RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Puola

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1999) 69 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 508 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 708 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1752 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1408 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1207 - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 julkaisemassaan lausunnossa komissio arvioi, että oli ennenaikaista ottaa kantaa Puolan osallistumiseen euroalueeseen heti maan liittymisen jälkeen. Sitä vastoin maan osallistumisen talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen euroalueen ulkopuolisena jäsenenä ei pitäisi aiheuttaa ongelmia keskipitkällä aikavälillä, vaikka komissio arvioikin olevan tarpeen mukauttaa Puolan keskuspankkia koskeva lainsäädäntö täysin yhteisön vaatimuksiin.
Marraskuussa 1998 julkaistussa kertomuksessa korostettiin, että Puola oli edistynyt huomattavasti valmisteluissaan talous- ja rahaliittoon osallistumiseksi.
Lokakuussa 1999 julkaistussa kertomuksessa todettiin sitä vastoin, että Puola oli edistynyt vain hieman EMUun osallistumista koskevissa valmisteluissaan.
Marraskuussa 2000 julkaistussa kertomuksessa todettiin, että kyseisen vuoden aikana Puola ei ollut saattanut mitään tätä alaa koskevia yhteisön säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään, mutta maa oli kyseiseen ajankohtaan mennessä hyväksynyt jo merkittävän osan EMUa koskevasta yhteisön säännöstöstä.
Marraskuussa 2000 julkaistussa kertomuksessa huomautettiin, että alalla ei ollut edistytty lainkaan kertomuksen kattaman jakson kuluessa.
Komissio huomautti lokakuussa 2002 julkaisemassaan kertomuksessa, että yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ei ollut edistytty lainkaan.
Marraskuussa 2003 julkaisemassaan kertomuksessa komissio totesi, että Puola noudattaa niitä sitoumuksia ja velvoitteita, joihin se on sitoutunut liittymisneuvotteluissa, mutta että eräät keskuspankin riippumattomuutta koskevat mukautukset ovat vielä välttämättömiä.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

EMUn kolmas vaihe alkoi 1. tammikuuta 1999. Tuo päivä merkitsi perinpohjaisia muutoksia kaikissa jäsenvaltioissa - niissäkin, jotka eivät liittyneet euroalueeseen välittömästi.

Kansallisten politiikkojen yhteensovittaminen (kansalliset lähentymisohjelmat, talouspolitiikan yleislinjat, monenkeskinen valvonta ja liiallisia alijäämiä koskeva menettely) on talouspolitiikan keskeinen kysymys. Kaikki valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan vakaus- ja kasvusopimusta, luopumaan julkisen talouden alijäämän suorasta rahoituksesta keskuspankin varoin ja julkisen sektorin erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa. Lisäksi valtioiden on pitänyt viedä loppuun pääomansiirtojen vapauttaminen.

Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu euroalueeseen, harjoittavat riippumatonta rahapolitiikkaa ja osallistuvat tietyin rajoituksin Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). Keskuspankkien on oltava riippumattomia, ja niiden pääasiallisena tavoitteena on oltava hintojen vakaus. Valuuttakurssipolitiikka on kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen asia, koska niiden on pystyttävä osallistumaan uuteen valuuttakurssimekanismiin.

Vaikka unionin jäsenyys edellyttää EMUn tavoitteiden hyväksymistä, lähentymiskriteerien täyttäminen ei ole jäsenyyden välttämätön edellytys. On kuitenkin tarpeellista, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat lähentymiskriteereitä hyvissä ajoin ja pysyvästi, sillä kriteerien täyttäminen kertoo vakauteen tähtäävästä makrotalouspolitiikasta.

ARVIOINTI

Puolaa voidaan pitää toimivana markkinataloutena, joka pystyy keskipitkällä aikavälillä selviytymään kilpailupaineista ja markkinavoimista unionissa. Kaupallinen yhdentyminen Euroopan unioniin (EU) on vahvistunut. Puolan julkisen talouden rahoitusasema on vakiintunut, ja se on selviytynyt hyvin Venäjän kriisistä. Vuoden 2000 kertomuksessa todettiin kuitenkin, että maan taloudessa on tullut ilmi useita epätasapainoa osoittavia tekijöitä. Asukaskohtainen (ostovoimapariteetin mukainen) bruttokansantuote (BKT) nousi vuonna 2000 säännöllisen kasvun myötä 39,2 prosenttiin EU:n keskiarvosta, kun se vuonna 1995 oli ollut alle 34 prosenttia. Näissä luvuissa ei kuitenkaan oteta huomioon suuria alueellisia eroja. Yksityissektorin osuus oli yli 70 prosenttia BKT:sta ja 72 prosenttia työpaikoista. Vuoden 2002 kertomuksessa todettiin, että työttömyys on yhä keskeinen siirtymäkauden ongelma. Työttömyysaste, joka vuonna 1997 oli 11 prosenttia, on viime vuosien aikana noussut ja oli vuonna 2001 18,4 prosenttia. Vuoden 2003 kertomuksessa todettiin, että Puolan makrotalouden tilanne on säilynyt vakaana, ja talous on toipumassa vähitellen lähinnä ulkoisen kysynnän ansiosta. Budjettialijäämä ja julkinen velka muodostavat yhdessä korkean työttömyysasteen (19,9 prosenttia vuonna 2002) kanssa pääasialliset haasteet Puolan viranomaisille.

Taloudellisen toimeliaisuuden alalla Puolan kokonaistuotanto nousi 6,9 prosenttia vuonna 1997. Seuraavana vuonna nousu oli 4,8 prosenttia. Vuoden 1998 keskivaiheilla alkanut kasvun hidastuminen oli välitön seuraus Venäjän kriisistä ja muista ulkoisista tekijöistä. Vuonna 1999 Puolan talous kasvoi 4,1 prosentin vauhdilla. Vuoden 2000 kasvuprosentti oli koko vuoden ajalta noin 4 prosenttia. Puolan talouskasvun vakuuttava tulos 1990-luvun keskivaiheilta alkaen päättyi vuonna 2001, jolloin taloudellinen toimeliaisuus alkoi selvästi hidastua. Vuoden 2002 ensimmäisen vuosineljänneksen kasvu oli tuskin 0,5 prosenttia. Tarkastelun kattaman kauden aikana kokonaistuotannon keskimääräinen kasvu on ollut korkea 4,2 prosenttia. Vuoden 2003 kertomuksessa todettiin, että vuoden 2001 ankaran hidastumisen jälkeen toimeliaisuus on hieman palautunut. Kokonaistuotanto oli lähes 1,4 prosenttia kun se vuonna 2001 oli 1 prosentin. Viimeaikainen kehitys saattaa todistaa toimeliaisuuden elpymisestä: kokonaistuotanto on noussut vuositasolla 2,2 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja 3,8 prosenttia toisella vuosineljänneksellä.

Julkisen talouden alalla vuoden 1999 budjettiehdotuksessa ennakoitiin julkisen talouden alijäämän supistuvan 2,15 prosenttiin, kun se vuonna 1998 oli ollut 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Keskipitkän aikavälin taloudellisen strategian mukaan Puolan pitäisi saada julkisen talouden rahoitusasemansa tasapainoon vuoteen 2003 mennessä. Vuonna 1999 alijäämä oli kuitenkin noin 3,5 prosenttia. Tähän olivat syynä sekä kausittaiset että rakenteelliset tekijät, jotka olivat johtaneet budjettipolitiikan höltymiseen. Rahoitusasema heikkeni uudelleen vuonna 2001, jolloin alijäämä nousi 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2002 kertomuksessa todettiin, että Puolan ponnisteluja talouden tervehdyttämiseksi on haitannut kasvun hidastuminen sekä puolalaisten viranomaisten haluttomuus uudistaa perusteellisesti julkisten menojen rakennetta. Julkinen velka laski kuitenkin huomattavasti vuoden 1997 47 prosentista 38,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2000 lopussa. Tämä suuntaus muuttui vuonna 2001, jolloin velkaantumisaste nousi 39,3 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2003 kertomuksessa todettiin, että julkisen talouden tilanne huononi viime vuonna entisestään talouskasvun hidastumisen vaikutuksesta ja finanssipolitiikan höltymisen seurauksena. Niinpä julkisen talouden alijäämä nousi 4,1 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että velka suhteessa BKT:hen lisääntyi 4,5 prosenttia.

Vuonna 1999 inflaatio laski uudelleen 7,3 prosenttiin. Tätä lukua on verrattava vuoden 1998 vuotuiseen keskiarvoon, joka oli 11,6 prosenttia. Vuonna 2000 hintojen nousu kiihtyi uudelleen 10,2 prosenttiin. Vuoden 2001 kertomuksessa todettiin, että inflaatio oli jatkuvasti hidastunut ja laski vuoden 2001 lopussa 3,5 prosenttiin. Vuoden 2003 kertomuksessa todettiin, että vuonna 2002 inflaatio on hidastunut edelleen voimakkaasti, pääasiallinen inflaatio oli vuositasolla vain 0,8 prosenttia. Vuoden 2003 alusta lähtien hintojen nousu on ollut hyvin vähäistä.

Puolan viranomaiset toteuttavat selkeää valuuttakurssipolitiikkaa, joka perustuu ns. crawling peg (askeltava devalvaatio) -järjestelmään. Venäjän kriisiä seuranneen valuuttakurssien heilahtelun vuoksi zloty menetti lähes 10 prosenttia arvostaan. Huhtikuussa 2000 Puola siirtyi vapaasti kelluvan valuutan järjestelmään, joka strategiana soveltuu yhteen inflaatiotavoitteiden määrittämisen kanssa. Puolan valuuttaa koskevan kellumispäätöksen jälkeen valuuttakurssi on noussut, mikä johtuu pääasiassa korkeasta reaalikorkotasosta. Vuoden 2002 kertomuksessa todettiin, että järjestelmän vaihdon jälkeen keskuspankki on jatkanut kelluvaan valuuttakurssiin ja inflaation suoraan määrittämiseen perustuvaa politiikkaansa. Tätä yhdistelmää pidetään erittäin sopivana Puolan talouselämälle nykyisessä siirtymäkauden myöhäisessä vaiheessa sekä EMUa silmällä pitäen. Vuoden 2003 kertomuksessa todettiin, että Puolan zlotyn todellinen arvonalennus, joka on ollut havaittavissa vuoden 2001 puolivälistä lähtien, on auttanut Puolan viennin kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Vuonna 1997 Puolan vaihtotaseen alijäämä oli 3,2 prosenttia. Vuonna 1998 vaihtotaseen alijäämä voimistui ja nousi 4,3 prosenttiin ja sen jälkeen vuonna 1999 7,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Alijäämän voimakas lisääntyminen oli talouspolitiikan suurin haaste. Vuonna 2000 vaihtotaseen alijäämä laski siedettävämmälle tasolle eli 6,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2001 alijäämän arvioitiin olevan 4 prosenttia. Kertomusten kattaman koko jakson aikana vaihtotaseen alijäämä oli jatkuvasti vähintään 4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämää on rahoitettu yhä enemmän ulkomaisilla suorilla sijoituksilla. Vuoden 2003 kertomuksessa todettiin, että vaihtotaseen alijäämä on taas viime vuonna supistunut 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Rakenneuudistusten alalla Puolan hallitus hyväksyi heinäkuussa 1998 ohjelman julkisten yritysten yksityistämiseksi vuoden 2001 loppuun mennessä. Lisäksi tarkoituksena oli toteuttaa aluehallintojärjestelyjen, eläkejärjestelmän ja terästeollisuuden uudistuksia. Hiili- ja terästeollisuuden rakenneuudistuksella oli maatalouden uudistusten tavoin huomattavia sosiaalisia seurauksia. Maatalouden osuus kokonaistuotannosta putosi vuoden 1989 13 prosentista 6 prosenttiin vuonna 1997. Vaikka julkiset viranomaiset eivät enää säätelekään suurinta osaa hinnoista, tietyillä markkinoilla on yhä vääristymiä. Uudistuksia on jatkettu rahoitusalalla, josta ulkomaiset sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia. Vuoden 1999 kertomuksessa todettiin, että pankkien yksityistäminen oli edennyt merkittävästi. Hallitus oli esittänyt verotusjärjestelmän uudistamista. Komissio huomautti vuoden 2000 kertomuksessaan, että maa oli kehittynyt edelleen toimivana ja avoimena markkinataloutena, mikä oli seurausta varovaisesta talouspolitiikasta sekä erityyppisten rakenneuudistusten täytäntöönpanosta. Hintojen vapauttaminen oli saatu suurimmaksi osaksi päätökseen. Yksityistäminen ja rakenneuudistukset olivat yleisesti ottaen edistyneet vuoden 2001 aikana. Vuoden 2002 kertomuksessa arvioitiin, että Puola on saanut päätökseen kauppaan ja hintojen vapauttamiseen liittyvät siirtymävaiheen uudistukset ja että maa on edistynyt hyvin yksityistämisohjelmansa täytäntöönpanossa. Lisäksi kertomuksessa arvioitiin rakenneuudistusten edistyneen huomattavasti. Eläkejärjestelmän, terveydenhoidon, koulutuksen ja aluehallintojärjestelyjen laajoissa uudistuksissa on edistytty. Useiden yksityistettyjen alojen rakenneuudistukset ovat onnistuneet hyvin. Uudistusohjelmaa ei kuitenkaan ole vielä saatu päätökseen. Vuoden 2003 kertomuksessa todettiin, ettei rakenneuudistuksissa ole käytännössä edistytty verrattuna edellisen vuoden kertomukseen. Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana yksityistäminen on hidastunut huomattavasti.

Keskuspankin riippumattomuuden alalla hyväksyttiin elokuussa 1997 uusi Puolan keskuspankkia koskeva laki. Laissa keskuspankin tärkeimmäksi tavoitteeksi määrättiin hintojen vakaus. Uusi oikeudellinen kehys vahvistaa keskuspankin riippumattomuutta, sillä sen ei enää tarvitse pyytää parlamentin hyväksyntää rahapoliittisille toimintaohjeilleen. Lisäksi keskuspankin luotot ja varojensiirrot julkisille viranomaisille kiellettiin lokakuusta 1998 alkaen. Vuoden 1999 kertomuksessa huomautettiin, että Puola hyväksyi marraskuussa 1998 julkista taloutta koskevan lain, jossa kiellettiin kokonaan julkisen talouden suora keskuspankkirahoitus ( castellano deutsch english français ). Puolan keskuspankkia koskevaan lakiin on tehtävä vielä teknisiä muutoksia, jotta sen institutionaalinen ja taloudellinen riippumattomuus voitaisiin taata. Vuoden 2000 kertomuksessa kehotettiin muuttamaan pankin sääntöjä, jotka koskevat varojen hallinnointia, riippumatonta tilintarkastusjärjestelmää sekä hallituksen edustajan osallistumista rahapolitiikkaa käsitteleviin neuvoston kokouksiin. Parlamentti ei ole hyväksynyt Puolan keskuspankkia koskevan lain muutosehdotusta, jonka tarkoituksena oli mukauttaa Puolan lainsäädäntö yhteisön säännöstöön. Viimeksi julkaistussa kertomuksessa pantiin merkille Puolan pyrkimys mukauttaa lainsäädäntönsä täysin yhteisön säännöstöön viimeistään vuoden 2002 lopussa. Vuoden 2003 kertomuksessa todettiin, että keskuspankkia koskeva laki on vielä tietyiltä kohdin yhteensopimaton yhteisön säännöstön kanssa. Erityisesti olisi poistettava hallituksen edustajan mahdollisuus osallistua rahapolitiikan neuvoston kokouksiin.

Neuvotteluissa Puola hyväksyi täysin talous- ja rahaliittoa koskevan yhteisön säännöstön, sellaisena kuin se on määritettynä EY:n perustamissopimuksen VII osastossa. Tarvittavat hallintojärjestelyt yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa ja noudattamista varten on otettu käyttöön. Tätä lukua koskevat neuvottelut on saatettu päätökseen joulukuussa 2002. Maa ei ole pyytänyt siirtymäjärjestelyjä. Yleisesti ottaen Puola noudattaa tällä alalla tekemiään sitoumuksia.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 15.03.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun