RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


EU:n ja Afrikan kumppanuus

Johdanto

Euroopan unionin (EU) ja Afrikan maiden välisiä suhteita on perinteisesti hoidettu kahdessa eri maaryhmässä: AKT-maihin kuuluvien Afrikan maiden ja Välimeren alueella sijaitsevien Afrikan maiden ryhmässä. Uuden vuosituhannen kynnyksellä EU käynnisti kuitenkin Afrikan maiden kanssa uuden vuoropuhelun, jonka tavoitteena on rakentaa koko Afrikan mantereeseen strateginen kumppanuussuhde lujittamalla nykyistä yhteistyötä. Ensimmäinen EU:n ja Afrikan maiden välinen huippukokous pidettiin Kairossa huhtikuussa 2000.

Toimintasuunnitelma

Huippukokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma, johon sisältyy kuusi painopistealuetta:

  • talouskysymykset (erityisesti Afrikan alueellinen yhteistyö ja taloudellinen yhdentyminen)
  • Afrikan integroituminen maailmantalouteen
  • kaupan ja kehitysyhteistyön välisen yhteyden syventäminen kansainvälisellä tasolla, jotta talouden vapauttaminen edistäisi köyhyyden vähenemistä
  • ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja suojelu, demokraattiset periaatteet ja hallintoelimet, oikeusvaltio ja julkisten asioiden hyvä hallintotapa
  • rauhan lujittaminen, konfliktien ehkäisy, hallinta ja ratkaiseminen Afrikassa
  • kehitysyhteistyö köyhyyden vähentämiseksi (esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja elintarviketurvallisuuden aloilla).

Koska nämä tavoitteet ovat hyvin laajoja, toimet päätettiin aluksi keskittää seuraaville kahdeksalle suppeammalle alalle:

  • konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen (myös jalkaväkimiinojen ongelma)
  • alueellinen yhteistyö ja yhdentyminen, kauppa ja Afrikan integroituminen maailmantalouteen
  • ympäristö, myös kuivuuden ja aavikoitumisen torjunta
  • HIV ja aids sekä tartuntataudit
  • elintarviketurva
  • ihmisoikeudet ja demokratia
  • varastettujen tai laittomasti maasta vietyjen kulttuuriesineiden palauttaminen
  • Afrikan ulkomaanvelka (voimakkaasti velkaantuneiden köyhien maiden (HIPC) hyväksi toteutettava aloite, joka koskee erityisesti Afrikan maita).

Osapuolet kokoontuvat säännöllisesti eri hallintotasoilla varmistaakseen toimintasuunnitelman seurannan. Kolme tärkeintä yhteydenpitomuotoa ovat valtionpäämiesten huippukokoukset, niiden välillä järjestettävät ministerikokoukset sekä alueiden kahdenväliset kokoukset.

Ensimmäinen ministerikokous

Ensimmäinen Afrikan ja EU:n edustajien välinen ministerikokous pidettiin Brysselissä 11. lokakuuta 2001. Kairon huippukokouksen jälkeen edistystä on tapahtunut erityisesti alueellisen yhdentymisen, HIV:n ja aidsin torjunnan, elintarviketurvallisuuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallintotavan aloilla.

Uusia aiheita asialistalla

Toimintasuunnitelman laatimisen jälkeen asialistalle otettiin joitakin uusia aiheita, kuten Afrikan unioni (AU), Uusi kumppanuus Afrikan kehittämiseksi (NEPAD), Suurten järvien tilanne ja terrorismin torjunta.

AU ja NEPAD ovat Afrikan maiden vuonna 2001 käynnistämiä tärkeitä aloitteita, jotka saavat EU:n täyden kannatuksen. Afrikan unioni perustettiin maaliskuussa 2001 korvaamaan Afrikan yhtenäisyysjärjestöä (OAU). Tämä uusi poliittinen organisaatio johtaa ja tiivistää Afrikan maiden alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä, ja näitä tehtäviä varten aiotaan perustaa monia tärkeitä instituutioita. NEPADin perustana on Afrikan valtionpäämiesten sitoumus poistaa köyhyyttä ja edistää Afrikan kasvua ja kestävää kehitystä luomalla edellytykset Afrikan osallistumiselle aktiivisesti maailmanpolitiikkaan ja -talouteen.

Suurten järvien alueella tapahtuneet konfliktit ovat herättäneet paljon huolta sekä Euroopan unionissa että Afrikassa. EU osallistuu useilla tavoilla konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen tällä alueella esimerkiksi tukemalla sitä kehitysyhteistyövaroista (Euroopan kehitysrahastosta) ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) budjettivaroista. EU on muun muassa tukenut Kongon sisäistä vuoropuhelua ja osallistunut aloitteisiin lapsisotilaiden sopeuttamiseksi yhteiskuntaan.

Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 tehdyn terrori-iskun jälkeen ministerikokouksessa annettiin terrorisminvastainen julkilausuma, jossa Afrikan maat ja EU ilmoittivat aikovansa tehdä yhdessä työtä terrorismin torjumiseksi.

Vuoropuhelun kehitys

EU:n ja Afrikan välinen vuoropuhelu oli heinäkuussa 2003 annetun komission tiedonannon (castellanodeutschenglishfrançais) aiheena. Siinä kartoitetaan erilaisia tapoja vuoropuhelun saattamiseksi uudelleen käyntiin ja ehdotetaan erityisesti toimielinten välisten vankempien suhteiden solmimista niiden poliittisten ja kehitykseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, jotka Afrikalla on vastassaan.

Afrikan valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat puolestaan kokoontuneet Maputossa, Mosambikissa, 4.-12. heinäkuuta 2003 ensimmäiseen AU:n kokoukseen sen jälkeen, kun se perustettiin Durbanissa heinäkuussa 2002. Euroopan komissio oli siellä edustettuna osoittaakseen EU:n tukevan AU:ta ja keskustellakseen EU:n ja Afrikan välisen vuoropuhelun tilanteesta. Lukuisia edistysaskeleita on jo otettu ihmisoikeuksien ja demokratian alalla sen ansiosta, että aiheeseen liittyvät yhteiset arvot on määritelty ja on määrätty sanktioita, joita sovelletaan siinä tapauksessa, ettei näitä arvoja noudateta.

Tämän kokouksen päätteeksi Euroopan unionin neuvosto teki joulukuussa 2003 päätöksen, joka koski Afrikan rauhanrahaston rahoittamista Euroopan kehitysrahaston (EKR) varoista. Tämä on vastaus AU:n huippukokouksessa esitettyyn pyyntöön. Tämän aloitteen tarkoituksena on tukea afrikkalaisia instituutioita ja rauhan säilyttämiseen tähtääviä toimia ja sen toteuttamiseksi tarvitaan erityisesti AU:n, Afrikan alueellisten järjestöjen, EU:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien välistä yhteistyötä.

EU:n ja AU:n välistä vuoropuhelua on jatkettu viime vuosina tuloksellisesti. EU sitoutui vuonna 2005 lisäämään julkista kehitysapuaan 20 miljardilla eurolla vuodessa vuodesta 2005 vuoteen 2010. Puolet määrästä kohdistetaan Afrikkaan. Lisäksi marraskuussa 2005 hyväksyttiin uusi Afrikkaa koskeva strategia, jolla on tarkoitus tukea Afrikkaa sen pyrkimyksissä saavuttaa Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteet.

Strategiassa ehdotetaan turvallisuuteen ja kehitykseen tähtäävää strategista kumppanuutta EU:n ja Afrikan välillä. Strategiassa käsitellään kestävän kehityksen kannalta keskeisiä aiheita, kuten rauha ja turvallisuus, hyvä ja tehokas hallinto, kauppa, yhteentoimivuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja ympäristön kestävyys. On käynnistetty uusia aloitteita, esimerkiksi hallintoaloite ja heinäkuussa 2006 käynnistetty EU:n ja Afrikan välinen infrastruktuurikumppanuus.

Hallintoaloitteen puitteissa EU tukee muun muassa Afrikan valtioiden vertaisarviointijärjestelmän (APRM) jatkamiseen tähtääviä uudistuksia. Kyseessä on afrikkalaisten ainutlaatuinen demokraattisen hallintotavan vertaisarvioinnin ja -oppimisen väline. Infrastruktuurikumppanuuden puitteissa EU tukee ohjelmia, joilla helpotetaan yhteentoimivuutta mannerten tasolla ja edistetään siten alueiden välistä vaihtoa, yhdentymistä, vakautta ja kehitystä.

Viimeisin päivitys 18.07.2007
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun