RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Latvia

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(97) 2005 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(98) 704 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(1999) 506 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2000) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1749 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1405 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1203 - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa komissio katsoi, että oli ennenaikaista ottaa kantaa siihen, voisiko Latvia osallistua euroalueeseen liittymisestään alkaen ja että sen osallistuminen talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen euroalueen ulkopuolella olevana valtiona oli edelleen ongelmallista. Komissio kehotti erityisesti Latviaa saattamaan keskuspankkia koskevan lainsäädäntönsä yhteisön vaatimusten mukaiseksi. Komission päätelmien mukaan Latvia oli jo vapauttanut pääomanliikkeet lähes kokonaan, eikä jäljellä olevien rajoitusten poistamisen pitäisi aiheuttaa suuria hankaluuksia.
Vuotta 1998 koskevan kertomuksen mukaan Latvia on edistynyt jonkin verran valmisteluissaan talous- ja rahaliittoon osallistumiseksi.
Lokakuussa 1999 laatimassaan kertomuksessa komissio pani merkille, että Latvia oli edistynyt johdonmukaisesti valmisteluissaan EMUun liittymiseksi, varsinkin keskuspankkinsa riippumattomuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Marraskuussa 2000 laaditussa kertomuksessa todetaan, että ensimmäisen määräaikaiskertomuksen jälkeen ei ole annettu uutta lainsäädäntöä.
Marraskuussa 2001 laatimassaan kertomuksessa komissio panee merkille, että Latvian koko lainsäädäntö on suurelta osin yhteisön säännöstön mukaista.
Lokakuussa 2002 laatimassaan kertomuksessa komissio katsoo, että Latvia on viimeisen määräaikaiskertomuksen jälkeen edistynyt tämän säännöstön käyttöönotossa.
Marraskuussa 2003 laaditussa kertomuksessa todetaan, että yleisesti ottaen Latvia täyttää liittymisneuvotteluissa tekemänsä sitoumukset ja pystyy yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon liittymispäivästä lähtien.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

EMUn kolmas vaihe käynnistyi 1. tammikuuta 1999. Kyseinen päivämäärä merkitsee perinpohjaisia muutoksia kaikille jäsenvaltioille, niillekin, jotka eivät osallistu euroalueeseen alusta alkaen.

Talouden kannalta keskeistä on kansallisten politiikkojen koordinointi (kansalliset lähentymisohjelmat, talouden yleiset suuntaviivat, monenvälinen valvonta ja liiallisia alijäämiä koskeva menettely). Kaikkien valtioiden on noudatettava vakaus- ja kasvusopimusta, luovuttava keskuspankin myöntämästä julkishallinnon alijäämän suorasta rahoituksesta ja viranomaisten erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa sekä saatettava päätökseen pääomanliikkeiden vapauttaminen.

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu euroalueeseen, harjoittavat itsenäistä rahapolitiikkaa ja osallistuvat tietyin rajoituksin Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). Keskuspankkien on oltava riippumattomia ja pidettävä ensisijaisena tavoitteenaan hintojen vakautta. Valuuttakurssipolitiikka on yhteistä etua koskeva kysymys kaikille niille jäsenvaltioille, joiden on kyettävä osallistumaan uuteen valuuttakurssimekanismiin.

Vaikka liittyminen edellyttääkin EMUn tavoitteiden hyväksymistä, lähentymiskriteerien noudattaminen ei ole ennakkoehto. Koska lähentymiskriteerit ovat kuitenkin osoitus vakauteen pyrkivästä talouspolitiikasta, on välttämätöntä, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat niitä hyvissä ajoin ja pysyvästi.

ARVIOINTI

Latvia saavutti itsenäisyyden vasta 1991. Maa on joutunut samalla kertaa sekä suunnittelemaan markkinataloutta että perustamaan uusia instituutioita. Uudistukset alkoivat sen vuoksi myöhäisessä vaiheessa ja melko hitaasti. Latvia edistyi huomattavasti vakaiden makrotaloudellisten puitteiden ja markkinatalouden perustamisessa vuoteen 1998 asti. Valtiolla on keskipitkällä aikavälillä hyvät mahdollisuudet selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineesta Euroopan unionissa. Vuoden 1999 kertomuksen mukaan Latviaa voidaan pitää toimivana markkinataloutena. Latvian talous on hyvin avoin, ja sen kaupan integraatio EU:n kanssa edistyy jatkuvasti. Latvian bruttokansantuote (BKT) henkeä kohti oli 33,1 prosenttia yhteisön keskiarvosta vuonna 2001.

Taloudellisen toiminnan kannalta BKT:n 6,5 prosentin kasvu vuonna 1997 oli erityisen voimakasta. Venäjän kriisi vaikutti tuntuvasti Latvian talouteen vuoden 1998 jälkipuoliskosta lähtien. Kokonaistuotannon kasvu hidastui sen vuoksi 3,6 prosenttiin. Vuoden 1998 Venäjän kriisistä johtunutta talouden laskusuhdannetta seurasi nopea elpyminen. Viennin, investointien ja yksityisen kulutuksen vaikutuksesta BKT nousi 6,6 prosenttia vuonna 2000 ja 7,7 prosenttia vuonna 2001 maailmanlaajuisesta talouden laskusuhdanteesta huolimatta. Kokonaistuotanto kasvoi keskimäärin 6,1 prosenttia vuodessa komission kertomusten kattamalla ajanjaksolla. Vuonna 2003 laaditussa kertomuksessa todetaan, että taloudellinen toiminta on pysynyt vilkkaana epäsuotuisista ulkoisista olosuhteista huolimatta. Vuonna 2002 BKT:n kasvu pysyi voimakkaana ja oli 6,1 prosenttia. Kasvu on kiihtynyt entisestään vuoden 2003 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja kahdessatoista kuukaudessa se saavutti 8,8 prosenttia.

Julkisen talouden tilannetta kuvasti julkisen talouden rahoitusasema, joka oli 1,8 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:een vuonna 1997. Vuonna 1998 julkisen talouden rahoitusaseman ylijäämä oli 0,3 prosenttia suhteessa BKT:een. Sen jälkeen talouskasvun taantuminen johti julkisen talouden alijäämään, joka oli 4,2 prosenttia suhteessa BKT:een vuonna 1999. Julkisen talouden alijäämä laski 2,8 prosenttiin vuonna 2000 ja supistui seuraavina vuosina niin, että se oli 1,6 prosenttia suhteessa BKT:een vuonna 2001. Vuoden 2002 varainhoitolaissa ennustetaan alijäämän kasvavan 2,75 prosenttiin. Vuodesta 1999 lähtien finanssipolitiikka on ollut suunnattu rahoitusaseman tasapainon saavuttamiseen keskipitkällä aikavälillä. Julkishallinnon keskimääräinen bruttovelka on sitä vastoin kasvanut tarkastellun ajanjakson aikana suhteellisen vähän, eli 13,6 prosenttiin suhteessa BKT:een. Se on kasvanut joka vuosi, ja vuonna 2001 se nousi 2,1 prosenttiyksiköllä eli 16 prosenttiin suhteessa BKT:een. Vuonna 2003 laaditussa kertomuksessa todetaan, että julkisen talouden tervehdyttämisprosessi on keskeytynyt ja vuonna 2002 finanssipolitiikka on kääntynyt kasvuhakuisemmaksi. Julkisen talouden alijäämä on siis noussut 3 prosenttiin. Julkinen velka on kuitenkin melko vähäistä, vuonna 2002 se saavutti 15,2 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Vuoden 1997 puolivälistä alkaen inflaatio on hidastunut säännöllisesti. Elokuussa 1999 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio vakiintui 2,1 prosenttiin, kun se syyskuussa 1998 oli 3,5 prosenttia. Koko vuoden 1999 inflaatiovauhti pysyi Latviassa hitaana, keskimäärin 2,4 prosentissa, mutta kiihtyi 3,7 prosenttiin huhtikuussa 2000. Hinnat nousivat kyseisenä vuonna keskimäärin 2,6 prosenttia ja vuonna 2001 keskimäärin 2,5 prosenttia. Komission kertomusten kattamalla ajanjaksolla hinnat nousivat keskimäärin 3,9 prosenttia. Inflaatio hidastui 2 prosenttiin vuonna 2002, mutta kiihtyi taas 2,5 prosenttiin huhtikuussa 2003.

Valuuttakurssien osalta Latvian rahapolitiikan keskeinen tavoite on säilyttää kiinteä valuuttakurssi valuuttakoriin nähden. Kesän 1999 aikana valuuttaan kohdistui jännitteitä kehittymässä olevan julkisen talouden alijäämän aiheuttaman levottomuuden vuoksi. Keskuspankki katsoo kuitenkin olevansa teknisesti valmis kiinnittämään Latvian valuutan euroon milloin tahansa. Vuonna 1999 latin valuuttakurssi nousi 4,7 prosenttia Latvian tärkeimpien kauppakumppaneiden valuuttoihin nähden. Vuoden 2001 kertomuksen mukaan Latvian keskuspankin rahapolitiikka oli onnistunutta kiinnitysjärjestelmän ansiosta, sillä se auttoi osaltaan turvaamaan hintojen vakauden. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että rahatalouden tilanne on suosinut valuuttakurssien vakiinnuttamista ja on siis osaltaan vaikuttanut makrotalouden vakauteen.

Latvian vaihtotaseen vaje on huomattava ja pyrkii lisääntymään kasvun nopeutumisen myötä. Vuonna 1997 alijäämä nousi 6,3 prosenttiin suhteessa BKT:een. Venäjän kriisin puhjettua elokuussa 1998 vienti Itsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY) tyrehtyi lähes puoleen. Vuoden 1999 loppupuolelta lähtien alijäämä, joka on edelleen huomattava, supistui hieman. Viennistä saatujen hyvien tulosten ansiosta alijäämä on vähentynyt selkeästi: vuonna 1999 se oli 9,6 prosenttia suhteessa BKT:een ja vuonna 2000 se laski 6,8 prosenttiin. Vuonna 2001 alijäämä kasvoi 9,7 prosenttiin. Komission kertomusten kattamalla ajanjaksolla alijäämä oli keskimäärin 8,6 prosenttia suhteessa BKT:een. Vuonna 2003 laaditussa kertomuksessa todetaan, että alijäämä on laskenut 7,7 prosenttiin suhteessa BKT:seen, joka kuitenkin on verrattain korkea luku.

Rakenneuudistuksissa Latvia on edistynyt hyvin. Aikataulun mukaan 95 prosenttia entisistä valtionyrityksistä piti yksityistää 1. heinäkuuta 1998 mennessä. Yksityistämistä ollaan siis saamassa päätökseen. Latviassa yksityisen sektorin osuus BKT:sta on nykyisin 65 prosenttia ja työpaikoista 69 prosenttia. Hallitus jatkoi talouden rakenteellisten puutteiden korjaamista vuonna 2000. Rahoitusalalla saavutettiin huomattavaa edistystä ja eläkejärjestelmän uudistamiseksi toteutettiin ensimmäiset toimenpiteet. Latvian pankkialan rakenneuudistukset on käytännöllisesti katsoen saatettu päätökseen. Vuoden 2001 kertomuksen mukaan työttömyys on pysynyt melko vakaana, mutta on kuitenkin korkea. Keskimääräinen koulutustaso on Latviassa suhteellisen korkea. Talouden rakenteet ovat kehittyneet huomattavasti, mutta kehitys on hiljattain hidastunut. Hallitus on jatkanut yksityistämispolitiikkaa. Rakenneuudistuksia koskevia suunnitelmia on toteutettu julkisissa yrityksissä, joiden yksityistämistä ei suunnitella. Eläkeuudistusta toteutetaan suunnitelmien mukaan. Aktiivisten työllisyyspolitiikkojen soveltamisessa on pantu merkille edistystä, mutta kaikkea rakenteellista jäykkyyttä ei ole poistettu.

Keskuspankin riippumattomuuden varmistamiseksi lyhytaikaisten lainojen myöntäminen valtiolle kiellettiin lailla vuonna 1998. Latvia on edistynyt huomattavasti valmisteluissaan EMUun liittymiseksi ensi vuonna. Keskuspankilla ei enää ole oikeutta ostaa valtionlainoja ensimarkkinoilla eikä viranomaisilla erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa ( castellano deutsch english français ). Vuotta 2000 koskevassa kertomuksessa kuitenkin edellytettiin julkisen velan ja julkisen talouden alijäämän määritelmien yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön vaatimusten kanssa. Latvian keskuspankin perustamissäädöksessä on edelleen esitetty erottamisen perusteiksi sellaisia tekijöitä, jotka voivat olla ristiriidassa yhteisön säännöstön kanssa. Kesäkuussa 2002 annettiin Latvian keskuspankkia koskevaa uutta lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on kyseisen lainsäädännön suurempi yhdenmukaistaminen keskuspankin riippumattomuutta koskevan yhteisön säännöstön kanssa, varsinkin keskuspankin johtokunnan jäsenten erottamisperusteiden osalta. Vuonna 2003 laaditussa kertomuksessa todetaan, että Latvian lainsäädäntö on yhteisön säännöstön mukainen lukuun ottamatta yhtä alaa: Latvian on tehtävä vielä yksi muutos keskuspankkia koskevaan lakiin varmistaakseen keskuspankin jäsenten henkilöllisen riippumattomuuden.

Neuvottelutilanteen osalta Latvia toteaa olevansa valmis hyväksymään talous- ja rahaliittoa koskevan yhteisön säännöstön ja noudattavansa sitä kokonaisuudessaan. Latvia on yhdenmukaistanut lainsäädäntöään laajasti EMUa koskevan yhteisön säännöstön kanssa ja sillä on tarvittavat hallinnolliset valmiudet. Tätä lukua koskevat neuvottelut on saatettu päätökseen joulukuussa 2002. Latvia ei ole pyytänyt erityisiä siirtymäjärjestelyjä. Latvia noudattaa yleisesti sitoumuksia, joita se on tehnyt tämän alan liittymisneuvottelujen yhteydessä.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 15.03.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun