RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Unkari

Arkisto

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(97) 2001 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(98)700 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM (1999) 505 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM (2000) 705 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1748 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1404 - ei julkaistu EYVL:ssä]
Komission kertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1205 - ei julkaistu EUVL:ssä].
Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa komissio katsoi, että oli ennenaikaista ottaa kantaa siihen, voisiko Unkari osallistua euroalueeseen liittymisestään alkaen, vaikka sen osallistumisen talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen euroalueen ulkopuolella olevana valtiona ei pitäisikään aiheuttaa ongelmia keskipitkällä aikavälillä. Komissio kehotti joka tapauksessa Unkaria saattamaan keskuspankkia koskevan lainsäädäntönsä yhteisön vaatimusten mukaiseksi ja harjoittamaan edelleen vakauteen tähtäävää raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa. Lisäksi komissio kehotti Unkaria toteuttamaan pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia lisätoimia varsinkin ulkomaille suuntautuvien pääomanliikkeiden osalta.
Vuotta 1998 koskevan kertomuksen mukaan Unkari ei ole edistynyt paljoakaan valmisteluissaan talous- ja rahaliittoon liittymiseksi.
Vuotta 1999 koskevassa kertomuksessaan komissio katsoi, ettei Unkari ole edelleenkään edistynyt kovin paljoa valmisteluissaan talous- ja rahaliittoon osallistumiseksi.
Vuotta 2000 koskevassa kertomuksessa todetaan, ettei Unkari ole edelleenkään edistynyt kovin paljoa valmisteluissa EMUun osallistumiseksi, vaikka Unkarin valuutta onkin tammikuusta 2000 alkaen ollut kokonaan sidottu euroon.
Vuotta 2001 koskevassa kertomuksessa komissio katsoo, että ensimmäisen määräaikaiskertomuksen laatimisen jälkeen Unkari on edistynyt hyvin EMUun liittyvän yhteisön säännöstön käyttöönotossa.
Vuotta 2002 koskevassa kertomuksessa todetaan, ettei Unkari ole edistynyt merkittävästi EMUun liittyvissä kysymyksissä, vaikka sen lainsäädäntö onkin pitkälti yhdenmukaista vastaavan yhteisön säännöstön kanssa.
Marraskuussa 2003 antamassaan kertomuksessa komissio katsoi, että Unkari noudattaa liittymisneuvottelujen mukaisia sitoumuksiaan ja täyttää neuvotteluissa asetetut vaatimukset talous- ja rahaliiton osalta.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

EMUn kolmas vaihe käynnistyi 1. tammikuuta 1999. Kyseinen päivämäärä merkitsee perinpohjaisia muutoksia kaikille jäsenvaltioille, niillekin, jotka eivät osallistu euroalueeseen alusta alkaen.

Talouden kannalta keskeistä on kansallisten politiikkojen koordinointi (kansalliset lähentymisohjelmat, talouden yleiset suuntaviivat, monenvälinen valvonta ja liiallisia alijäämiä koskeva menettely). Kaikkien valtioiden on noudatettava vakaus- ja kasvusopimusta, luovuttava keskuspankin myöntämästä julkishallinnon alijäämän suorasta rahoituksesta ja viranomaisten erityisoikeuksista rahoituslaitoksissa sekä saatettava päätökseen pääomanliikkeiden vapauttaminen.

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu euroalueeseen, harjoittavat itsenäistä rahapolitiikkaa ja osallistuvat tietyin rajoituksin Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ). Keskuspankkien on oltava riippumattomia ja pidettävä ensisijaisena tavoitteenaan hintojen vakautta. Valuuttakurssipolitiikka on yhteistä etua koskeva kysymys kaikille niille jäsenvaltioille, joiden on kyettävä osallistumaan uuteen valuuttakurssimekanismiin.

Vaikka liittyminen edellyttääkin EMUn tavoitteiden hyväksymistä, lähentymiskriteerien noudattaminen ei ole ennakkoehto. Koska lähentymiskriteerit ovat kuitenkin osoitus vakauteen pyrkivästä talouspolitiikasta, on välttämätöntä, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat niitä hyvissä ajoin ja pysyvästi.

ARVIOINTI

Jo vuonna 1997 antamassaan lausunnossa, joka käsitteli Unkarin jättämää Euroopan unionin jäsenyyshakemusta, komissio katsoi, että Unkaria voidaan pitää toimivana markkinataloutena ja että sen pitäisi kyetä selviytymään kilpailun ja markkinavoimien paineesta unionissa keskipitkällä aikavälillä. Jo yli 70 prosenttia Unkarin viennistä suuntautuu Euroopan unioniin. Unkari on tasaisesti kuronut umpeen välimatkaa Euroopan unioniin. Vuonna 2000 Unkarin bruttokansantuote (BKT) henkeä kohti oli 52 prosenttia EU:n keskiarvosta. Vuoden 2003 kertomuksessa todetaan, että Unkarin kansantalouden yleinen tasapaino on heikentynyt erityisesti BKT:n koostumuksen, maksutaseen sekä valuuttakurssien ja korkotason vakauden osalta.

