RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan kehitysrahaston budjetointi

Euroopan komissio suosittelee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille (AKT-maat) samoin kuin merentakaisille maille ja alueille (MMA) Euroopan kehitysrahastosta (EKR) myönnetyn tuen sisällyttämistä Euroopan unionin (EU) talousarvioon. Tällä tavoin voitaisiin tehostaa tuen julkista valvontaa, lisätä sen avoimuutta ja tehokkuutta sekä tehdä tuesta joustavampaa ja paremmin paikallisia tarpeita vastaavaa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 8 päivänä lokakuuta 2003, - Kohti AKT-maiden kanssa tehtävän yhteistyön täydellistä integroimista EU:n talousarvioon [KOM(2003) 590 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komissio suosittelee tiedonannossa AKT-maille ja MMA:illeEuroopan kehitysrahastosta (EKR) myönnetyn tuen sisällyttämistä EU:n talousarvioon.

POLIITTISESTI TOIVOTTAVA MUUTOS

Syrjäytymisvaaran torjuminen

Unionin ulkosuhteiden laajennuttua yhteistyösopimuksia on tehty monien muidenkin alueiden kanssa, ja EU:n ulkopuolelle suuntautuvan tuen määrä on kasvanut EU:n talousarviossa. Tämän vuoksi AKT-maiden erillinen rahoitus ei enää ole etuoikeus vaan pikemminkin epäkohta.

Nämä yhteistyösopimukset useiden maailman eri alueiden kanssa käsittelevät Cotonoun sopimuksen lailla lukuisia yhteisen edun mukaisia aiheita: poliittista vuoropuhelua, kauppajärjestelyjä, demokratiatavoitteita. EKR:n budjetoinnin jälkeen budjettirakenne sisältäisi kaikki tärkeimmät maantieteelliset ohjelmat. Teknisesti tällä saavutetaan suurempi yhteisvaikutus maantieteellisten ja maittain toteutettavien ohjelmien sekä tietyn aiheen mukaisten ohjelmien välille.

AKT-maiden kanssa toteutettavat yhteistyöohjelmat ovat poikineet runsaasti kokemuksia ja hyviä käytänteitä, joista olisi otettava mallia muiden kehitysalueiden kanssa toteutettavissa yhteistyöohjelmissa. EKR:n sisällyttäminen talousarvioon helpottaa eri ohjelmien välistä vuorovaikutusta.

EKR:n sisällyttäminen talousarvioon helpottaa niin ikään Afrikan alueiden välistä yhteistyötä. Johdonmukaisemmasta lähestymistavasta hyötyisivät myös Karibian maat suhteissaan Latinalaiseen Amerikkaan ja Tyynenmeren maat suhteissaan Aasiaan.

Itsenäisempi rahoitus

EKR:n budjetoinnin ansiosta EU-AKT-yhteistyön rahoitus olisi itsenäisempää kuin aiemmassa järjestelyssä, jossa rahoitus muodostui vapaaehtoisista maksuosuuksista, joihin kansalliset näkökohdat vaikuttivat. Rahoituksella olisi näin paremmat jatkonäkymät. Jäsenvaltioiden kannalta se merkitsee sitä, että taloudellinen yhteistyö AKT-maiden kanssa toteutetaan yhteisön tasolla.

Vahvempi oikeutus

EKR on tällä hetkellä ainoa menoerä, joka ei edellytä Euroopan parlamentin hyväksyntää. EKR:n budjetointi poistaisi tämän poikkeavuuden ja vahvistaisi samalla ulkopuolelle suuntautuvan EU:n tuen julkista oikeutusta. Koska AKT-maiden kanssa tehtävä yhteistyö ei sisälly talousarvioon, se ei ole myöskään mukana EU:n yhdessä tärkeimmistä poliittisen päätöksenteon prosesseista. Vaaraa siitä, että suhteet AKT-maiden kanssa jäävät muiden taloudellisesti paremmin toimeentulevien alueiden varjoon suurentaa se, että AKT-maat eivät ole esillä EU:n poliittisilla näyttämöillä. Lisäksi AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous saisi lisävahvistusta, jos sen jäseniä kuuluisi Euroopan parlamenttiin.

Avoimuuden kasvu

Kaikkien ulkopuolelle suuntautuvaan tukeen liittyvien menojen sisällyttäminen yhtenäiseen talousarvioon auttaisi kokonaiskuvan saamista tällaisesta tuesta ja yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta niin rahoituksen määrän kuin maantieteellisen jakautumisenkin suhteen. Euroopan yhteisön (EY) menoista kiinnostuneet kansalaiset voisivat vastedes perehtyä yhteen asiakirjaan.

Tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen

EKR:n sisällyttäminen talousarvioon parantaisi kustannusvaikuttavuutta. Hallinnollisten ja oikeudellisten sääntöjen, päätöksentekorakenteiden ja maksusitoumusten yhdenmukaistaminen poistaisi jonkin verran päällekkäisyyttä, jota tällä hetkellä esiintyy eri toimijoiden ja osapuolten kesken. Yhdenmukaistaminen yksinkertaistaisi raportointia, vähentäisi erityisesti tuensaajamaiden hallinnollista taakkaa ja edesauttaisi kehitysmaiden haasteisiin vastaamista. Talousarvioon sovellettavat varainhoidon periaatteet säännöllistäisivät menoja ja parantaisivat tuen kanavointia AKT-maille.

BUDJETOINNIN HUOLENAIHEET

Säilyykö AKT-kumppanuuden laatu?

Kyllä. Komission mielestä Euroopan kehitysrahastolla on historiallista merkitystä, mutta se ei ole olennainen osa AKT-maiden ja EU:n välisiä erityissuhteita. Cotonoun sopimus on edelleen kumppanuuden kulmakivi, ja sitä sovelletaan jatkossakin AKT-EU-suhteiden sääntelyyn.

Kuhunkin AKT-maahan liittyvät sitoumukset toteutetaan edelleen näiden maiden laatimien ja hyväksymien ohjelmien perusteella. Kunkin maan hallitus on jatkossakin läheisesti tekemisissä monivuotisten maaohjelmien ja vuotuisten toimintaohjelmien laatimiseen liittyvien seikkojen kanssa.

Vaarannetaanko budjetoinnilla EU:n AKT-maille antama taloudellinen sitoumus?

Taloudellinen sitoumus on uusittava joka viides vuosi joko uudesta EKR:sta tai yleisestä talousarviosta. Talousarvion yhteydessä tällä hetkellä käytettävissä olevat välineet ja varsinkin rahoituskehyksestä tehtävät päätökset tarjoavat vastaavat takuut.

Tausta

Tätä nykyä EU tukee AKT-maita pääasiassa kahden kanavan kautta eli yhteisön talousarviosta saatavilla varoilla ja EKR:sta saatavilla varoilla. Näiden tukimuotojen hallinnoinnissa sovelletaan erilaisia hallinnollisia sääntöjä ja päätöksentekorakenteita. Yhteisön talousarviosta peräisin olevien varojen hallinnointiin sovelletaan yleistä varainhoitoasetusta. EKR:n varoja hallinnoidaan puolestaan Cotonoun sopimuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Ehdotus EKR:n budjetoimiseksi edellyttää, että uuteen rahoituskehykseen sisällytetään kaikki EU-AKT-yhteistyöhön liittyvät menot. Ehdotus ei ole uusi, sillä komissio ehdotti jo vuosina 1073 ja 1979 EKR:n sisällyttämistä yhteisön yleiseen talousarvioon. Vuosien 2007-2013 rahoituskehyksestä käytyjen neuvottelujen kuluessa komissio teki uuden ehdotuksen, jonka neuvosto taas kerran hylkäsi 15.-16. joulukuuta 2005. Keskustelu aloitettaneen uudelleen seuraavan rahoituskehyksen valmistelun yhteydessä.

Viimeisin päivitys 28.06.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun