RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 23 kielellä
Uudet kielet:  BG - CS - ET - GA - LV - LT - HU - MT - PL - RO - SK - SL

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Elintarvikkeiden merkinnät, esillepano ja mainonta

Valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden on oltava niiden merkitsemistä, esillepanoa ja mainontaa koskevien sääntöjen mukaisia. Nämä säännöt on yhdenmukaistettu Euroopan unionin (EU) tasolla, jotta eurooppalaisilla kuluttajilla on mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja ja voidaan poistaa elintarvikkeiden vapaan liikkuvuuden esteet sekä eriarvoiset kilpailuedellytykset.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/13/EY, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2000, myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä [ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Direktiiviä sovelletaan valmiiksi pakattuihin elintarvikkeisiin, jotka on tarkoitettu sellaisenaan kuluttajille, ravintoloille, sairaaloille tai vastaaville suurtalouksille. Direktiiviä ei sovelleta Euroopan unionin (EU) ulkopuolelle vietäviin tuotteisiin.

Elintarvikkeiden merkinnät, esillepano ja mainonta eivät saa

  • johtaa ostajaa harhaan elintarvikkeen ominaispiirteiden tai vaikutusten osalta
  • antaa vaikutelmaa, että elintarvikkeeseen liittyy ihmisen sairauksia ennalta ehkäiseviä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia (lukuun ottamatta luonnon kivennäisvesiä ja erityisravintoon tarkoitettuja elintarvikkeita, joista on säädetty erityisissä EU:n säännöksissä).

MERKINTÄÄ KOSKEVAT PAKOLLISET MAININNAT

Elintarvikkeiden merkinnöissä on mainittava pakolliset tiedot. Tuotteiden merkintöjen on oltava helposti ymmärrettäviä, ja ne on tehtävä näkyvällä, luettavalla ja pysyvällä tavalla. Joidenkin niistä on oltava nähtävissä samanaikaisesti.

Pakollisia tietoja ovat seuraavat:

  • Myyntinimitys
  • Luettelo ainesosista painon mukaan alenevassa järjestyksessä ja niiden yksilöllisellä nimellä ilmoitettuna, jollei tietyistä liitteissä I, II, III ja III a säädetyistä poikkeuksista muuta johdu. Jos ainesosa kuuluu useampaan ryhmään, ilmoitetaan se ryhmä, joka vastaa ainesosan ensisijaista tehtävää.
    Ainesosia ei tarvitse ilmoittaa tiettyjen ehtojen mukaisesti seuraavien elintarvikkeiden osalta:
    1. tuoreet hedelmät ja vihannekset
    2. hiilihapotettu vesi
    3. käymisen avulla valmistetut etikat
    4. juustot, voi, hapatettu maito ja kerma
    5. tuotteet, jotka koostuvat yhdestä ainoasta ainesosasta, jos myyntinimitys on sama kuin ainesosan nimitys ja mahdollistaa ainesosan laadun yksiselitteisen tunnistamisen.
    Tiettyjä lisäaineita ja entsyymejä ei katsota ainesosiksi; tämä koskee valmistuksen apuaineita tai aineita, jotka joutuvat elintarvikkeeseen sen ainesosien mukana, mutta joilla ei ole teknologista vaikutusta valmiissa tuotteessa.
  • Prosentteina ilmaistu ainesosien tai ainesosien ryhmien määrä. Tätä vaatimusta sovelletaan, jos kyseinen ainesosa tai kyseisten ainesosien ryhmä
    1. on elintarvikkeen myyntinimityksessä tai kuluttaja tavallisesti yhdistää sen myyntinimitykseen
    2. tuodaan esille merkinnässä joko sanoin tai kuvin tai graafisen esityksen avulla
    3. on olennainen elintarvikkeen luonnehtimiseksi (tietyistä poikkeuksista voidaan kuitenkin säätää).
  • Nettopaino, joka nestemäisten elintarvikkeiden osalta ilmoitetaan tilavuusyksikköinä ja muiden elintarvikkeiden osalta painoyksikkönä. Direktiivissä on kuitenkin erityissäännöksiä, jotka koskevat kappaleittain myytäviä elintarvikkeita ja astiassa olevassa liemessä myytäviä kiinteitä elintarvikkeita.
  • Vähimmäissäilyvyyspäivämäärä. Tämä päivämäärä sisältää päivän, kuukauden ja vuoden, lukuun ottamatta niiden elintarvikkeiden osalta, joiden säilyvyysaika on alle 3 kuukautta (päivä ja kuukausi riittävät), enintään 18 kuukautta (kuukausi ja vuosi riittävät) tai yli 18 kuukautta (vuosi riittää).
    Säilyvyys ilmoitetaan joko ilmaisulla "parasta ennen", kun ajankohta ilmoitetaan päivän tarkkuudella tai ilmaisulla "parasta ennen... loppua", kun ajankohta ilmoitetaan jollakin muulla tavalla.
    Säilyvyyspäivämäärän ilmoittaminen ei ole pakollista seuraavien elintarvikkeiden osalta:
    1. tuoreet hedelmät ja vihannekset, joita ei ole käsitelty
    2. viinit ja juomat, jotka sisältävät alkoholia vähintään 10 tilavuusprosenttia
    3. alkoholittomat virvoitusjuomat
    4. suurtalouksiin tarkoitetut hedelmämehut ja alkoholijuomat astioissa, joiden tilavuus on suurempi kuin viisi litraa
    5. leipomo- ja konditoriatuotteet, jotka tavanomaisesti nautitaan 24 tunnin kuluessa valmistuksesta
    6. etikka
    7. keittosuola
    8. kiinteä sokeri
    9. makeiset, jotka sisältävät melkein yksinomaan maustettuja tai värjättyjä sokereita
    10. purukumit
    11. jäätelön annospakkaukset.
    Helposti pilaantuvissa elintarvikkeissa on säilyvyyspäivämäärän sijasta oltava päivämäärä, jota ennen tuote on käytettävä.
  • erityiset säilytys- ja käyttöolosuhteet
  • valmistajan, pakkaajan tai EU:hun sijoittautuneen myyjän nimi tai toiminimi ja osoite; jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus katsoa alueellaan tuotetun voin osalta pelkän valmistajan, pakkaajan tai myyjän ilmoittaminen riittäväksi
  • alkuperä tai lähtöpaikka, jos sen ilmoittamatta jättäminen saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan
  • käyttöohje elintarvikkeen tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi
  • juomien osalta alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, jos alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia.

POIKKEUKSET JA ERITYISSÄÄNNÖKSET

Tietyillä elintarvikkeisiin sovellettavilla eurooppalaisilla säännöksillä voidaan mahdollistaa ainesosaluetteloa tai vähimmäissäilyvyyspäivämäärää koskevat vapaaehtoiset maininnat. Näissä säännöksissä voidaan säätää muista pakollisista maininnoista, jos se ei johda siihen, että ostaja ei saa tarpeeksi tietoa.

Seuraavista tapauksista on olemassa erityissäännöksiä:

  • uudelleen käytettävät lasipullot ja pienet pakkaukset
  • valmiiksi pakatut elintarvikkeet. pakolliset maininnat on esitettävä valmiiksi pakatun elintarvikkeen pakkauksessa tai siihen kiinnitetyssä merkinnässä. Jos valmiiksi pakattu elintarvike on kuluttajalle tarkoitettu, mutta sitä pidetään kaupan ennen myyntiä, tai jos elintarvike on tarkoitettu suurtalouksissa tapahtuvaan käsittelyyn, pakolliset tiedot merkitään pelkästään elintarvikkeeseen liittyviin kaupallisiin asiakirjoihin sillä edellytyksellä, että myyntinimitys, vähimmäissäilyvyyspäivämäärä ja valmistajan tai pakkaajan yhteystiedot ilmoitetaan elintarvikkeen uloimmassa pakkauksessa
  • myytäväksi tarkoitetut pakkaamattomat elintarvikkeet tai myyntipaikalla ostajan pyynnöstä pakatut elintarvikkeet.

SUOJALAUSEKE

Tämän direktiivin säännösten mukaisten elintarvikkeiden kauppa voidaan kieltää vain soveltamalla kansallisia säännöksiä, joita ei ole yhdenmukaistettu ja joiden erityisenä perusteena on esimerkiksi kansanterveyden suojeleminen, petollisten toimien torjuminen tai teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojeleminen.

KOMITOLOGIAMENETTELY JA TAUSTA

Direktiivin täytäntöönpanosta vastaa Euroopan komissio, jota avustaa pysyvä elintarvikekomitea (esim. sellaisten kansallisten säännösten salliminen, joissa säädetään tiettyjen elintarvikkeiden osalta ainesosien maininnasta myyntinimityksen vieressä, pakollisia mainintoja koskevista poikkeuksista, lisäaineen luonnehtimisesta ainesosaksi, liitteiden muuttamisesta, siirtymätoimenpiteiden hyväksymisestä).

Direktiivillä 2000/13/EY korvataan kuluttajalle myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu neuvoston direktiivi 79/112/ETY.

VIITTEET

AsiakirjaVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEYVL

Direktiivi 2000/13/EY

26.5.2000

-

EYVL L 109, 6.5.2000

MuutosasiakirjatVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEYVL/EUVL

Direktiivi 2001/101/EY

18.12.2001

31.12.2002

EYVL L 310, 28.11.2001

Direktiivi 2002/67/EY

8.8.2002

30.6.2003

EYVL L 191, 19.7.2002

Asiakirjat Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron tasavaltojen liittymisestä Euroopan unioniin

1.5.2004

Viimeistään vuonna 2007

EUVL L 236, 23.9.2003

Direktiivi 2003/89/EY

25.11.2003

25.11.2004

EUVL L 308, 25.11.2003

Direktiivi 2006/107/EY

1.1.2007

1.1.2007

EUVL L 363, 20.12.2006

Direktiivi 2006/142/EY

12.1.2007

23.12.2007

EUVL L 368, 23.12.2006

Asetus (EY) N:o 1332/2008

20.1.2009

-

EUVL L 354, 31.12.2008

Asetus (EY) N:o 596/2009

7.8.2009

-

EUVL L 188, 18.7.2009

Direktiiviin 2000/13/EY tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, tehty 30 päivänä tammikuuta 2008, elintarvikkeita koskevien tietojen antamisesta kuluttajille [KOM(2008) 40 – ei julkaistu EUVL:ssä].
Asetusehdotuksen tarkoituksena on sulauttaa yhteen direktiivi 2000/13/EY ja elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä annettu direktiivi 90/496/ETY. Yhteen sulauttamisella pyritään parantamaan eurooppalaisten kuluttajien tiedonsaantia ja suojelua. Ehdotuksessa otetaan käyttöön uusia merkintävaatimuksia. Pakollisina tietoina olisi ilmoitettava muun muassa tiedot elintarvikkeen yksilöllisyydestä ja koostumuksesta sekä ravitsemuksellisista ominaispiirteistä, alkuperästä ja turvallisen käytön edellytyksistä (säilyvyys, terveysvaikutukset ja mahdolliset terveyshaitat). Nämä tiedot on esitettävä hyvän käytännön mukaisesti ja kuluttajalle helposti luettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Tietojen vähimmäiskirjasinkoko on 3 millimetriä.
Ravintoarvomerkintöjen tulee sisältää muun muassa seuraavat pakolliset tiedot:

  • energiasisältö
  • määrättyjen elintarvikkeen koostumukseen sisältyvien ravintoaineiden, rasvan, tyydyttyneiden rasvahappojen ja hiilihydraattien määrä sekä erityisviittaus sokereihin ja suolaan.

Lisäksi kuluttajien riittävä tiedonsaanti on välttämätöntä etenkin elintarvikkeiden internet‑myynnin tai muiden etämyyntitapojen yhteydessä. Riittävä tiedonsaanti koskee myös elintarvikkeiden sisältämiä allergiaa aiheuttavia aineita, mukaan luettuna irtotavarana myytävät elintarvikkeet ja ravintola‑annokset.
Jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön tiettyjä elintarvikeryhmiä koskevia pakollisia lisätietoja kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden sekä teollis- ja tekijänoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien suojelemiseksi. Suunnitellut tiedot ilmoitetaan ehdotuksen muodossa komissiolle, joka voi antaa niistä kielteisen lausunnon.

Yhteispäätösmenettely (2008/0028/COD)

PAKKAUSMERKINNÖISSÄ KÄYTETTÄVÄT KIELET

Komissio hyväksyi 1 päivänä marraskuuta 1993 tulkitsevan tiedonannon kielten käytöstä elintarvikkeiden kaupan pitämisessä yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Peeters antaman tuomion jälkeen [KOM(93) 532 lopullinen – EYVL C 345, 23.12.1993].
Komissio korostaa tiedonannossa, että niiden elintarvikkeiden merkinnät, jotka on tarkoitettu myytäviksi kuluttajille sellaisenaan, on esitettävä helposti ymmärrettävällä kielellä. Kyse on yleensä sen jäsenvaltion yhdestä tai useammasta virallisesta kielestä, jossa tuotetta pidetään kaupan. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyväksyttävä sellaiset vieraan kielen sanat tai ilmaisut, jotka ostajan on helppo ymmärtää.

Viimeisin päivitys 16.11.2010
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun