RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Maaseudun kehittämistä koskevat Euroopan unionin strategiset suuntaviivat

Neuvosto vahvistaa strategisissa suuntaviivoissa Euroopan unionin (EU) ensisijaiset tavoitteet, jotka pyritään toteuttamaan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) avulla. Neuvosto pyrkii muun muassa varmistamaan maaseudun kehittämistoiminnan johdonmukaisuuden muiden unionin politiikkojen ja erityisesti koheesio- ja ympäristöpolitiikan kanssa ja tukemaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2006/144/EY, tehty 20 päivänä helmikuuta 2006, maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (ohjelmakausi 2007–2013) [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Euroopan unionin (EU) pinta-alasta 92 prosenttia on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n arvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä. Maaseutualueiden olosuhteet vaihtelevat suuresti, mutta yleensä tulot asukasta kohden ovat maaseudulla noin kolmanneksen unionin keskiarvoa alhaisemmat, naisten työllisyysaste pienempi ja palveluala vähemmän kehittynyt.

Maaseutualueilla on sen vuoksi tulevina vuosina haasteita, jotka liittyvät kasvuun, työllisyyteen ja kestävään kehitykseen. Uudella ohjelmakaudella on mahdollisuus suunnata uudesta maaseuturahastosta myönnettävää tukea näihin tavoitteisiin. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan alakohtaisia ja alueellisia tukitoimia.

Maaseudun kehittäminen ja unionin yleiset tavoitteet

Maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: elintarviketalous, ympäristö sekä maaseutuväestö. Tulevissa strategioissa ja ohjelmissa noudatetaan neljää toimintalinjaa, jotka ovat

  • maa-, metsä- ja elintarviketalouden kilpailukykyä koskeva toimintalinja, jossa toimenpiteet kohdistetaan inhimilliseen ja fyysiseen pääomaan
  • ympäristön ja maaseudun tilan parantamista koskeva toimintalinja, johon sisältyvillä toimenpiteillä pyritään suojelemaan ja parantamaan luonnonvaroja, maa- ja metsätalousjärjestelmiä sekä perinnemaisemia Euroopan maaseutualueilla
  • maaseutualueiden elämänlaatua ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista koskeva toimintalinja, jonka tavoitteena on kehittää maaseutualueita tukemalla väestölle tarjottavia palveluja, mikroyrityksiä, maaseutumatkailua ja kulttuuriperinnön arvostamista
  • Leader-toimintalinja, joka mahdollistaa innovatiivisen hallinnoinnin paikallisten toimintastrategioiden mukaisesti.

Maaseudun kehittämistä koskevat EU:n ensisijaiset tavoitteet ohjelmakaudella 2007–2013

Neuvosto esittää EU:n ensisijaiset tavoitteet ja määrittää kunkin tavoitteen ohjeelliset avaintoimet. Unionin ensisijaiset tavoitteet otetaan huomioon jäsenvaltioiden kansallisissa strategiasuunnitelmissa ja maaseudun kehittämisohjelmissa.

Ensisijainen tavoite 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

Tavoitteena on lisätä Euroopan elintarviketalouden dynaamisuutta. EU aikoo muun muassa tukea tietämyksen siirtoa, edistää innovointia ja vahvistaa fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. Tällaisia avaintoimia voisivat olla muun muassa

  • maatalousalan rakenneuudistus ja uudenaikaistaminen
  • elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen
  • innovoinnin edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen (T&K) hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen
  • tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen erityisesti pienissä yrityksissä
  • dynaamisen yrittäjyyden edistäminen ja viimeaikaisista uudistuksista, joilla Euroopan maataloudelle on luotu markkinasuuntautunut ympäristö, tarjoutuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen
  • uusien markkinoiden luominen maa- ja metsätaloustuotteille sekä uusiutuvan energian raaka-aineiden, biopolttoaineiden ja jalostuskapasiteetin kehittäminen
  • maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen.

Ensisijainen tavoite 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla pyritään suojelemaan EU:n luonnonvaroja ja maaseutualueiden maisemia erityisesti biologisen monimuotoisuuden, luonnonarvoiltaan arvokkaiden järjestelmien säilyttämisen, veden ja ilmastonmuutoksen aloilla. Unioni tukee muun muassa

  • ympäristöpalvelujen ja eläinystävällisten tuotantomenetelmien edistämistä
  • viljelymaiseman ja metsien säilyttämistä
  • ilmastonmuutoksen torjumista ottaen huomioon, että maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä
  • luonnonmukaista maataloutta, sillä se muodostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan kestävään maatalouteen
  • talous- ja ympäristöaloitteita, kuten ympäristöhyödykkeiden tarjontaa erityisesti silloin, kun toimintaa monipuolistetaan matkailulla, käsiteollisuudella, koulutuksella tai non food -tuotannolla
  • kaupunki- ja maaseutualueiden kestävän tasapainon säilyttämistä taloudellisen toiminnan tasaisemman jakautumisen ja alueellisen koheesion edistämiseksi.

Ensisijainen tavoite 3: Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen kannustaminen

EU:n tavoitteena on työllisyyden edistäminen ja talouskasvua koskevien edellytysten parantaminen. Tällä alalla avaintoimia voisivat olla muun muassa

  • työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä ja alueellisen tasapainon parantaminen sekä taloudellisesti että sosiaalisesti (matkailu, käsiteollisuus ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet)
  • naisten työssäkäynnin edistäminen luomalla lastenhoitopalveluja
  • kylien elinvoiman palauttaminen yhdennetyillä aloitteilla, joissa yhdistyvät toiminnan monipuolistaminen, yritysten perustaminen, kulttuuriperintöön investoiminen, infrastruktuuri paikallisia palveluja varten ja kunnostus
  • mikroyritysten ja käsiteollisuuden kehittäminen hyödyntämällä perinteisiä taitoja tai ottamalla käyttöön uutta pätevyyttä yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi
  • paikallisen elinkeinoelämän monipuolistamiseen tarvittavien taitojen opettaminen nuorille
  • tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen, sillä sitä käyttämällä voidaan saada aikaan myös mittakaavaetuja, jotka helpottavat tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa paikallisilla tiloilla ja maaseutuyrityksissä sekä sähköisen liiketoiminnan ja kaupankäynnin aloittamista
  • uusiutuvien energialähteiden tuottamisen ja innovatiivisen käytön lisääminen, minkä ansiosta voidaan saada maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinoita, edistää paikallisia palveluja ja monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää
  • matkailun kehittäminen
  • paikallisen infrastruktuurin (pääasialliset televiestinnän, liikenteen, energian ja vesihuollon infrastruktuurit) parantaminen erityisesti uusissa jäsenvaltioissa.

Ensisijainen tavoite 4: Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän monipuolistamiseksi

Leader-toimintalinjaan osoitetuilla määrärahoilla pyritään kehittämään hallinnointia ja hyödyntämään maaseutualueiden omaa kehityspotentiaalia. Kyse on horisontaalisesta lähestymistavasta, jossa yhdistyvät kaikki kolme tavoitetta: kilpailukyky, ympäristö ja elämänlaatu / toiminnan monipuolistaminen. Tällaisia avaintoimia voisivat olla muun muassa

  • paikallisten kumppanuusvalmiuksien kehittäminen, toiminnan edistäminen ja valmiuksien hankkimisen rohkaiseminen, sillä ne voivat auttaa paikallisen potentiaalin liikkeelle saamista
  • yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien edistäminen
  • yhteistyön ja innovoinnin edistäminen kannustamalla yrittäjyyttä, osallisuutta ja paikallisia palveluja
  • paikallisen hallinnoinnin kehittäminen maatalouden, metsätalouden ja paikallisen elinkeinoelämän yhdistämisen kautta.

Ensisijainen tavoite 5: Ohjelmien johdonmukaisuuden varmistaminen

Jäsenvaltioiden olisi kansallisia suunnitelmia laatiessaan varmistettava, että toimintalinjojen väliset synergiat maksimoidaan ja mahdolliset ristiriitaisuudet vältetään.

EU luo lisäksi puitteet hallinnon kehittämiselle ja toimien toteuttamiselle muun muassa perustamalla eurooppalaisia ja kansallisia verkostoja. Näillä verkostoilla edistetään esimerkiksi maaseutupolitiikan suunnittelua ja hallinnointia koskevien hyvien käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihtoa.

Ensisijainen tavoite 6: Unionin välineiden keskinäinen täydentävyys

Rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen välisen synergian luomiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja ovat johdonmukaisia tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla.

Eri rahastoista rahoitettujen toimien väliset rajat ja yhteensovittaminen määritellään kansallisissa strategiasuunnitelmissa.

Uusien haasteiden kohtaaminen

Tässä käsiteltyä päätöstä muutettiin vuonna 2009, jotta strategisissa suuntaviivoissa otettaisiin huomioon uudet haasteet, joihin unionin on vastattava. Niitä ovat seuraavat

  • ilmastonmuutoksen torjuminen
  • uusiutuvien energialähteiden edistäminen
  • vesihuolto
  • biologisen monimuotoisuuden suojelu
  • maitoalan rakenneuudistus.

Näillä tavoitteilla on monialainen ulottuvuus, ja ne voidaan siten sisällyttää jäsenvaltioiden kansallisten strategioiden painopisteisiin. EU kannustaa jäsenvaltioita esimerkiksi

  • sisällyttämään nämä kysymykset paikallisiin maaseutualueiden kehittämisstrategioihin
  • tukemaan innovointia näillä aloilla
  • toteuttamaan maatalouden ympäristö- ja metsätaloustoimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi
  • tukemaan uusiutuvaan energiaan liittyviä paikallisia hankkeita
  • tukemaan investointeja energiaa ja vettä säästäviin laitteisiin.

VIITTEET

AsiakirjaVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Neuvoston päätös 2006/144/EY

-

-

EUVL L 55, 25.2.2006

MuutossäädöksetVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Neuvoston päätös 2009/61/EY

19.1.2009

-

EUVL L 30, 31.1.2009

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen [EUVL L 277, 21.10.2005]
Asetuksella luodaan ainutlaatuinen maaseudun kehittämispolitiikan rahoitusväline: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto).

 
Viimeisin päivitys 30.06.2011
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun