RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 15 kielellä
Uudet kielet:  CS - HU - PL - RO

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)

Maaseuturahaston käyttäminen on tässä käsitellyssä asetuksessa määriteltyjen tavoitteiden ja yhteisön maaseudun kehittämispolitiikan strategisen sisällön mukaista.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Kesäkuussa 2003 ja huhtikuussa 2004 toteutetuissa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksissa painotetaan maaseudun kehittämistä ja otetaan käyttöön yhtenäinen rahoitus- ja ohjelmointiväline: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto). Tämän asetuksella (EY) N:o 1290/2005 perustetun välineen tarkoituksena on vahvistaa EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaa ja yksinkertaistaa sen täytäntöönpanoa. Se parantaa muun muassa uuden maaseudun kehittämispolitiikan (2007–2013) hallintoa ja valvontaa.

Tavoitteet ja rahaston tukea koskevat yleiset säännöt

Tässä käsitellyssä asetuksessa vahvistetaan yleiset säännöt maaseudun kehittämistä koskevan yhteisön tuen rahoittamiseksi maaseuturahastosta. Siinä määritellään myös maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteet ja sen yleiset puitteet.

Rahaston avulla voidaan edistää

  • maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantamista
  • ympäristön ja maiseman parantamista
  • maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista.

Maaseuturahastosta myönnetty tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla yhteisön ensisijaiset tavoitteet pyritään panemaan täytäntöön. Komission ja jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että rahaston tuki on yhdenmukaista ja yhteensopivaa yhteisön muiden tukitoimenpiteiden kanssa.

Strateginen lähestymistapa

Kukin jäsenvaltio laatii yhteisön hyväksymien strategisten suuntaviivojen mukaisen kansallisen strategiasuunnitelman. Kukin jäsenvaltio lähettää sen jälkeen kansallinen strategiasuunnitelmansa komissiolle ennen maaseudun kehittämisohjelmiensa esittämistä. Kansalliset strategiasuunnitelmat kattavat kauden, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013, ja sisältävät seuraavat asiat

  • arvio taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta, ympäristötilanteesta ja kehitysmahdollisuuksista
  • yhteisön strategisten suuntaviivojen mukaisesti yhteisön ja asianomaisen jäsenvaltion yhteistä toimintaa varten valittu strategia
  • aihe- ja aluekohtaiset tavoitteet
  • luettelo kansallisen strategiasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi toteutettavista maaseudun kehittämisohjelmista ja maaseuturahaston määrärahojen jako kuhunkin ohjelmaan
  • keinot, joilla varmistetaan yhteensovittaminen muiden yhteisen maatalouspolitiikan välineiden, EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston, Euroopan kalatalousrahaston ja Euroopan investointipankin kanssa
  • tarvittaessa talousarvio lähentymistavoitteen * saavuttamiseksi
  • kuvaus yksityiskohtaisista säännöistä ja ilmoitus määrästä, joka on varattu kansallisen maaseutuverkoston perustamista varten. Verkosto kokoaa yhteen maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset.

Kansallinen strategiasuunnitelma pannaan täytäntöön maaseudun kehittämisohjelmassa, joka sisältää neljästä toimintalinjasta muodostuvan toimenpidekokonaisuuden *.

Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

Maa- ja metsätalousalan kilpailukykyä koskeva tuki sisältää seuraavaa

  • toimenpiteet alan toimijoiden tietämyksen ja henkilökohtaisten toimintaedellytysten parantamiseksi seuraavin keinoin
    • tiedotusta ja ammatillista koulutusta koskevat toimet
    • nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista ja heidän tilojensa rakenteellista mukauttamista helpottavat toimet (nuorilla viljelijöillä tarkoitetaan alle 40‑vuotiaita henkilöitä, jotka ryhtyvät ensimmäistä kertaa tilanpidosta vastaaviksi maatalousyrittäjiksi)
    • varhaiseläke, joka myönnetään maanviljelijöille, jotka päättävät lopettaa maataloustoiminnan harjoittamisen ja luovuttaa tilansa muille viljelijöille, sekä maataloustyöntekijöille, jotka päättävät lopettaa pysyvästi maatilalla työskentelyn. Luopujan on muun muassa oltava vähintään 55-vuotias muttei vielä kyseisen jäsenvaltion yleisessä eläkeiässä
    • viljelijöiden ja metsänomistajien neuvontapalvelujen käyttö sekä neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelujen perustaminen. Näiden palvelujen käytön tavoitteena on oltava tilojen tehokkuuden arviointi ja lisääminen
  • toimenpiteet alan fyysisen pääoman rakenteelliseksi uudistamiseksi ja kehittämiseksi seuraavin keinoin
    • maa- ja metsätilojen nykyaikaistaminen sekä niiden taloudellisen tehokkuuden parantaminen, jotka toteutetaan muun muassa teknisten uudistusten avulla
    • maa- ja metsätalouden alkutuotannon arvon lisääminen. Toimilla tuetaan investointeja, joiden tavoitteena on tehostaa alkutuotannon jalostusta ja kaupan pitämistä, ja yksinkertaistetaan investointiin sovellettavia tukikelpoisuusedellytyksiä verrattuna tällä kaudella voimassa oleviin edellytyksiin
    • infrastruktuurien parantaminen ja kehittäminen kehitettäessä ja mukautettaessa maa- ja metsätaloutta
    • luonnononnettomuuksien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönottaminen
  • toimenpiteet maataloustuotannon ja -tuotteiden laadun parantamiseksi seuraavin keinoin
    • autetaan viljelijöitä sopeutumaan yhteisön lainsäädäntöön perustuviin tiukkoihin vaatimuksiin korvaamalla osa tiettyjen uusien velvoitteiden noudattamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä
    • kannustetaan viljelijöiden osallistumista elintarvikkeiden laatujärjestelmiin
    • myönnetään tuottajaryhmille tukea elintarvikkeiden laatujärjestelmien mukaisia tuotteita koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia varten
  • lisäksi uusia jäsenvaltioita varten on otettu käyttöön siirtymätoimenpiteitä, jotka liittyvät
    • rakenneuudistuksen kohteena olevien osittaisten omavaraistilojen * tukemiseen
    • tuottajaryhmien perustamisen tukemiseen
    • rakenneuudistuksen kohteena olevien maatilojen tukemiseen, mukaan luettuna toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle.

Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

Maankäyttöä koskevan tuen on edistettävä kestävää kehitystä kannustamalla erityisesti viljelijöitä ja metsänomistajia soveltamaan maankäyttömenetelmiä, joissa otetaan huomioon tarve luonnonympäristön ja maiseman säilyttämiseen sekä luonnonvarojen suojeluun ja parantamiseen. Keskeisiä huomioon otettavia kysymyksiä ovat luonnon monimuotoisuus,Natura 2000 -alueiden hoito, vesistöjen ja maaperän suojelu sekä ilmastonmuutoksen lieventäminen. Asetuksessa säädetäänkin erityisesti vuoristoalueilla ja muilla luonnonhaitta-alueilla (jotka jäsenvaltiot nimeävät yhteisten puolueettomien kriteerien perusteella) maksettavista luonnonhaittakorvauksista sekä maa- ja metsätalouden ympäristötuista, joilla katetaan vain sitoumukset, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset vaatimukset. Lisäksi ei‑tuotannollisiin investointeihin myönnetään tukea silloin, kun ne liittyvät maa- ja metsätalouden ympäristösitoumusten tai muiden maatalouden ympäristötavoitteiden toteuttamiseen sekä metsävarojen parantamista koskeviin ympäristötoimiin (maan ensimmäinen metsitys, peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto tai metsätalouden tuottokyvyn palauttaminen ja luonnonmullistusten ennaltaehkäisy).

Tuensaajan, jolle myönnetään ympäristön ja maaseudun parantamiseen tarkoitettua tukea, on noudatettava koko maatilallaan lakisääteisiä tilanhoitovaatimuksia (terveyden, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin alalla) sekä tilatukea koskevassa asetuksessa (asetus (EY) N:o 73/2009) säädettyjä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia.

Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen

Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi asetukseen sisältyy toimenpiteitä, joihin kuuluu

  • taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki, matkailuelinkeinojen edistäminen sekä luonnonperinnön suojelu, edistäminen ja hoito, mikä puolestaan edistää talouden kestävää kehitystä
  • maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseen tarkoitetut toimenpiteet, joihin kuuluvat erityisesti kylien kunnostus ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön säilyttäminen ja korostaminen
  • edellä mainittujen alojen taloudellisille toimijoille suunnattu ammatillinen koulutus ja
  • pätevyyden hankkiminen ja paikallisen kehitysstrategian valmisteluun ja täytäntöönpanoon tarkoitetun toiminnan kannustaminen.

Toimintalinja 4: Leader

Leader-toimintalinjan mukaisesti myönnetyn tuen tavoitteena on

  • paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano julkis- ja yksityissektorin kumppanuuksina ("paikalliset toimintaryhmät"). Asianmukaisesti nimettyihin maaseutualueisiin sovellettavilla strategioilla on saavutettava edellä mainituista kolmesta toimintalinjasta vähintään yhden tavoitteet
  • paikallisilla toimintaryhmillä on myös mahdollisuus toteuttaa alueiden tai valtioiden välisiä yhteistyöhankkeita.

Maaseuturahaston rahoitusosuus

Maaseuturahaston talousarviomäärärahat vuosiksi 2007–2013 ovat 96,319 miljardia euroa (käypinä hintoina), toisin sanoen 20 prosenttia YMP:lle osoitetuista varoista. Rahastosta voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta osoittaa enintään 4 prosenttia kunkin ohjelman kokonaismäärärahoista toimiin, jotka liittyvät ohjelmille myönnettävän tuen valmisteluun, hallintoon, seurantaan, arviointiin, julkistamiseen ja valvontaan.

Neuvosto vahvistaa maaseudun kehittämiseen myönnettävän yhteisön tuen määrän, sen jakautumisen eri vuosille ja vähimmäismäärän, joka keskitetään lähestymistavoitealueille. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä ja komission ehdotuksesta vuodesta 2007 vuoteen 2013 ulottuvan rahoituskehyksen ja samalle kaudelle tehdyn, talousarviota koskevaa kurinalaisuutta ja talousarviomenettelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on otettava ohjelmatyötä varten huomioon myös tukien mukauttamisesta * saadut määrät. Lisäksi komissio varmistaa, että maaseuturahastosta ja muista yhteisön rahastoista kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärä noudattaa tiettyjä taloudellisia parametrejä.

Komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyössä toteutettavan hallinnon puitteissa jäsenvaltioiden on nimettävä kullekin maaseudun kehittämisohjelmalle hallintoviranomainen, maksajavirasto ja todentamisviranomainen. Jäsenvaltiot vastaavat niin ikään yhteisrahoitettavien toimien tiedotuksesta ja julkistamisesta. Kunkin jäsenvaltion on myös perustettava seurantakomitea, joka huolehtii ohjelman täytäntöönpanon tehokkuudesta. Lisäksi kunkin ohjelman hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle vuotuinen täytäntöönpanokertomus.

Maaseudun kehittämistä koskevaan politiikkaan ja ohjelmiin sovelletaan ennakko-, väli- ja jälkiarviointia, joiden tarkoituksena on parantaa maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanon laatua, tehokkuutta ja toimivuutta. Arvioinneissa pyritään hyödyntämään maaseudun kehittämispolitiikasta saatuja kokemuksia ja erittelemään tekijät, jotka ovat johtaneet ohjelmien täytäntöönpanon onnistumiseen tai epäonnistumiseen ja sosio-ekonomiset vaikutukset sekä vaikutukset yhteisön ensisijaisiin tavoitteisiin.

Taustaa

Maaseuturahasto on maataloustukirahaston (Euroopan maatalouden tukirahasto) ohella toinen asetuksella (EY) N:o 1290/2005 perustetuista yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) rahoitusvälineistä. Maaseuturahasto korvaa EMOTR:n ohjausosaston ja maataloustukirahasto EMOTR:n tukiosaston 1. tammikuuta 2007 alkaen.

Maaseuturahastosta tuetaan maaseudun kehittämistä, YMP:n toista pilaria, joka on otettu asteittain käyttöön 1970‑luvulta alkaen ja virallistettu Agenda 2000 ‑ohjelmalla vuonna 1997.

Säädöksen keskeiset termit
  • Lähentymistavoite: Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) ja koheesiorahastoa koskevan yhteisön lainsäädännön mukainen vähiten kehittyneitä jäsenvaltioita ja alueita koskevan toimen tavoite 1. tammikuuta 2007 ja 31. joulukuuta 2013 välisellä ajanjaksolla.
  • Osittaiset omavaraistilat: ensisijaisesti omaan käyttöön tuottavat maatilat, jotka kuitenkin myyvät osan tuotannostaan.
  • Toimintalinja: yhtenäiset toimenpiteet, jotka tähtäävät erityistavoitteisiin. Tavoitteet saavutetaan suoraan toimenpiteiden toimeenpanolla ja niiden ansiosta saavutetaan yksi tai useampi 4 artiklassa määritellyistä tavoitteista.
  • Tuen mukauttaminen: kyseessä on progressiivinen mekanismi, jolla pyritään vähentämään viljelijöille maksettavia suoria tukia ja siirtämään vastaavat määrärahat maaseudun kehittämiseen.

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Asetus (EY) N:o 1698/2005

22.10.2005

-

EUVL L 277, 21.10.2005

MuutossäädöksetVoimaantuloMääräaika säädöksen täytäntöönpanolle jäsenvaltioissaEuroopan unionin virallinen lehti

Asetus (EY) N:o 1463/2006

1.1.2007

-

EUVL L 277, 9.10.2006

Asetus (EY) N:o 1944/2006

29.12.2006

-

EUVL L 367, 22.12.2006

Asetus (EY) N:o 2012/2006

1.1.2007

-

EUVL L 384, 29.12.2006

Asetus (EY) N:o 146/2008

28.2.2008

-

EUVL L 46, 21.2.2008

Asetus (EY) N:o 74/2009

3.2.2009

-

EUVL L 30, 31.1.2009

Asetus (EY) N:o 473/2009

9.6.2009

-

EUVL L 144, 9.6.2009

Asetus (EY) N:o 1312/2011

21.12.2011

-

EUVL L 339, 21.12.2011

Asetusta (EY) N:o 1698/2005 koskevat peräkkäiset muutossäädökset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Maaseudun kehittämiseen myönnettävä yhteisön tuki

Komission asetus (EU) N:o 65/2011, annettu 27 päivänä tammikuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen täytäntöönpanon osalta [EUVL L 25, 28.1.2011].
Asetus on annettu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä seuraavilta osin: maaseudun kehittämistukia koskevat periaatteet ja yleiset säännöt, maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevat erityiset ja yhteiset säännökset sekä tukikelpoisuus ja hallintomenettelyt.

Komission päätös 2008/168/EY, tehty 20 päivänä helmikuuta 2008, eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston organisaatiorakenteesta [EUVL L 56, 29.2.2008].
Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto muodostuu koordinointikomiteasta, aihekohtaisesta työryhmästä, Leader-alakomiteasta ja arvioinnista vastaavasta asiantuntijakomiteasta. Nämä elimet ovat kyseisessä päätöksessä vahvistettujen sääntöjen mukaisia.

Komission päätös 2006/636/EY, tehty 12 päivänä syyskuuta 2006, maaseudun kehittämiseen myönnettävän yhteisön tuen vuosittaisesta jakautumisesta jäsenvaltioille 1 päivästä tammikuuta 2007 31 päivään joulukuuta 2013 ulottuvalla kaudella [EUVL L 261, 22.9.2006].
Säädös koskee maaseudun kehittämiseen myönnettävän yhteisön tuen jakautumista jäsenvaltioille kaudella 2007–2013.

Neuvoston päätös 2006/493/EY, tehty 19 päivänä kesäkuuta 2006, maaseudun kehittämiseen myönnettävän yhteisön tuen määrästä 1 päivästä tammikuuta 2007 31 päivän joulukuuta 2013 ulottuvalla kaudella, sen jakautumisesta eri vuosille ja lähentymistavoitealueille keskitettävästä vähimmäismäärästä [EUVL L 195, 15.7.2006].
Säädös koskee maaseudun kehittämiseen myönnettävän yhteisön tuen maksusitoumusmäärärahojen määrää kaudella 2007–2013.

Yhteisön oikeudellinen ja rahoituksellinen kehys

Neuvoston päätös 2006/144/EY, tehty 20 päivänä helmikuuta 2006, maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (ohjelmakausi 2007–2013) [EUVL L 55, 25.2.2006].
Päätös koskee maaseudun kehittämistä koskevia yhteisön strategisia suuntaviivoja.

Yksityiskohtaiset soveltamissäännöt ja siirtymäsäännöt

Komission asetus (EY) N:o 1975/2006, annettu 7 päivänä joulukuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen täytäntöönpanon osalta [EUVL L 368, 23.12.2006].
Asetus on annettu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen täytäntöönpanon osalta.

Komission asetus (EY) N:o 1320/2006, annettu 5 päivänä syyskuuta 2006, neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädettyyn maaseudun kehittämistukeen siirtymistä koskevista säännöistä [EUVL L 243, 6.9.2006].
Asetuksessa vahvistetaan erityiset säännöt, joilla helpotetaan siirtymistä asetusten (EY) N:o 1257/1999 ja (EY) N:o 1268/1999 mukaisista maaseudun kehittämisohjelmista asetuksella (EY) N:o 1698/2005 käyttöön otettaviin ohjelmiin.

Viimeisin päivitys 05.01.2012
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun