RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Reilu kauppa

Arkisto

Tiedonannon tavoitteena on käynnistää valmistelut reilua kauppaa koskevan yhteisön kannan laatimiseksi.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, annettu 29. marraskuuta 1999, "reilusta kaupasta" [KOM (99) 619 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Taustaa

Reilun kaupan edistäminen on osa yhteisön kehitysyhteistyötä koskevia laajoja tavoitteita eli köyhyyden torjuntaa, kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä asteittaista yhdentymistä maailmantalouteen.

Kaupalla on ratkaiseva merkitys vaurauden syntymisen ja siis kehityksen kannalta. Tämä tiedonanto on ensimmäinen vaihe asiaa koskevan yhteisön kannan laatimisessa.

Reilun kaupan määritelmä

Reilun kaupan käsitteellä viitataan yleensä sellaisiin kaupan toimiin, joilla vahvistetaan pientuottajien ja pientilallisten asemaa sen varmistamiseksi, etteivät ne syrjäydy maailmankaupasta. Käsite liittyy erityisesti kehitysmaihin, ja se on jaettu tässä tiedonannossa kahteen pääosaan, joiden tavoitteena on

  • sen varmistaminen, että tuottajat ja työntekijät saavat asianmukaisen osuuden voitosta
  • erityisesti työntekijöiden sosiaalisten olosuhteiden parantaminen sosiaalipalvelujärjestelmiin ja työntekijöiden edustusjärjestelmiin (esimerkiksi ammattijärjestötoimintaan) liittyvien puutteiden korvaamiseksi.

Käsite viittaa pitkän aikavälin kehitykseen. Sekä myyjien että kuluttajien osallistuminen reilun kaupan hankkeisiin on vapaaehtoista.

On syytä huomata, että "reilu kauppa" ja "eettinen kauppa" ovat eri käsitteitä. Käsitteellä "eettinen kauppa" tarkoitetaan nimenomaan kehitysmaissa toimivien yritysten toimintatapoja (esimerkiksi käytännesääntöjä).

Miten reilu kauppa toimii käytännössä?

Reilun kaupan tuotteet saavuttavat kuluttajat yleensä yksityisten aloitteiden kautta. Reilun kaupan toiminta on edennyt merkittävästi vuosien kuluessa.

Perinteiset reilun kaupan liikkeet

Reilun kaupan käsitettä kehittivät alun perin kansalaisjärjestöt. Sen filosofian perusperiaatteet ovat selkeät, ja sitä soveltavien vaihtoehtoisten kauppajärjestöjen perustajat ovat lähtöisin usein esimerkiksi kirkon tai hyväntekeväisyysjärjestöjen piiristä. Järjestöt osallistuvat kaikkiin toimintavaiheisiin (esimerkiksi tuotteiden hankintaan ja tuotantoon), ja saatu tuotto käytetään useimmiten kehitystyön hyväksi. Tuotteita ei aina merkitä.

Tuotteisiin liitettäviä merkkejä koskevat aloitteet

Perinteiset kaupalliset yritykset (esimerkiksi valintamyymälät) ovat osallistuneet entistä enemmän reilun kaupan hankkeisiin 1980-luvun lopulta lähtien, ja tuotteet saatetaan markkinoille tavanomaisten sääntöjen mukaisesti.

Tästä syystä tuotteiden aitouden varmistamiseksi on otettu käyttöön tuotteita koskevat merkkijärjestelmät. Reilun kaupan merkkijärjestelmiä on useita (esimerkiksi Fairtrade Mark), ja kunkin merkin takana oleva järjestö tarkistaa tuotantovaiheet sen varmistamiseksi, että tuote on reilun kaupan periaatteiden mukainen. Merkkijärjestöt asettavat myös arviointiperusteet, joita on noudatettava, jotta tuote saisi reilu kauppa -merkin. Arviointiperusteet on yhdenmukaistettu myös kansainvälisesti. Kaikki merkkijärjestöt ovat merkkien yhdenmukaistamisesta EU:ssa ja koko maailmassa vastaavan reilu kauppa -merkkien kansainvälisen kattojärjestön FLO:n (Fair Trade Labelling Organisations International) (EN) jäseniä.

Tuottajat ja maahantuojat, joiden on todettu täyttävän reilun kaupan arviointiperusteet, liitetään kansainväliseen reilun kaupan rekisteriin. Reilu kauppa -merkit rahoitetaan maahantuojien maksamilla rekisteröintimaksuilla ja myyjien maksamilla lupamaksuilla. Maksut perustuvat liikevaihtoon ja myynnin määrään.

Reilu kauppa Euroopan unionissa

Reilun kaupan osuus kulutuksesta on suhteellisen merkittävä Euroopassa. Reilun kaupan tuotteiden liikevaihto oli arviolta 200-250 miljoonaa euroa vuonna 1997. Euroopan kansalaisista 11 prosenttia ostaa näitä tuotteita, ja tehtyjen tutkimusten mukaan tämäntyyppisten tuotteiden kysyntä on erittäin suurta.

EU on jo käynnistänyt reilun kaupan aloitteita, joita ovat muun muassa Euroopan parlamentin päätöslauselmat sekä kansalaisjärjestöjen, reilun kaupan merkkejä myöntävien järjestöjen ja kehitysmaissa toteutettavien hankkeiden rahoitus. Lainsäädännön alalla unioni panee reilun kaupan periaatteita täytäntöön lukuisten välineiden avulla, joista mainittakoon esimerkiksi EU:n yleiseen tullietuusjärjestelmään liittyvät toimenpiteet. Eräissä ulkomaankauppaa koskevissa säädöksissä reilun kaupan tuotteille annettu suosituimmuusasema helpottaa näiden tuotteiden pääsyä yhteisön markkinoille.

Kansainvälinen yhteisö

Kansainvälinen yhteisö on tunnustanut reilun kaupan merkittävän aseman köyhimpien maiden kehityksessä. Maailman kauppajärjestön (WTO) (ES) (EN) (FR) mielestä tämän alan hankkeet eivät ole este markkinoiden vapauttamiselle, koska niihin ei liity tuontirajoituksia tai muunlaisia protektionistisia toimia. Hankkeet voidaan siis sovittaa yhteen maailmankaupan perusperiaatteiden kanssa.

Huomautukset

Komissio tuo esiin näkökohtia, joita olisi käsiteltävä reilun kaupan hankkeiden onnistumisen varmistamiseksi tulevaisuudessakin. Olisi lisättävä eri alojen toimijoiden soveltamien menettelytapojen johdonmukaisuutta sekä annettava reilun kaupan käsitettä koskeva oikeudellinen määritelmä ja sitä koskevat perusteet. Olisi myös parannettava reilun kaupan käsitteen piiriin kuuluvien tuotteiden seurantaa, tarkastusta ja valvontaa, jotta kuluttajille voitaisiin tarjota luotettava ja todellinen vaihtoehto. Lisäksi olisi annettava reilua kauppaa koskevaa kuluttajavalistusta ja jatkettava vuoropuhelua alan liikkeen kanssa esimerkiksi tätä tarkoitusta varten perustettavan foorumin yhteydessä.

Viimeisin päivitys 22.04.2008
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun