RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto

Komissiota ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisia, jotka muodostavat yhdessä Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston, kehotetaan tekemään tiivistä yhteistyötä kilpailusääntöjen soveltamiseksi tehokkaasti Euroopan unionissa.

TIIVISTELMÄ

Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2003 luodaan rinnakkaisen toimivallan järjestelmä, jossa komissio ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset voivat soveltaa mainittuja artikloja. Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset ja komissio muodostavat julkisten viranomaisten verkoston: ne toimivat yleisen edun mukaisesti ja tekevät tiivistä yhteistyötä kilpailun suojelemiseksi. Verkosto on nimeltään 'Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto'.

Jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten rakenne vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Joissakin jäsenvaltioissa yksi elin tutkii tapaukset ja tekee kaikki päätökset. Toisissa jäsenvaltioissa tehtävät on jaettu kahdelle elimelle, joista yksi vastaa tapausten tutkinnasta ja toinen, yleensä kollegio, vastaa päätösten teosta. Lisäksi on vielä jäsenvaltioita, joissa kieltopäätöksen ja/tai sakon määräämistä koskevan päätöksen voi tehdä vain tuomioistuin. Kunhan tehokkuuden yleistä periaatetta noudatetaan, asetuksen (EY) N:o 1/2003 35 artiklassa sallitaan jäsenvaltioiden valita yksi tai useampi elin, joka nimetään kansalliseksi kilpailuviranomaiseksi, sekä päättää näiden viranomaisten välisestä tehtävänjaosta.

Toimivallan jakaminen: yksi tai useampi kansallinen kilpailuviranomainen vai komissio

Asioita voi käsitellä yksi kansallinen kilpailuviranomainen, useampi kansallinen kilpailuviranomainen rinnakkain tai komissio.

Useimmissa tapauksissa se viranomainen, joka vastaanottaa kantelun tai käynnistää menettelyn omasta aloitteestaan, vastaa asian käsittelystä. Viranomaisen voidaan katsoa soveltuvan käsittelemään asiaa, jos rikkomisen ja jäsenvaltion alueen välillä on suora yhteys, jonka ansiosta viranomainen pystyy tehokkaasti lopettamaan rikkomisen kokonaisuudessaan. Asian siirtämisen mahdollisuus tulee kyseeseen vain sellaisten menettelyjen alkuvaiheessa, joissa viranomainen katsoo, ettei se sovellu käsittelemään asiaa, tai joissa muutkin viranomaiset katsovat soveltuvansa käsittelemään asiaa. Lisäksi jäsenvaltion kilpailuviranomaisen saattaa olla tarkoituksenmukaista toimia yksin silloin, kun se riittää lopettamaan rikkomisen kokonaisuudessaan, vaikka usean jäsenvaltion kilpailuviranomaisten voitaisiin katsoa soveltuvan yhtä hyvin käsittelemään asiaa.

Kahden tai kolmen jäsenvaltion kilpailuviranomaisten rinnakkainen toiminta saattaa olla tarkoituksenmukaista silloin, kun sopimus tai menettelytapa vaikuttaa olennaisesti kilpailuun niiden kaikkien alueilla eikä yhden jäsenvaltion kilpailuviranomaisen toiminnalla saada lopetettua rikkomista kokonaisuudessaan ja/tai määrättyä siitä asianmukaisia seuraamuksia. Asiaa rinnakkain käsittelevät viranomaiset pyrkivät sovittamaan toimintansa mahdollisimman hyvin yhteen.

Komissio puolestaan soveltuu erityisen hyvin käsittelemään asiaa silloin, kun yksi tai useampi sopimus tai menettelytapa vaikuttaa kilpailuun useammassa kuin kolmessa jäsenvaltiossa. Lisäksi komissio soveltuu erityisen hyvin käsittelemään asiaa silloin, kun kyseinen asia liittyy läheisesti sellaisiin muihin yhteisön säännöksiin, joiden soveltaminen kuuluu yksinomaan komission toimivaltaan tai joita komissio soveltaa tehokkaammin, tai jos yhteisön etu edellyttää, että se tekee päätöksen uudesta kilpailua koskevasta ongelmasta yhteisön kilpailupolitiikan määrittelemiseksi tai kilpailusääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Asian käsittelyn siirron pitäisi joka tapauksessa tapahtua nopeasti ja tehokkaasti, eikä se saisi viivästyttää meneillään olevia tutkimuksia. Neuvoston asetukseen sisältyy useita yhteistyömekanismeja työn jakamiseksi, muun muassa seuraavat:

  • Ilmoittaminen menettelyn alussa: Asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten on perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan nojalla toimiessaan ilmoitettava asiasta komissiolle ennen ensimmäisen virallisen tutkintatoimenpiteen aloittamista tai viipymättä kyseisen toimenpiteen aloittamisen jälkeen. Siinä todetaan lisäksi, että tämä ilmoitus voidaan toimittaa myös muiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille. Tämän mekanismin ansiosta verkosto pystyy havaitsemaan päällekkäiset menettelyt ja käsittelemään mahdolliset siirtokysymykset heti, kun viranomainen alkaa tutkia asiaa.
  • Menettelyn keskeyttäminen tai lopettaminen: Jos sama sopimus tai menettelytapa on saatettu usean kilpailuviranomaisen käsiteltäväksi, neuvoston asetuksen 13 artiklassa vahvistetaan oikeusperusta menettelyn keskeyttämiselle tai kantelun hylkäämiselle sillä perusteella, että toinen viranomainen käsittelee tai on käsitellyt asiaa. Jäsenvaltion kilpailuviranomainen voi keskeyttää tai lopettaa menettelynsä, mutta sillä ei ole mitään velvollisuutta tehdä niin. Neuvoston asetuksen 13 artiklaa voidaan myös soveltaa tiettyyn kantelun tai menettelyn osaan ja käsitellä kantelun muut osat tarkoituksenmukaisella tavalla. Komissio voi hylätä kantelun myös yhteisön edun puuttumisen perusteella tai muista kantelun luonteeseen liittyvistä syistä.

Toinen verkoston toiminnan avaintekijöistä on kaikkien kilpailuviranomaisten toimivalta vaihtaa ja käyttää tietoja, jotka ne ovat keränneet perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan soveltamista varten. Neuvoston asetuksen 12 artiklassa täsmennetään, että tietoja voidaan vaihtaa paitsi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten ja komission välillä, myös jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten kesken.

Menettelyn aloittaminen

Kun jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset aloittavat menettelyn, niiden on tiedotettava asiasta komissiolle viimeistään 30 päivää ennen sellaisen perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan soveltamista koskevan päätöksen tekemistä, jossa vaaditaan lopettamaan rikkominen (11 artiklan 4 kohta); ne voivat jakaa tiedot myös muille verkoston jäsenille. Sitä vastoin kun komissio aloittaa menettelyn neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset menettävät toimivaltansa perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen. Menettelyn aloittaminen on virallinen toimenpide, joka voi tapahtua missä tahansa komission suorittaman tutkimuksen vaiheessa.

Tällaisia tilanteita on kahdenlaisia. Ensimmäisessä tilanteessa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset eivät voi enää käsitellä asiaa, jos komissio on ensimmäinen kilpailuviranomainen, joka aloittaa asiassa menettelyn päätöksen tekemiseksi neuvoston asetuksen nojalla. Toinen tilanne on sellainen, jossa yksi tai useampi jäsenvaltion kilpailuviranomainen on ilmoittanut verkostolle neuvoston asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti käsittelevänsä tiettyä asiaa. Alkuperäisen siirtokauden aikana (kahden kuukauden ohjeellinen kausi) komissio voi aloittaa menettelyn neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoteltuaan asianomaisten viranomaisten kanssa.

Siirtokauden jälkeen komissio voi periaatteessa soveltaa neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohtaa vain jossakin seuraavista tilanteista:

  • verkoston jäsenet aikovat tehdä samassa asiassa ristiriitaisia päätöksiä,
  • verkoston jäsenet aikovat tehdä päätöksen, joka on selvästi ristiriidassa vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa,
  • yksi tai useampi verkoston jäsen pitkittää asiassa käynnistettyä menettelyä tarpeettomasti,
  • komission on tarpeen tehdä päätös yhteisön kilpailupolitiikan kehittämiseksi etenkin silloin, kun samankaltainen kilpailuongelma ilmenee useassa jäsenvaltiossa tai kun tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen sitä edellyttää,
  • asianomaiset jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset eivät vastusta tätä.

Jos jäsenvaltion kilpailuviranomainen käsittelee jo asiaa, komissio selittää neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohdan soveltamisen syyt kirjallisesti asianomaiselle jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle ja muille verkoston jäsenille. Komissio ilmoittaa verkostolle aikeestaan soveltaa neuvoston asetuksen 11 artiklan 6 kohtaa riittävän ajoissa, jotta verkoston jäsenet voivat pyytää neuvoa-antavan komitean kokoontumista. Neuvoa-antava komitea on foorumi, jossa eri kilpailuviranomaisten asiantuntijat keskustelevat yksittäisistä asioista ja yleisistä yhteisön kilpailuoikeuteen liittyvistä kysymyksistä. Neuvoa-antavaa komiteaa kuullaan komission tai jäsenvaltion pyynnöstä.

Jotta varmistettaisiin mahdollisimman kattava yhteistyö, verkoston jäsenet tiedottavat toisilleen kantelun hylkäämisestä, oma-aloitteisen menettelyn lopettamisesta tai väliaikaisen toimenpiteen määräämisestä tekemistään päätöksistä, ja mahdollisesti myös keskustelevat niistä. Tämä keskinäinen yhteistyö koskee myös tutkintavaltuuksia. Neuvoston asetuksen 22 artiklan 2 kohdan nojalla komissio voi pyytää jäsenvaltion kilpailuviranomaista toteuttamaan puolestaan tutkinnan.

Sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista hakevien asema

Komissio katsoo, että on yhteisön edun mukaista kohdella suopeasti yrityksiä, jotka tekevät sen kanssa yhteistyötä kartellien tutkinnassa. Koska Euroopan tasolla ei ole yhdenmukaistettua sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevaa järjestelmää, hakijan edun mukaista on pyytää sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista kaikilta kilpailuviranomaisilta, joiden voidaan katsoa soveltuvan käsittelemään kyseessä olevaa rikkomista. Jos kansallinen kilpailuviranomainen käsittelee asiaa, joka on aloitettu sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista koskevan pyynnön tuloksena, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja toimitettava tiedot muille verkoston jäsenille neuvoston asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta sakkojen määräämättä jättämistä tai alentamista pyytäneen yrityksen oma-aloitteisesti esittämät todisteet voidaan välittää toiselle verkoston jäsenelle neuvoston asetuksen 12 artiklan mukaisesti vain hakijan suostumuksella.

Taustaa

Tällä tiedonannolla korvataan komission ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten välisestä yhteistyöstä perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan soveltamisalaan kuuluvien asioiden käsittelyssä 15. lokakuuta 1997 annettu komission tiedonanto.

Viimeisin päivitys 17.05.2011

Katso myös

  • Lisätietoa saa Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston verkkosivulta (EN)
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun