Latvia

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2005 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1998) 704 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 506 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEC(2001) 1749 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEC(2002) 1405 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission seurantakertomus [KOM(2003) 675 lopullinen - SEC(2003) 1203 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio arvioi, että mikäli tarvittavat lainsäädännön muutokset toteutetaan riittävän nopeasti ja niihin yhdistetään alan teollisuudessa tarvittavat rakenteelliset sopeuttamistoimet, Latvian on mahdollista täyttää audiovisuaalista alaa koskevat Euroopan unionin vaatimukset keskipitkällä aikavälillä.

Marraskuussa 1998 laaditussa kertomuksessa todetaan, että Latvia on edistynyt jonkin verran. Se on muun muassa hyväksynyt uuden radio- ja televisiotoimintaa koskevan lain. Lain yhdenmukaisuutta yhteisön lainsäädännön kanssa ei kuitenkaan vielä ole arvioitu.

Lokakuussa 1999 laaditussa kertomuksessa korostetaan Latvian audiovisuaalialalla tapahtuneita muutoksia. Vuoden 1998 radio- ja televisiotoimintaa koskevaan lakiin tehtyjen muutosten voimaantulosta huolimatta Latvian on edelleen ponnisteltava yhteisön lainsäädännön hyväksymiseksi.

Marraskuussa 2000 laaditussa kertomuksessa ilmoitettiin, että Latvia on jatkanut lainsäädäntönsä mukauttamista yhteisön säännöstöön.

Marraskuussa 2001 laaditussa kertomuksessa korostettiin Latvian edistymistä audiovisuaali- ja kulttuurialaa koskevan yhteisön lainsäädännön hyväksymisessä.

Lokakuussa 2002 laaditussa kertomuksessa pantiin merkille alalla sekä erityisesti institutionaalisten rakenteiden alalla tapahtunut kehitys. Audiovisuaalialan politiikkaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa ei kuitenkaan ole edistytty.

Marraskuussa 2003 laaditussa kertomuksessa todetaan, että Latvia pääasiallisesti noudattaa liittymisneuvotteluissa tehtyjä audiovisuaalialan sitoumuksia ja vaatimuksia. Kulttuurin osalta Latvian lainsäädäntö on yhteisön säännöstön mukainen.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Audiovisuaalista alaa koskeva yhteisön säännöstö perustuu audiovisuaalisten palvelujen tarjoamiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen sekä eurooppalaisen ohjelmateollisuuden edistämiseen sisämarkkinoiden yhteydessä. Säännöstö sisältyy " televisio ilman rajoja " -direktiiviin, jonka soveltamisala koskee kaikkia lähetystoiminnan harjoittajia lähetystavasta riippumatta (maanpäällinen, satelliitti-, kaapelilähetystoiminta) tai kyseisten yritysten julkis- tai yksityisoikeudellisesta asemasta riippumatta. Lisäksi direktiivissä määritellään rajat ylittävän lähetystoiminnan perussäännöt. Audiovisuaalialan säännöstön pääkohdat ovat seuraavat:

• varmistetaan televisiolähetysten vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä
• edistetään eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten tuotantoa ja levitystä (säätämällä eurooppalaisille teoksille ja itsenäisten tuottajien teoksille vähimmäisosuus lähetysajoista)
• määritetään televisiotoimintaa koskevat perusstandardit
• taataan alaikäisten suojelu ja vastineoikeus.

Euroopan unionin ja Latvian välisessä Eurooppa-sopimuksessa määrätään yhteistyöstä audiovisuaalisen teollisuuden edistämiseksi ja nykyaikaistamiseksi sekä audiovisuaalialan politiikan sääntelyyn liittyvien näkökohtien yhdenmukaistamisesta.

Rajatonta televisiota koskeva direktiivi on yksi niistä toimista, jotka Keski- ja Itä-Euroopan maiden on hyväksyttävä ensimmäisessä vaiheessa, sellaisena kuin se on määritelty valkoisessa kirjassa Unionin sisämarkkinoihin liittymisen valmistelu - Keski- ja Itä-Euroopan assosioidut maat (1995).

ARVIOINTI

Audiovisuaalisen alan oikeusperusta määriteltiin vuonna 1995 säädetyssä laissa radio- ja televisiotoiminnasta, lehdistöä ja muita viestintävälineitä koskevassa laissa sekä kansallisen radio- ja televisiotoiminnan neuvoston antamissa päätöksissä.

Alaa koskevan nykyisen lainsäädännön uudistaminen on alkanut vuonna 1997. Latvian hallitus on ilmoittanut, että tarkistukset koskevat kaikkia nykyisen lainsäädännön puutteita.

Heinäkuun 1997 jälkeen Latvia on hyväksynyt radio- ja televisiotoimintaa koskevan lain. Latvia pyrkii yhdenmukaistamaan lainsäädäntönsä "televisio ilman rajoja" -direktiivin kanssa. Tätä lakia arvioidaan parhaillaan. Latvian on kuitenkin laadittava lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista koskeva tarkka aikataulu. Latvian Maailman kauppajärjestöön (WTO) liittymisen yhteydessä tekemän, lainsäädännön yhdenmukaistamista koskevan sitoumuksen vaikutukset ovat myönteisiä. Latvia on ratifioinut rajat ylittävistä televisiolähetyksistä tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen.

Riippumaton hallintoelin, kansallinen radio- ja televisioneuvosto toimii tehokkaasti. Se myöntää radio- ja televisiolähetysluvat ja valvoo lainsäädännön ja asetusten noudattamista.

Radio- ja televisiotoimintaa koskevaan lakiin tehdyt muutokset astuivat voimaan marraskuussa 1998. Latvian on kuitenkin edelleen toteutettava lisätoimia, jotta laki olisi täysin "televisio ilman rajoja" -direktiivin mukainen. Toimia on toteutettava muun muassa radiotoiminnan ja postimyynnin, oikeudellisten perusteiden, merkittäviä tapahtumia koskevien lähetysten sekä eurooppalaisen ja riippumattoman tuotannon edistämisen alalla. Kansallisella radio- ja televisioneuvostolla on oltava riittävästi henkilökuntaa ja määrärahoja käytössään. Neuvoston olisi kehitettävä riippumaton valvonta- ja sanktiojärjestelmä.

Latvia muutti radio- ja televisiotoimintaa koskevaa lakiaan lokakuussa 1999.

Kansallisen radio- ja televisioneuvoston asemaa on parannettu vuonna 2000. Sen valvontavaltaa ja seuraamusten langettamiseen liittyvää toimivaltaa on kuitenkin edelleen vahvistettava.

Merkittävien tapahtumien yleisradiointioikeuksien, eurooppalaisen ja riippumattoman tuotannon edistämisen sekä mainonnan sääntöjen alalla on kuitenkin vielä toteutettava lisätoimia. Kesäkuusta 2001 alkaen neuvosto on voinut langettaa hallinnollisia rikemaksuja. Neuvoston hallinnollista toimintakykyä on vahvistettava.

Vuonna 2002 laaditussa kertomuksessa komissio pani merkille, että Latvia oli ryhtynyt toimiin neuvoston tiedotuskeskuksen vahvistamiseksi. Keskus on saattanut päätökseen tietoja koskevien resurssien kodifioinnin, tutkimuksen ja arvioinnin. Komissio korostaa, että Latvian audiovisuaali- ja kulttuurialaa koskeva lainsäädäntö on suurelta osin yhdenmukaista yhteisön säännöstön kanssa. Radio- ja televisiotoimintaa koskevaa lakia on kuitenkin jälleen muutettava muun muassa merkittäviä tapahtumia koskevien määräysten ja radiossa lähetettävän latvialaisen musiikin prosenttiosuuden osalta. Latvian on myös tarkistettava julkisilla radioasemilla ja televisiokanavilla kansalliselle tuotannolle varattua pakollista lähetysaikaa ohjelmien välisen tasapainon varmistamiseksi.

Latvia on ratifioinut lokakuussa 2002 rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen pöytäkirjan.

Vuonna 2003 laaditussa kertomuksessa todetaan, että Latvia on tehnyt muutoksia radio- ja televisiotoimintaa koskevaan lainsäädäntöönsä. Nämä muutokset kohdistuvat merkittäviin tapahtumiin, valtion hallitsemien radioasemien musiikkiteosten soittoon, julkisten radioasemien kansallisen tuotannon lähettämiseen ja kansallisen radio- ja televisioneuvoston rankaisumahdollisuuksien lisäämiseen. Näillä muutoksilla Latvian lainsäädäntö viimeistellään olennaisilta osin yhteisön säännöstön mukaiseksi. Latvian on kuitenkin ratkaistava julkisten radioasemien kansallisen tuotannon lähettämiseen liittyvä ongelma.

Kulttuurin alalla Latvia osoitti Rafael-ohjelmaan osallistumisen myötä valmiutensa kulttuurialaa koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanemiseen. Latvia järjesti Riikassa elo- ja syyskuussa 2001 "eurooppalaisen kulttuurin kuukauden". Assosiaationeuvoston päätös, jonka perusteella Latvia voi osallistua täysimääräisesti Kulttuuri 2000 -ohjelmaan vuoden 2001 alusta, hyväksyttiin lokakuussa 2001.

Latvia on solminut heinäkuussa 2002 audiovisuaalialaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan yhteisön MEDIA Plus - (vuosina 2001-2005) sekä MEDIA-koulutus (vuosina 2001-2005) -ohjelmiin osallistumisesta. Yhteisymmärryspöytäkirjaa alettiin soveltaa jo tammikuussa 2002. Latvia on siis tammikuusta 2002 lähtien voinut saada latvialaisen audiovisuaalituotannon kehittämiseen, jakeluun ja edistämiseen sekä koulutustoimiin tarkoitettua yhteisön rahoitusta.

Viimeisin päivitys 12.01.2004