RSS
Aakkosellinen hakemisto
Tämä sivusto on saatavilla 23 kielellä
Uudet kielet:  BG - CS - ET - GA - LV - LT - HU - MT - PL - RO - SK - SL

We are migrating the content of this website during the first semester of 2014 into the new EUR-Lex web-portal. We apologise if some content is out of date before the migration. We will publish all updates and corrections in the new version of the portal.

Do you have any questions? Contact us.


Yleiset säännökset EAKR - ESR - Koheesiorahasto (2007–2013)

Tällä asetuksella määritellään kaudella 2007–2013 koheesiopolitiikan yhteydessä Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoon (ESR) ja koheesiorahastoon sovellettavat yhteiset säännöt, standardit ja periaatteet. Asetuksen mukaan tarkoitukseen osoitetaan 347 miljardin euron määrärahat, mikä on noin kolmannes Euroopan unionin talousarviosta.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta [Ks. muutosasiakirjat].

TIIVISTELMÄ

Asetuksen tavoitteena on vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionin (EU) alueiden sopusointuisen, tasapainoisen ja kestävän kehityksen edistämiseksi vuosina 2007–2013. Euroopan unionin koheesiopolitiikalla pyritään vastaamaan haasteisiin, jotka johtuvat taloudellisista, sosiaalisista ja alueellisista eroista, talouden uudelleenjärjestelyjen nopeutumisesta ja väestön vanhenemisesta.

Asetuksessa

  • määritellään koheesiopolitiikan kehys (myös yhteisön strategiset suuntaviivat koheesiota, kasvua ja työllisyyttä silmällä pitäen)
  • määritellään tavoitteet, joihin rakennerahaston ja koheesiorahaston (jäljempänä "rahastot") on osaltaan pyrittävä
  • määritellään rahastojen kelpoisuusehdot, jotka jäsenvaltioiden ja alueiden on täytettävä
  • määritellään käytettävissä olevat määrärahat ja niiden jakosäännöt
  • vahvistetaan kumppanuus-, ohjelmatyö-, arviointi-, hallinnointi, seuranta- ja valvontaperiaatteet ja -säännöt jäsenvaltioiden ja komission vastuujaon pohjalta.

KOLME UUTTA TAVOITETTA

Aluepolitiikan rahoitukseen vuosina 2007–2013 on varattu yhteensä 308,041 miljardia euroa kolmen uuden tavoitteen "lähentyminen", "alueellinen kilpailukyky ja työllisyys" sekä "alueiden välinen yhteistyö" mukaisesti. Näillä tavoitteilla korvataan ohjelmakauden 2000–2006 tavoitteet 1, 2 ja 3.

Lähentyminen

Tämän entistä tavoitetta 1 muistuttavan lähentymistavoitteen tarkoituksena on nopeuttaa vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymistä parantamalla kasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Lähentymistavoite koskee vähiten kehittyneitä jäsenvaltioita ja alueita. Toiminta-aloja ovat fyysinen ja inhimillinen pääoma, innovaatio ja osaamisyhteiskunta, sopeutuminen muutoksiin, ympäristö sekä hallinnon tehokkuus. Tavoitteen mukaisten toimien rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja koheesiorahasto.

Lähentymistavoitteeseen varatut kokonaismäärärahat ovat 251,163 miljardia euroa eli 81,54 prosenttia kaikkiin tavoitteisiin varatusta kokonaismäärästä. Tukikelpoisia ovat

  • rakennerahastojen (EAKR ja ESR) osalta:
    1. alueet, joiden BKT asukasta kohti on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Alueiden on oltava NUTS II ‑tasoa. Tavoitteen varoista käytetään näillä alueilla 70,51 prosenttia.
    2. alueet, joiden BKT asukasta kohti ylittää 75 prosenttia tilastollisista syistä (EU:n laajentumisen muita heikommassa asemassa oleville alueille), saavat asteittain vähenevää siirtymäkauden erityistukea. Näille alueille kohdennetaan 4,99 prosenttia kokonaismäärärahoista.
  • koheesiorahaston osalta: jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta ja jotka toteuttavat taloudellisen lähentymisen ohjelmia. Nämä alueet saavat 23,22 prosenttia tavoitteen määrärahoista. Alueet, joiden BKTL asukasta kohti ylittää 90 prosenttia tilastollisista syistä (EU:n laajentuminen muita heikommassa asemassa oleville alueille), saavat asteittain vähenevää siirtymäkauden erityistukea.
  • EAKR:n erityisrahoituksen osalta: syrjäisimmät alueet. Tavoitteena on helpottaa niiden integroitumista sisämarkkinoihin ja ottaa huomioon niiden erityistarpeet (erityisesti syrjäisestä sijainnista johtuvien lisäkustannusten korvaaminen).

Tämän tavoitteen mukaisten osarahoitusosuuksien enimmäismäärät ovat seuraavat:

  • EAKR:n ja ESR:n osarahoituksessa enimmäismäärä on 75 prosenttia julkisista menoista. Enimmäismäärä voi olla 80 prosenttia, jos tukikelpoiset alueet sijaitsevat koheesiorahaston tukea saavassa jäsenvaltiossa. Syrjäisimmillä alueilla se voi olla jopa 85 prosenttia.
  • Koheesiorahaston osarahoituksessa enimmäismäärä on 85 prosenttia julkisista menoista.
  • Syrjäisimmillä alueilla osarahoitetuissa toimissa enimmäismäärä on 50 prosenttia julkisista menoista (uusi EAKR:n lisämääräraha lisäkustannusten korvaamiseen).

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

Tämän muualla kuin heikoimmassa asemassa olevilla alueilla toteutettavan "alueellinen kilpailukyky ja työllisyys" -tavoitteen tarkoituksena on vahvistaa alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja houkuttavuutta. Sen avulla ennakoidaan taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia ja edistetään innovaatiota, yrittäjyyttä, ympäristönsuojelua, yhteyksien parantamista ja sopeutumiskykyä sekä syrjäytymistä torjuvien työmarkkinoiden kehittämistä. Rahoituksesta vastaavat EAKR ja ESR.

Tukikelpoisia alueita ovat:

  • ohjelmakauden 2000–2006 tavoite 1 -alueet, jotka eivät enää täytä lähentymistavoitteen tukikelpoisuusperusteita ja saavat sen vuoksi siirtymäkauden tukea; komissio laatii näistä alueista luettelon, joka on voimassa vuosina 2007–2013
  • kaikki muut lähentymistavoitteen ulkopuolelle jäävät EU:n alueet.

ESR:sta osarahoitettaviin ohjelmiin komissio ehdottaa neljää Euroopan työllisyysstrategian mukaista toimintalinjaa: työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn lisääminen, työhön pääsyn parantaminen, sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen sekä työllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisyä koskevien uudistusten käynnistäminen.

Tavoitteeseen varatut kokonaismäärärahat ovat 49,13 miljardia euroa eli 15,95 prosenttia kaikkiin tavoitteisiin varatusta kokonaismäärästä ja jakautuvat tasan EAKR:n ja ESR:n kesken. Tästä määrästä

  • 78,86 prosenttia on tarkoitettu alueille, jotka eivät kuulu lähentymistavoitteen piiriin
  • 21,14 prosenttia on tarkoitettu asteittain vähenevään siirtymäkauden tukeen.

Tämän tavoitteen mukaisten toimien osarahoitusosuus voi olla 50 prosenttia julkisista menoista. Syrjäisimpien alueiden osalta enimmäismäärä on korotettu 85 prosentiksi.

Euroopan alueiden välinen yhteistyö

Tällä EU:n entiseen INTERREG-aloitteeseen perustuvalla "Euroopan alueiden välinen yhteistyö" -tavoitteella pyritään vahvistamaan rajaseutujen, valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä. Rahoituksesta vastaa EAKR. Tarkoituksena on löytää yhdessä naapuriviranomaisten kanssa yhteisiä ratkaisuja kysymyksiin, jotka liittyvät kaupunkien, maaseudun ja rannikkoalueiden sekä taloussuhteiden kehittämiseen ja pk-yritysten verkottumiseen. Yhteistyössä keskitytään tutkimukseen ja kehitykseen, tietoyhteiskuntaan, ympäristöön, riskien ennaltaehkäisyyn sekä yhdennettyyn vesihuoltoon.

Tukikelpoisia ovat kaikki sisämaarajoilla sijaitsevat NUTS III -alueet ja tietyt ulkomaarajoilla sijaitsevat sekä tiettyihin merirajoihin rajoittuvat alueet, joiden välinen etäisyys on enintään 150 kilometriä. Komissio laatii tukikelpoisten alueiden luettelon.

Koko EU:n alue on tukikelpoinen yhteistyöverkkojen ja kokemustenvaihdon osalta. Osarahoituksen enimmäismäärä on 75 prosenttia julkisista menoista.

Tavoitteeseen varatut kokonaismäärärahat ovat 7,75 miljardia euroa eli 2,52 prosenttia kaikkiin tavoitteisiin varatusta määrästä, ja ne katetaan kokonaan EAKR:sta. Määrä jaetaan eri tarkoituksiin seuraavasti:

  • 73,86 prosenttia rajat ylittävän yhteistyön rahoitukseen
  • 20,95 prosenttia valtioiden välisen yhteistyön rahoitukseen
  • 5,19 prosenttia alueiden välisen yhteistyön rahoitukseen.

TAVOITEKOHTAISET SÄÄNNÖKSET

Toimintaperiaatteet

Rahastojen tuella täydennetään kansallisia toimia, alue- ja paikallistason toimet mukaan luettuina. Komissio ja jäsenvaltiot valvovat rahastojen tukitoimien johdonmukaisuutta EU:n toiminnan, politiikkojen ja painopisteiden kanssa sekä toimien täydentävyyttä unionin muihin rahoitusvälineisiin nähden.

Rahastojen tavoitteisiin pyritään jatkuvasti monivuotisen ohjelman puitteissa sekä komission ja kunkin jäsenvaltion tiiviillä yhteistyöllä.

Strateginen lähestymistapa

Neuvosto hyväksyi 1. tammikuuta 2007 mennessä koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat. Niissä määritellään koheesiopolitiikan painopisteet ja tavoitteet kaudelle 2007–2013 ja edistetään siten rakennerahastojen johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa täytäntöönpanoa.

Jäsenvaltiot hyväksyvät sen jälkeen suuntaviivojen pohjalta kansallisen strategisen viitekehyksen, jonka puolestaan toimii perustana rahastoista tuettavien toimien ohjelmasuunnittelulle. Kehyksen avulla varmistetaan, että rahastojen tukitoimet ovat strategisten suuntaviivojen mukaiset.

Toimenpideohjelmat

Jäsenvaltioiden toimenpideohjelmat kattavat 1. tammikuuta 2007 ja 31. joulukuuta 2013 välisen ajanjakson. Kukin toimenpideohjelma voi koskea vain yhtä kyseisistä kolmesta tavoitteesta ja saada rahoitusta vain yhdestä rahastosta. Komissio arvioi jokaisen ehdotetun ohjelman määritelläkseen, auttaako se saavuttamaan päämääriä ja painopisteitä, jotka ovat

  • kansallisen strategisen viitekehyksen mukaisia
  • koheesiota koskevien EU:n strategisten suuntaviivojen mukaisia.

Lähentymistavoitteeseen sekä alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevaan -tavoitteeseen liittyvien toimenpideohjelmien on sisällettävä muun muassa:

  • painopisteiden perustelut, joissa on otettu huomioon koheesiota koskevat EU:n strategiset suuntaviivat ja kansallinen strateginen viitekehys
  • tiedot toimintalinjoista ja niiden erityistavoitteista
  • rahoitussuunnitelma
  • toimenpideohjelmaa koskevat täytäntöönpanosäännökset
  • luettelo suurhankkeista. Kyse on sellaiseen toimeen liittyvistä hankkeista, johon sisältyy yhtenäinen työ-, toimi- tai palvelukokonaisuus, jonka kokonaiskustannukset ovat ympäristöalalla yli 25 miljoonaa euroa ja muilla aloilla yli 50 miljoonaa euroa.

Hallinto, seuranta ja valvonta

Jäsenvaltiot vastaavat toimenpideohjelmien hallinnosta ja valvonnasta. Ne varmistavat erityisesti, että toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmät perustetaan asetuksen säännösten mukaisesti. Lisäksi ne estävät, toteavat ja oikaisevat väärinkäytökset sekä perivät takaisin aiheettomasti maksetut summat.

Jäsenvaltioiden perustamissa toimenpideohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmissä on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:

  • hallintoa ja valvontaa suorittavien elinten tehtävien määrittely
  • tehtävien erottamista koskevan periaatteen noudattaminen kyseisten elinten välillä
  • menettelyt toimenpideohjelman puitteissa ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi
  • luotettavat järjestelmät tilinpitoa, seurantaa ja taloudellista raportointia varten
  • raportointi- ja seurantajärjestelmä, jos vastuuelin siirtää tehtävien suorittamisen toiselle elimelle
  • järjestelyt järjestelmän toiminnan tarkastamiseksi
  • järjestelmät ja menettelyt asianmukaisen jäljitysketjun turvaamiseksi
  • väärinkäytöksiä ja aiheettomasti maksettujen summien takaisinperintää koskevat raportointi- ja seurantamenettelyt.

Jäsenvaltion on nimettävä kullekin toimenpideohjelmalle seuraavat viranomaiset:

  • hallintoviranomainen (toimenpideohjelmaa hallinnoiva kansallinen, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka julkinen tai yksityinen elin)
  • todentamisviranomainen (kansallinen, alueellinen tai paikallinen viranomainen tai elin, joka todentaa menoilmoitukset ja maksupyynnöt ennen niiden lähettämistä komissiolle)
  • tarkastusviranomainen (kutakin toimenpideohjelmaa varten nimetty kansallinen, alueellinen tai paikallinen viranomainen tai elin, jonka tehtävänä on tarkastaa hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan tosiasiallinen tehokkuus).

Tiedottaminen ja julkistaminen

Jäsenvaltioiden ja toimenpideohjelman hallintoviranomaisen on huolehdittava osarahoitettuja toimia ja ohjelmia koskevien tietojen toimittamisesta ja niiden julkistamisesta. Tiedot on osoitettava EU:n kansalaisille ja tuensaajille tavoitteena korostaa yhteisön roolia ja varmistaa rahastojen tukitoiminnan avoimuus.

TAUSTAA

Muut vuosien 2007–2013 koheesiopolitiikkaa koskevat säännökset ovat neljässä erityisasetuksessa, joissa säädetään

Koheesiopolitiikan taloudellinen perusta kaudella 2007–2013 on toimielinten välisessä sopimuksessa ja vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä.

TavoitteetRahoitusvälineet
LähentyminenEAKR
ESR
Koheesiorahastot
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyysEAKR
ESR
Euroopan alueiden välinen yhteistyöEAKR

VIITTEET

SäädösVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissaEUVL

Asetus (EY) N:o 1083/2006

1.8.2006

-

EUVL L 210, 31.7.2006

MuutossäädöksetVoimaantuloTäytäntöönpanon määräaikajäsenvaltioissaEUVL

Asetus (EY) N:o 1341/2008

24.12.2008

-

EUVL L 348, 24.12.2008

Asetus (EY) N:o 85/2009

30.1.2009

-

EUVL L 25, 29.1.2009

Asetus (EY) N:o 284/2009

9.4.2009

-

EUVL L 94, 8.4.2009

Asetus (EU) N:o 539/2010

25.6.2010

-

EUVL L 158, 24.6.2010

Asetus (EU) N:o 1310/2011

23.12.2011

-

EUVL L 337, 20.12.2011

Asetus (EU) N:o 1311/2011

20.12.2011

-

EUVL L 337, 20.12.2011

Asetus (EU) N:o 423/2012

23.5.2012

-

EUVL L 133, 23.5.2012

Neuvoston asetukseen (EY) N:o 1083/2006 tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto  on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission päätös 2010/802/EU, tehty 21 päivänä joulukuuta 2010, vapautuksesta asetuksen (EY) N:o 1681/94 5 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1831/94 5 artiklan 2 kohdan mukaisen erityisen kertomuksen laatimisesta, kun kyseessä ovat tietyt epäsäännönmukaisuudet toimissa, joihin on saatu yhteisrahoitusta rakennerahastoista ja koheesiorahastosta ohjelmakaudella 2000–2006 [EUVL L 341, 23.12.2010].

Komission päätös 2007/766/EY, tehty 14 päivänä marraskuuta 2007, luettelon laatimisesta niistä alueista, joille voidaan myöntää rahoitusta liittymistä valmistelevan tukivälineen rajatylittävän yhteistyön osa-alueella rajatylittävään yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja edunsaajamaiden välillä vuosina 2007–2013 [EUVL L 310, 28.11.2007].

Komission päätös 2006/769/EY, tehty 31 päivänä lokakuuta 2006, luettelon laatimisesta niistä alueista, jotka voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastolta vuosina 2007–2013 toteutettavan Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen rajat ylittävien ja valtioiden välisten ohjelmalohkojen perusteella [EUVL L 312, 11.11.2006].

Komission päätös 2006/597/EY, tehty 4 päivänä elokuuta 2006, rakennerahastoista erityistä siirtymäkauden rahoitusta alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella vuosina 2007–2013 saavista alueista [EUVL L 243, 6.9.2006].

Komission päätös 2006/596/EY, tehty 4 päivänä elokuuta 2006, koheesiorahastorahoitukseen vuosina 2007–2013 oikeutetuista jäsenvaltioista [EUVL L 243, 6.9.2006].

Komission päätös 2006/595/EY, tehty 4 päivänä elokuuta 2006, rakennerahastorahoitukseen lähentymistavoitteen perusteella vuosina 2007–2013 oikeutetuista alueista [EUVL L 243, 6.9.2006].

Viimeisin päivitys 31.01.2013
Oikeudellinen huomautus | Tietoa sivustosta | Haku | Yhteydenotot | Sivun alkuun