RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus

Euroopan unioni (EU) antaa 55 prosenttia maailman kehitysavusta, mikä tekee siitä suurimman kehitysavun antajan maailmassa. Eurooppalaisen avun tuloksellisuutta kuitenkin voidaan ja täytyykin parantaa koordinointia ja yhdenmukaistamista lisäämällä. Tässä julkilausumassa esitetään yhteinen visio, joka ohjaa EU:n kehitysyhteistyötoimintaa niin jäsenvaltioiden kuin yhteisönkin tasolla. Julkilausumassa esitetään myös konkreettisia, yhteisön tasolla tehtäviä toimia esitetyn vision toteuttamiseksi.

ASIAKIRJA

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: "Eurooppalainen konsensus" [EUVL C 46, 24.2.2006]

TIIVISTELMÄ

Komission puheenjohtaja, Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja allekirjoittivat 20. joulukuuta 2005 EU:n uuden kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan julkilausuman "Eurooppalainen konsensus". Siinä vahvistetaan ensimmäistä kertaa 50 vuotta jatkuneen kehitysyhteistyön aikana yhteiset periaatteet, joita noudattaen EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat kukin kehitysyhteistyöpolitiikkaansa toinen toistaan täydentäen.

Ensimmäinen osa: EU:n kehityspoliittinen visio

Tässä julistuksen ensimmäisessä osassa määritellään ne tavoitteet ja periaatteet, joiden pohjalta jäsenvaltiot ja yhteisö sitoutuvat yhteiseen visioon. Koska köyhyyden vähentäminen maailmassa kestävä kehitys huomioiden on keskeinen tavoite, EU pyrkii toteuttamaan vuoteen 2015 mennessä vuosituhannen kehitystavoitteet, joihin kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet. Tavoitteet ovat seuraavat:

  • poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä,
  • turvata peruskoulutus kaikille,
  • edistää sukupuolten tasa-arvoa ja lisätä naisten vaikutusvaltaa,
  • vähentää lapsikuolleisuutta,
  • parantaa äitien terveyttä,
  • torjua HI-virusta/aidsia, malariaa ja muita tauteja,
  • turvata ympäristön kestävä kehitys,
  • luoda maailmanlaajuinen kehityskumppanuus.

EU katsoo, että köyhyyden vähentäminen on tavoitteista ensisijainen. Sitä täydentäviä tavoitteita ovat hyvän hallinnon edistäminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Ne puolestaan ovat EU:n yhteisiä perusarvoja. Köyhyyden torjunta merkitsee myös sitä, että on löydettävä tasapaino seuraaviin tekijöihin liittyvien toimien välille: inhimillinen kehitys, luonnonvarojen suojelu, talouskasvu ja köyhien vaurastaminen.

Kehitysyhteistyössä noudatettavia yhteisiä periaatteita ovat omavastuu, kumppanuus, syvennetty poliittinen vuoropuhelu, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen, sukupuolten tasa-arvo ja pysyvä sitoutuminen valtioiden epävakauden ehkäisemiseen. Kehitysmaat ovat ensisijaisesti itse vastuussa omasta kehityksestään, mutta EU kantaa osan vastuusta kumppanuuden puitteissa toteutetussa yhteisessä toiminnassa.

EU on sitoutunut lisäämään avustusmäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (BKTL) vuoteen 2015 mennessä. Yhteisenä välitavoitteena on 0,56 prosenttia BKTL:sta vuoteen 2010 mennessä. Puolet avustusmäärärahojen korotuksesta kohdennetaan Afrikkaan. EU asettaa edelleenkin etusijalle avun, joka on suunnattu vähiten kehittyneille alhaisen tulotason ja keskitulotason maille. Varat jaetaan tarpeisiin ja tuloksiin perustuvia objektiivisia ja avoimia kriteerejä noudattaen. Yhteisö soveltaa kaikissa maa- ja aluekohtaisissa ohjelmissaan keskittämisen periaatetta, jonka mukaisesti apu kohdennetaan tarkoin rajatulle määrälle ensisijaisia toiminta-aloja.

Avun laatu on tärkeää EU:lle, joka valvoo tuen tuloksellisuutta koskevien sitoumustensa toteutumista asettamalla konkreettiset tavoitteet vuodeksi 2010. Tässä suhteessa keskeisiä periaatteita ovat kansallinen omavastuullisuus, avunantajien toimien koordinointi ja yhdenmukaistaminen kenttätasolta alkaen, vastaanottajamaan järjestelmiin mukautuminen ja tuloshakuisuus. EU aikoo myös parantaa apujärjestelyjen ennustettavuutta, jotta kumppanimaat voivat suunnitella avun käyttöä tehokkaasti.

EU kannustaa avunantajia parantamaan toimiensa koordinointia ja täydentävyyttä pyrkimällä yhteiseen monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun, joka perustuu kumppanimaiden strategioihin ja menettelyihin, yhteisiin täytäntöönpanojärjestelyihin, avunantajien yhteisiin tarkastuskäynteihin ja yhteisrahoitusjärjestelyjen käyttöön. EU pyrkii myös edistämään kehitysyhteistyötoimien johdonmukaisuutta useilla aloilla.

Toinen osa: Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan täytäntöönpano

Yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan on täydennettävä tällä alueella toisiaan. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan lisäarvo perustuu moneen tekijään, joita ovat EU:n näkyvä kansainvälinen asema, asiantuntemus tuen täytäntöönpanossa, asema politiikkojen ja parhaiden käytäntöjen johdonmukaisuuden edistämisessä sekä koordinoinnin ja yhdenmukaisuuden parantamisessa, demokratian, ihmisoikeuksien, hyvän hallinnon ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen tukeminen sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumisen ja pohjoisen ja etelän välisen solidaarisuuden edistäminen.

Kehitysyhteistyö on tärkeä osa laajempaa ulkoisten toimien kokonaisuutta, jossa toimien pitäisi olla keskenään johdonmukaisia ja täydentää toisiaan. Maa-, alue- ja aihekohtaiset strategia-asiakirjat kuvastavat tätä politiikkojen kokonaisuutta, ja niillä varmistetaan toimien keskinäinen johdonmukaisuus.

Kumppanimaiden tarpeisiin vastaamiseksi yhteisön toiminnassa keskitytään seuraaville aloille:

  • kauppa ja alueellinen integraatio,
  • ympäristö ja kestävä luonnonvarojen hallinta, infrastruktuurit,
  • vesi ja energia,
  • maaseudun kehittäminen, maatalous ja elintarviketurva,
  • hyvä hallintotapa, demokratia, ihmisoikeudet ja talous- ja institutionaalisten uudistusten tukeminen,
  • konfliktinesto ja epävakaat valtiot,
  • inhimillinen kehitys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja työllisyys.

Yhteisö lisää valtavirtaistamisen (mainstreaming) periaatteen soveltamista tietyissä asioissa, jotka liittyvät kaikkiin aloitteisiin sovellettaviin yleisiin periaatteisiin ja edellyttävät monialaista lähestymistapaa. Kyseessä ovat muun muassa demokratia, hyvä hallintotapa, ihmisoikeudet, lasten oikeudet, alkuperäiskansojen oikeudet, sukupuolten tasa-arvo, ympäristön kestävyys ja HI-viruksen/aidsin torjunta.

Tuen toteutus mukautetaan kunkin maan tarpeisiin ja olosuhteisiin. Olosuhteiden salliessa suositaan budjettituen käyttöä. Yhteisön lähestymistapa perustuu tuloksia ja suorituskykyä mittaaviin indikaattoreihin. Yhteisön apu jatkuu pääosin lahjoituksina, mikä sopii erityisesti köyhimmille maille sekä maille, joilla on rajoitetut mahdollisuudet takaisinmaksuun.

Yhteisön avun täytäntöönpanoa ja avuntoimituksen laatua on voitu parantaa komission vuonna 2000 käynnistämän yhteisön ulkoisen avun uudistusohjelman ansiosta. Toimintaa on tarkoitus vielä tehostaa muun muassa ottamalla käyttöön parempia tietojärjestelmiä ja hajauttamalla toimia lähetystöille.

Komissio ottaa huomioon vuonna 2000 tehdyn Euroopan yhteisön kehityspolitiikkaa koskevan arvioinnin tulokset ja varmistaa "eurooppalaisen konsensuksen" yhteisön kehitysohjelmien täytäntöönpanossa kaikissa kehitysmaissa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Vuosikertomus 2007 Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkoisen avun toimeenpanosta vuonna 2006, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2007, [KOM(2007) 349 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].
EU myönsi vuoden 2006 aikana 9,8 miljardia euroa julkista kehitysapua (ODA). EU:n kehitysyhteistyön hallinnointiin tehtiin vuonna 2006 merkittäviä muutoksia. Niitä olivat päätös kiinnittää erityistä huomiota kehitykseen vaikuttavan politiikan johdonmukaisuuteen, EU:n tärkeimpiä painopistealueita kuvastavien aluekehitysstrategioiden hyväksyminen, ulkomaanapua koskevien välineiden yksinkertaistaminen (erityisesti kehitysyhteistyön rahoitusvälineen sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan rahoitusvälineen luominen), avun tuloksellisuutta parantavien puitteiden luominen sekä tulosten arvioimismenettelyjen parantaminen.

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Vuosikertomus 2006 Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkoisen avun toimeenpanosta vuonna 2005, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2006, [KOM(2006) 326 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].
EU sitoutui vuonna 2005 kaksinkertaistamaan virallisen kehitysapunsa määrän vuoteen 2010 mennessä. Komission tavoitteet kehitysyhteistyön osalta vuodelle 2005 tehdyssä toimintastrategiassa olivat vuosituhannen kehitystavoitteisiin tähtäävien EU:n toimien tarkastelu ja tehostaminen sekä vesialan välineen käyttöönotto.
Lisäksi yhteisö ja jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet Pariisin julistuksen kehitysavun tuloksellisuudesta (pdf) (DE ) (EN ) (ES ) (FR ), ja Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat vahvistaneet yhdessä uuden kehityspoliittisen kannanoton kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta.
Vuoden 2005 pääkohde oli Afrikka. Vuoden aikana tarkistettiin Cotonoun sopimusta, otettiin käyttöön rauhanrahasto ja luotiin EU:n Afrikka-strategia.

Viimeisin päivitys 28.11.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun