Perustiedot
Pääkaupunki: Luxemburg
Viralliset EU-kielet: ranska, saksa
EU:n jäsenmaa: 1.1.1958 alkaen
Rahayksikkö: euro. Euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 26.3.1995 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 2 595 km2
- Väkiluku: 660 809 (2023)
Valtiomuoto
Luxemburgin suurherttuakunta on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia. Sen hallitusta johtaa pääministeri, ja valtionjohtaja on suurherttua, jolla on vain muodollisia oikeuksia. Toimeenpanovalta on hallituksella. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein, ja niillä valitaan lakiasäätävänä elimenä toimivaan yksikamariseen parlamenttiin 60 jäsentä.
Maa on jaettu 4 vaalipiiriin, 12 hallinnolliseen kantoniin ja 105 kuntaan. Kunnista 12:lla on kaupungin asema, ja suurin niistä on Luxemburgin kaupunki. Luxemburgin kaupunki on Brysselin ja Strasbourgin ohella yksi EU:n toimielinten virallisista toimipaikoista. Luxemburgissa on kolme virallista kieltä: ranska, saksa ja luxemburg. Näistä ranska ja saksa ovat EU:n virallisia kieliä.
Kauppa ja talous
Luxemburgin BKT asukasta kohti on Euroopan unionin korkein, 90 900 euroa, eli se ylittää selvästi EU:n keskiarvon (35 500 euroa). Sen osuus on 0,5 prosenttia koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vienti ja tuonti)
Luxemburgilla on 6 edustajaa Euroopan parlamentissa: luxemburgilaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Luxemburgin-toimisto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Luxemburgin hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Luxemburgin puheenjohtajakaudet:
tammikuu–kesäkuu 1960 | tammikuu–kesäkuu 1963 | tammikuu–kesäkuu 1966 | tammikuu–kesäkuu 1969 | tammikuu–kesäkuu 1972 | tammikuu–kesäkuu 1976 | heinäkuu–joulukuu 1980 | heinäkuu–joulukuu 1985 | tammikuu–kesäkuu 1991 | heinäkuu–joulukuu 1997 | tammikuu–kesäkuu 2005 | heinäkuu–joulukuu 2015 | tammikuu–kesäkuu 2029
Luxemburgista Euroopan komission jäseneksi on valittu Nicolas Schmit, jonka vastuualueina ovat työllisyys ja sosiaaliset oikeudet.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Luxemburgin-edustusto
Luxemburgilla on 6 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon vaikutukset eri maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Luxemburgilla on 6 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Luxemburg pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Kuinka paljon Luxemburg maksaa ja saa EU:ssa?
EU:n talousarvion avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:n talousarvioon maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarviossa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Luxemburgissa
EU:n talousarviovaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Luxemburgissa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.