Unkarin taloudellinen toiminta on viime vuosina ollut voimakasta. BKT kasvoi 4,4 prosenttia vuonna 1997. Vuonna 1998 Unkarin talous kasvoi 5,1 prosenttia kotimaisen kysynnän ansiosta. Vuonna 1999 Unkarin talous kasvoi 4,5 prosenttia. Vuotta myöhemmin Unkarin talouden kasvuvauhti oli 5,2 prosenttia, eli nopeinta sitten siirtymäkauden alkamisen. Kansainvälisen ympäristön huononemisesta huolimatta BKT jatkoi kasvuaan 3,8 prosentin vauhtia ja vaikuttaa siltä, että kasvu yltää 3 prosenttiin vuoden 2002 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Vuodesta 1997 lähtien kasvu on ollut keskimäärin 4,5 prosenttia. Vuoden 2003 kertomuksessa komissio toteaa BKT:n kasvaneen 3,3 prosenttia vuonna 2002 kansainvälisen ympäristön vaikeista olosuhteista huolimatta. Vuoden 2003 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kasvu on ollut 2,6 prosenttia vuositasolla.

Julkista taloutta on vähitellen suunnattu kohti talouden vakauttamista. Vuonna 1997 alijäämä kasvoi 4,6 prosenttiin suhteessa BKT:een ja jäi alle 5 prosenttiin suhteessa BKT:een vuonna 1998. Vuonna 1999 julkisen talouden alijäämä oli 3,7 prosenttia suhteessa BKT:een. Vuosien saatossa Unkari on vakauttanut talouttaan vähitellen. Vuonna 2000 julkisen velan osuus BKT:sta laski 55,7 prosenttiin ja oli siis 4,8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 1999. Vuonna 2000 ja 2001 julkisen talouden alijäämän supistuminen hidastui. Vuonna 2000 toteutunut julkisen talouden alijäämä osoittautui 3,1 prosentiksi suhteessa BKT:een. Sen jälkeen julkisen talouden tilanne huononi. Vuonna 2001 alijäämä oli 4,1 prosenttia suhteessa BKT:een. Vuoden 2003 kertomuksen mukaan vuonna 2002 julkisen talouden alijäämä kasvoi 9,2 prosenttiin suhteessa BKT:een. Tämän alijäämän kasvun vuoksi julkinen velkataakka kasvoi 56,3 prosenttiin suhteessa BKT:een vuonna 2002, kun se vuonna 2001 oli 53,4 prosenttia. Unkarin hallitus on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen saattaa julkisen talouden alijäämä alle 5 prosenttiin suhteessa BKT:een vuonna 2003 ja 3,8 prosenttiin vuonna 2004.

Inflaation torjuminen on ollut yksi Unkarin suurimmista ongelmista. Vuonna 1998 inflaatio hidastui selvästi keskimäärin 14,3 prosenttiin (kun se vuotta aiemmin oli 18 prosenttia) ja alitti 10 prosenttia tammikuussa 1999. Inflaatio on yksi Unkarin makrotaloudellisen kehityksen pettymyksen aiheista. Hintojen vakautuminen on ollut hidasta. Tästä tietoisina Unkarin viranomaiset ovat vuoden 2001 keväästä alkaen toteuttaneet päättäväisempiä toimia inflaation torjumiseksi. Kohdennetun inflaatiopolitiikan avulla on voitu torjua korkeita inflaatio-odotuksia. Sen jälkeen inflaatio on hidastunut nopeasti 4,6 prosenttiin heinäkuussa 2002. Vuonna 2002 inflaatio putosi 5,2 prosentin vuositasolle, ja toukokuussa 2003 se saavutti siirtymävaiheen alhaisimman tasonsa (3,6 prosenttia vuositasolla). Elokuussa 2003 kuluttajahintojen nousu oli 4,7 prosentin vuositasolla.

Valuuttakurssien osalta Unkarin keskuspankki jatkoi vuonna 1995 käyttöön otetun mukautettaviin pariteetteihin perustuvan valuuttakurssijärjestelmän soveltamista. Vuonna 1999 valuuttakurssipolitiikan tavoitteet uhkasivat yhä pahemmin olla ristiriidassa inflaatiopolitiikan tavoitteiden kanssa. Kansallisen valuutan arvo nousi huomattavasti valuuttakurssimuutosten ja vuoden 2000 rahapolitiikan ansiosta lievittäen näin ulkoisia inflaatiopaineita. Unkarin keskuspankki otti virallisesti käyttöön inflaatioon kohdennetun rahapolitiikan. Rahan arvo nousi huomattavasti, ja siihen kohdistui jonkin verran spekulatiivista vaihtelua valuuttakurssijärjestelmään tehdyn muutoksen jälkeen. Vuotta 2002 koskevassa kertomuksessa todetaan, että kelluva valuuttakurssijärjestelmä yhdistettynä inflaatioon kohdennettuun rahapolitiikkaan pitää yllä makrotalouden vakautta. Vahvan valuutan ja kohonneen korkotason yhdistelmä aiheutti vuoden 2003 alussa sen, että Unkarin florintti joutui spekulatiivisen hyökkäyksen kohteeksi lähennellessään vaihteluvälinsä ylärajaa. Tämän vuoksi maan keskuspankki alensi korkoja. Tilanteen rauhoituttua keskuspankki ja hallitus asettivat uudet inflaatiotavoitteet vuosiksi 2003 ja 2004 (3,5 +/- 1 prosenttia kumpanakin vuotena). Hallituksen ja keskuspankin yhteispäätöksellä florintin keskuskurssia suhteessa euroon alennettiin 2,26 prosentilla kesäkuussa 2003.

Vuonna 1998 vaihtotaseen vaje oli 4,9 prosenttia suhteessa BKT:een, joten se kaksinkertaistui vuodesta 1997. Vaihtotase on sen jälkeen kehittynyt suotuisasti, ja alijäämä on vakiintunut 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:een vuonna 2000. Tilanteen parannuttua edelleen alijäämä on pysynyt kohtuullisena, eikä sen rahoittaminen tuota vaikeuksia. Vuonna 2001 vaihtotaseen vaje pienentyi edelleen 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:een. Vuoden 2003 kertomuksen mukaan vaihtotase alkoi heiketä vuonna 2002, ja sen vaje kasvoi tuolloin 4 prosenttiin suhteessa BKT:een.

Komission lausunnon julkaisemisen aikoihin rakenneuudistukset olivat edenneet jo melko pitkälle. Varsinkin yksityistäminen oli suurelta osin käynnistynyt. Tähän asti hyvin sujunut yksityistämisprosessi on ollut huomattavan laaja. Yksityisen sektorin osuus oli noin 80 prosenttia BKT:sta vuoden 1998 lopussa, ja yksityistäminen on lähestulkoon saatettu päätökseen. Rakenneuudistusten vauhti on sen jälkeen hidastunut uudistusprosessin etenemisen tahdissa.
Suunnitelmat terveydenhuoltoalan uudistamiseksi ja talouspoliittisen strategian kehittämiseksi ovat kuitenkin viivästyneet. Eläkejärjestelmän uudistamista ei ole vielä saatettu päätökseen, ja lupaavasta alusta huolimatta terveydenhuollon uudistaminen on viivästynyt. Työttömyyden pysyvä väheneminen on yksi Unkarin suurimmista menestyksistä siirtymävaiheen aikana. Vuodesta 1997 lähtien työttömyys on vähitellen laskenut 9,0 prosentista 5,7 prosenttiin (2001). Vuoden 2003 kertomuksesta käy ilmi, että talousuudistus etenee uskottavasti, kun joitakin jäljellä olevia valtionyhtiöitä yksityistetään, hallinnollisesti säänneltyjä hintoja vapautetaan asteittain ja eläkejärjestelmää uudistetaan vaiheittain.

Unkarin lainsäädännössä ei säädetty keskuspankin riippumattomuudesta neuvottelujen alkaessa. Komission kertomuksissa pannaan merkille, että keskuspankin perussääntö on yhdenmukaistettava perustamissopimuksen säännösten kanssa. Keskuspankin riippumattomuuden takaavien säännösten laatimisessa ei edistytty myöskään vuosia 1998-2000 koskevien kertomusten mukaan. Unkari antoi kuitenkin kesäkuussa 2001 uuden lain, jolla lujitetaan kansallisen keskuspankin riippumattomuutta. Uudella lailla varmistetaan, että keskuspankin päätöksentekoelinten jäsenten henkilökohtaista riippumattomuutta koskevat säännökset ovat yhteisön säännöstön mukaisia. Lisäksi poistettiin Unkarin keskuspankin myöntämän suoran rahoituksen ( castellano deutsch english français ) mahdollisuus. Unkarin lainsäädäntö on siis EMUun liittyvissä kysymyksissä suurelta osin yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa. Heinäkuussa 2002 parlamentti hyväksyi valuuttakurssijärjestelmän määritystä sekä keskuspankin toimielinten ja niiden toimivallan määritelmää koskevan muutoksen. Näiden säännösten yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on saatu päätökseen.

Neuvottelutilanteen osalta Unkari toteaa hyväksyvänsä nykyisen yhteisön säännöstön ja noudattavansa sitä kokonaisuudessaan. Se perustaa tarvittavat hallintorakenteet yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi. Tätä lukua koskevat neuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa 2002. Unkari ei ole pyytänyt erityisiä siirtymäjärjestelyjä. Se noudattaa sitoumuksia, joita se on tehnyt tämän alan liittymisneuvottelujen yhteydessä.

Tämän tiedotustarkoituksessa laaditun yhteenvedon tarkoituksena ei ole tulkita tai korvata viiteasiakirjaa.

Viimeisin päivitys 11.03.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun