RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 11 kielellä

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Vihreä kirja yleishyödyllisistä palveluista

Arkisto

Tämän vihreän kirjan tavoitteena on käynnistää keskustelu Euroopan unionin roolista yleishyödyllisten palvelujen edistämisessä, palvelujen yleishyödyllisten tavoitteiden määrittelyssä ja siinä, miten ne olisi järjestettävä, rahoitettava ja arvioitava.

ASIAKIRJA

Komission vihreä kirja yleishyödyllisistä palveluista, annettu 21 päivänä toukokuuta 2003 [KOM(2003) 270 lopullinen - EUVL C 76, 25.3.2004].

TIIVISTELMÄ

Yleishyödylliset palvelut ovat avainasemassa poliittisessa keskustelussa. Niihin liittyy keskeinen kysymys siitä, mikä rooli julkisilla viranomaisilla on markkinataloudessa, kun pyritään varmistamaan markkinoiden moitteeton toiminta ja se, että kaikki toimijat noudattavat pelin sääntöjä, ja toisaalta yleinen etu ja etenkin kansalaisten perustarpeet ja julkisten palveluiden säilyminen silloin, kun markkinat eivät pysty niitä tarjoamaan.

Yleishyödyllisten palvelujen tilanne Euroopan unionissa on mutkikas ja kehittyy jatkuvasti:

  • Niihin sisältyy hyvin erilaisia toimintoja suurista verkkotoimialoista (energia, postipalvelut, liikenne ja televiestintä) terveydenhuolto-, koulutus- ja sosiaalipalveluihin.
  • Niiden laajuus vaihtelee Euroopan laajuisista tai jopa maailmanlaajuisista toiminnoista puhtaasti paikallisiin toimintoihin.
  • Ne voivat olla luonteeltaan joko voittoa tavoittelevia tai voittoa tavoittelemattomia.
  • Niiden järjestäminen vaihtelee kunkin jäsenvaltion kulttuuriperinteiden, historian ja maantieteellisten olosuhteiden sekä kyseessä olevan toiminnan ominaispiirteiden mukaan.

Näin ollen komissio päätti käynnistää keskustelun Euroopan unionin roolista yleishyödyllisten palvelujen tavoitteiden määrittelyssä sekä niiden järjestämisessä, rahoituksessa ja arvioinnissa. Samalla haluttiin korostaa sisämarkkinoiden ja kilpailusääntöjen tärkeää merkitystä julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamiselle niin tavallisten kansalaisten kuin yritystenkin hyväksi. Lisäksi vihreässä kirjassa tarkastellaan globalisaation ja kilpailun vapauttamisen kaltaisia tekijöitä ja pohditaan, olisiko yleishyödyllisille palveluille kehitettävä yhteisön tasolla yhteiset oikeudelliset puitteet.

Yleishyödyllisiä palveluja koskevan politiikan perusteellista uudelleentarkastelua varten komissio esittää vihreässä kirjassa kysymyksiä seuraavista aiheista:

  • yhteisön toiminnan laajuus yleishyödyllisten palvelujen alalla ja toissijaisuusperiaatteen noudattaminen
  • yhteinen yleistä etua koskevien palvelujen käsite
  • hyvän hallintotavan määrittely yleishyödyllisten palvelujen järjestämisen, rahoituksen ja arvioinnin osalta talouden kilpailukyvyn parantamiseksi sekä laadukkaiden palvelujen tarjoaminen tehokkaasti ja tasapuolisesti kaikille kansalaisille
  • toimenpiteet, joiden avulla varmistetaan johdonmukainen yhteys yleishyödyllisten palvelujen säilyttämistä koskevan tavoitteen ja kilpailu- ja sisämarkkinasääntöjen tiukan soveltamisen välillä.

Taustaa

Yleishyödylliset palvelut ovat kaikkien eurooppalaisten yhteiskuntien jakamia arvoja ja merkittävä tekijä eurooppalaisessa yhteiskuntamallissa. Ne ovat välttämättömiä kaikkien kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi ja sosiaalisen syrjäytymisen ja eristäytymisen poistamiseksi.

Yleistä taloudellista etua koskevista palveluista säädetään kolmessa säännöksessä:

  • EY:n perustamissopimuksen 16 artikla , jonka mukaan yhteisön ja jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että niiden politiikat mahdollistavat sen, että yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut täyttävät tehtävänsä. Artiklassa mainitaan periaate, mutta ei anneta yhteisölle erityisiä menettelytapoja;
  • EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohta , jossa tunnustetaan jäsenvaltioiden oikeus asettaa erityisiä julkisen palvelun velvoitteita taloudellisille toimijoille. Siinä määrätään perusperiaatteesta, joka varmistaa, että yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja voidaan jatkossakin tarjota ja kehittää yhteismarkkinoilla. Yleishyödyllisten palvelujen tarjoajille myönnetään poikkeus perustamissopimuksen sääntöjen soveltamisesta ainoastaan siltä osin kuin on ehdottoman välttämätöntä yleisen edun mukaisen tehtävän täyttämiseksi. Sen vuoksi ristiriitatilanteessa julkisen palvelun tehtävän hoitaminen voi käytännössä painaa enemmän kuin yhteisön sääntöjen soveltaminen, sisämarkkina- ja kilpailusäännöt mukaan luettuina;
  • Euroopan unionin perusoikeuskirjan (EN) (FR) 36 artiklan mukaisesti unioni tunnustaa mahdollisuuden käyttää yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja edistääkseen unionin sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä kunnioittaa tätä oikeutta.

Erityisesti 1980-luvun loppupuolelta lähtien useat alat, jotka tarjoavat yleishyödyllisiä palveluja päätoimintanaan tai ainakin päätoimintansa ohessa, ovat vähitellen avautuneet kilpailulle. Näin on tapahtunut esimerkiksi televiestintä-, postipalvelu-, liikenne- ja energia-aloilla (sähkö ja kaasu).

Yhteisö on aina tukenut "hallittua" vapauttamista eli markkinoiden asteittaista avaamista, johon yhdistetään toimenpiteitä yleisen edun suojaamiseksi, erityisesti yleispalveluiden käsitteen kautta sen takaamiseksi, että määritellyn laatuiset palvelut ovat kaikkien saatavilla kohtuuhintaan taloudellisista, sosiaalisista tai maantieteellisistä seikoista riippumatta.

Komissio on toistuvasti yrittänyt selkeyttää asiaa koskevia yhteisön politiikkoja muun muassa seuraavilla julkaisuilla:

MUUT OLEELLISET SÄÄDÖKSET

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 12 päivänä toukokuuta 2004, "Valkoinen kirja yleishyödyllisistä palveluista" [KOM(2004) 374 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].
Komissio esittää joitakin uusia linjauksia yhtenäisen politiikan muotoilemiseksi yleishyödyllisten palvelujen alalla. Valkoista kirjaa edelsi laaja julkinen kuuleminen komission julkaisemasta vihreästä kirjasta, jossa tarkasteltiin, miten Euroopan unioni voisi vaikuttaa laadukkaiden yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen kuluttajille ja yrityksille Euroopassa. Komissio ei pidä tässä vaiheessa asianmukaisena esittää direktiiviehdotusta, vaan katsoo, että asiaan olisi palattava tuonnempana.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13 päivänä tammikuuta 2004, yleishyödyllisiä palveluja käsittelevästä vihreästä kirjasta [A5-0484/2003].
Parlamentti pitää myönteisenä sitä, että komission aloitteesta on julkaistu vihreä kirja, ja kehottaa komissiota esittämään seurantakertomuksen huhtikuuhun 2004 mennessä. Se katsoo, että tietyt yleishyödylliset palvelut, kuten koulutus ja kansanterveys sekä sosiaalinen asuntotarjonta, mutta myös sellaiset yleishyödylliset palvelut, jotka ovat osa tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja kulttuurien monimuotoisuutta, eivät kuulu kilpailulainsäädännön soveltamisalaan. Lisäksi parlamentti kehottaa komissiota puolustamaan tätä näkemystä Maailman kauppajärjestön WTO:n kanssa käytävissä neuvotteluissa sekä kauppaa ja palveluja koskevan yleissopimuksen (GATS) osalta. Parlamentti katsoo, ettei ole mahdollista eikä asianmukaista laatia yhteisiä määritelmiä, jotka koskevat yleishyödyllisiä palveluja ja niihin liittyviä julkisen palvelun velvoitteita, mutta että Euroopan unionin on luotava muun muassa seuraavat yhteiset periaatteet: yleiset ja yhtäläiset mahdollisuudet käyttää palveluja, palvelujen jatkuvuus, turvallisuus, sopeutettavuus, laatu, tehokkuus ja kohtuulliset hinnat, avoimuus, vähävaraisten sosiaaliryhmien suojelu sekä käyttäjien, kuluttajien ja ympäristön suojelu sekä kansalaisten osallistuminen. Näitä luotaessa on alakohtaiset erityispiirteet otettava huomioon. Parlamentti korostaa myös, että kilpailusääntöjen on vastattava julkisen palvelun velvoitteita, ja se ilmaisee selkeästi kielteisen kantansa vesihuollon vapauttamiseen. Parlamentti katsoo, että vesi- ja jätehuoltoon ei pidä soveltaa alakohtaista direktiiviä Euroopan unionin tasolla, mutta korostaa, että Euroopan unionilla on oltava täysi vastuu näistä aloista jatkossakin laatua ja ympäristöä koskevien normien osalta.

Viimeisin päivitys 24.08.2004
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun