaiden valuuttojen muodostamaan painotettuun koriin. Reaalinen valuuttakurssi nousi vuonna 1998, kun taas vuonna 1999 se laski 2,3 prosenttia ja vuonna 2000 8,7 prosenttia. Vuonna 2001 nimellinen arvonalennus putosi 6,9 prosenttiin muun muassa vaihtotaseen myönteisen kehityksen seurauksena. Säännellyn valuuttakurssijärjestelmän ansiosta valuutta saattaa vaihdella jonkin verran suhteessa euroon ilman tarkkoja kurssitavoitteita tai vaihtelurajoja. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että tolarin efektiivinen valuuttakurssi nousi 2,7 prosenttia vuonna 2002 reaalisen valuuttakurssin osalta ja laski 2,9 prosenttia nominaalisen vaihtokurssin osalta, mikä vahvistaa inflaatiopaineita.

Vaihtotase oli vuonna 1997 edellisten vuosien tavoin hieman ylijäämäinen. Vuoden 1998 lopussa vaihtotase muuttui kuitenkin jonkin verran alijäämäiseksi. Vuonna 1999 alijäämä nousi 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Sen jälkeen alijäämä supistui jonkin verran huolimatta kaupan epäsuotuisasta kehityksestä vuonna 2000, jolloin alijäämä oli 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2002 kertomuksessa todettiin, että alijäämä oli supistunut huomattavasti ja vaihtotase oli lähes tasapainoinen. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että viennin nousu ja vaihtosuhteen paraneminen ovat vaikuttaneet kauppataseen ja vaihtotaseen erittäin selvään kohentumiseen. Vaihtotaseen ylijäämä kasvoi voimakkaasti vuonna 2002. Silloin se nousi 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä on korkein taso vuoden 1994 jälkeen. Ulkomaisten suorien sijoitusten virta on myös uudelleen saavuttanut ennätyksellisen tason.

Vuoden 1998 kertomuksessa todettiin rakenneuudistuksista, että yhteisomistuksessa olleiden yritysten yksityistäminen oli saatu lähes päätökseen. Sloveniaa voidaan pitää toimivana markkinataloutena, ja sen makrotaloudellinen vakaus oli tyydyttävä. Yritysten rakenneuudistukset etenivät tasaisesti. Slovenia on itsenäistymisensä jälkeen edistynyt yksityistämisessä merkittävästi, mutta siitä huolimatta yksityissektorin osuus tuotannosta - noin 50-55 prosenttia - oli suhteellisen alhainen. Eläkeuudistukset käynnistyivät joulukuussa 1999 annetulla työ- ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevalla uudella lailla, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2000. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset) on tärkeä rooli talouselämässä, sillä vuonna 1998 yrityksistä 99,7 prosenttia oli pk-yrityksiä. Vuoden 2002 kertomuksessaan komissio totesi, että valtiolla on yhä paljon vaikutusvaltaa talouselämässä, vaikka se onkin asteittain vetäytymässä syrjään. Pankkijärjestelmä on yleisesti ottaen terveellä pohjalla mutta vähän kehittynyt ja suojeltu. Nykyisen uudistuskehityksen edetessä Slovenian pitäisi pystyä vastaamaan kilpailupaineisiin ja markkinavoimiin unionissa. Vuonna 2003 laaditussa kertomuksessa todetaan, että rakenneuudistusprosessia on edistetty uudistuksilla, joskin tämä on ollut hidasta ja tilanne on monilla aloilla kirjava. Talouden kilpailukyvyn tukemiseksi komissio kannustaa hallitusta toteuttamaan lisää rakenneuudistuksia, erityisesti lopettamaan kokonaan Slovenian kehitysrahaston ja jatkamaan rahoitusalan yksityistämistä.

Vuoden 1998 kertomuksessa todettiin keskuspankin riippumattomuudesta, että vaikka keskuspankilla onkin laaja itsehallinto-oikeus, sitä koskeva lainsäädäntö ei ole yhdenmukainen yhteisön säännöstön kanssa. Pankkilaissa keskuspankille tarjottiin mahdollisuus myöntää valtiolle lyhytaikaisia lainoja, vaikka tätä mahdollisuutta ei koskaan käytettykään. Slovakian keskuspankkia ei voitu pitää riippumattomana, sillä se oli velvollinen neuvottelemaan parlamentin kanssa varainhoitosuunnitelmastaan ja tilinpäätösasiakirjoistaan. Parlamentille esitettiin heinäkuussa 2000 keskuspankkia koskevan lain muutos, jossa nämä kysymykset otettiin huomioon. Julkisten viranomaisten erityisoikeudet julkisissa rahoituslaitoksissa ( castellano deutsch english français ) poistettiin osittain. Vuoden 2002 kertomuksessa todettiin, että hyväksytty uusi laki takasi lainsäädännön yhdenmukaisuuden yhteisön säännöstön kanssa keskuspankin riippumattomuutta ja julkisen sektorin suoran keskuspankkirahoituksen ( castellano deutsch english français ) kieltämistä koskevissa kysymyksissä. Lisäksi Slovenia on muuttanut yhteisön säännöstön kanssa yhteensopimattomia määräyksiä, jotka koskivat julkisten viranomaisten erityisoikeuksia julkisissa rahoituslaitoksissa. Vuonna 2003 laaditussa kertomuksessa todetaan, että lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön mukaiseksi on saatettu päätökseen.

Neuvotteluissa Slovenia on ilmoittanut, että se hyväksyi EMUa koskevan yhteisön säännöstön ja mukautuu siihen täysin. Lisäksi on perustettu tarvittavat viranomaiset yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa ja noudattamista varten. Maa osallistuu EMUun heti liittymisestään lähtien, ja sille myönnetään poikkeus EY:n perustamissopimuksen 122 artiklan mukaisesti. Tätä lukua koskevat neuvottelut on päätetty joulukuussa 2002. Hallitus ei ole pyytänyt siirtymäjärjestelyjä. Yleisesti ottaen Slovenia noudattaa liittymisneuvotteluissa tällä alalla tekemiään sitoumuksia.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 19.03.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun