Navigointipolku

EU:n perussopimukset

Euroopan unionin perustana ovat oikeusvaltion periaatteet. Tämä tarkoittaa, että kaikki EU:n toiminta perustuu EU:n jäsenmaiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin. Jos esimerkiksi jotakin politiikanalaa ei mainita missään perussopimuksessa, komissio ei voi tehdä kyseistä alaa koskevaa lakiehdotusta.

Perussopimus on EU:n jäsenmaiden kesken tehty sitova sopimus. Siinä määritellään EU:n tavoitteet, EU:n toimielimiä koskevat säännöt ja päätöksentekomenettelyt sekä suhteet EU:n ja sen jäsenmaiden välillä.

Perussopimusten muuttamisen tarkoituksena on tehdä EU:n toiminnasta tehokkaampaa ja avoimempaa, valmistella uusien jäsenmaiden liittymistä sekä tuoda mukaan uusia yhteistyömuotoja, kuten yhteinen raha.

Perussopimusten puitteissa EU:n toimielimet voivat hyväksyä lainsäädäntöä, jonka jäsenmaat panevat täytäntöön. Perussopimukset, muu lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja lainsäädäntöehdotukset löytyvät lyhentämättöminä EU-lainsäädännön tietokannasta EUR-Lexistä .

Koko teksti:


Tärkeimmät perussopimukset ovat

Lissabonin sopimus

Allekirjoitus : 13.12.2007

Voimaantulo : 1.12.2009

Tavoite : EU:n toiminnan demokraattisuuden ja tehokkuuden lisääminen ja EU:n yhteisen äänen vahvistaminen keskusteltaessa ilmastonmuutosasioiden kaltaisista globaaleista kysymyksistä.

Tärkeimmät muutokset : Euroopan parlamentin vallan lisääminen, neuvoston äänestyskäytännön uudistaminen, mahdollisuus kansalaisaloitteen tekemiseen, Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden korkean edustajan virkojen perustaminen sekä EU:n uuden ulkosuhdehallinnon perustaminen.

Lissabonin sopimuksessa määritellään entistä selkeämmin, milloin toimivalta kuuluu

  • EU:lle
  • EU:n jäsenmaille
  • sekä EU:lle että jäsenmaille.

Sopimuksessa Euroopan perustuslaista (2004) tavoitteet olivat samankaltaisia kuin Lissabonin sopimuksessa. Tämä sopimus allekirjoitettiin, mutta sitä ei ratifioitu.

Nizzan sopimus

Allekirjoitus : 26.2.2001

Voimaantulo : 1.2.2003

Tavoite : EU:n toimielinten uudistaminen siten, että EU toimii tehokkaasti myös 25 jäsenmaan yhteisöksi laajennuttuaan.

Tärkeimmät muutokset : Komission kokoonpanon muuttaminen ja neuvoston äänestysjärjestelmän tarkempi määrittely.

Nizzan sopimus lyhentämättömänä

Amsterdamin sopimus

Allekirjoitus : 2.10.1997

Voimaantulo : 1.5.1999

Tavoite : EU:n toimielinten uudistaminen tulevien jäsenmaiden liittymistä silmällä pitäen.

Tärkeimmät muutokset : EU:n ja ETY:n perussopimusten muuttaminen, uudelleennumerointi ja konsolidointi. Päätöksenteon avoimuuden lisääminen (yhteispäätösmenettelyn käytön lisääminen äänestyksissä).

Amsterdamin sopimus lyhentämättömänä

Sopimus Euroopan unionista – Maastrichtin sopimus

Allekirjoitus : 7.2.1992

Voimaantulo : 1.11.1993

Tavoite : Euroopan talous- ja rahaliiton valmistelu ja poliittiseen unioniin kuuluvien käsitteiden (kansalaisuus, yhteinen politiikka ulko- ja sisäasioissa) käyttöönotto.

Tärkeimmät muutokset : Euroopan unionin perustaminen ja parlamentin päätöksentekovaltaa lisäävän yhteispäätösmenettelyn käyttöönotto. EU-maiden hallitusten väliset uudet yhteistyömuodot esimerkiksi puolustus-, oikeus- ja sisäasioissa.

Maastrichtin sopimus lyhentämättömänä

Euroopan yhtenäisasiakirja

Allekirjoitus : 17.2.1986 (Luxemburg) / 28.2.1986 (Haag)

Voimaantulo : 1.7.1987

Tavoite : Toimielinten uudistaminen Portugalin ja Espanjan jäsenyyttä varten sekä päätöksenteon nopeuttaminen yhtenäismarkkinoita varten.

Tärkeimmät muutokset : Määräenemmistöäänestyksen laajentaminen neuvostossa (minkä seurauksena yksittäisen maan on vaikeampi kumota lakiehdotuksia veto-oikeudellaan), yhteistyö- ja hyväksyntämenettelyjen käyttöönotto sekä Euroopan parlamentin vaikutusvallan lisääminen.

Euroopan yhtenäisasiakirja lyhentämättömänä

Sulautumissopimus – Brysselin sopimus

Allekirjoitus : 8.4.1965

Voimaantulo : 1.7.1967

Tavoite : Toimielinten rationalisoiminen.

Tärkeimmät muutokset : Yhden, kolmea Euroopan yhteisöä (ETY, Euratom ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) palvelevan komission ja neuvoston luominen. Kumottu Amsterdamin sopimuksella.

Sulautumissopimus lyhentämättömänä

Rooman sopimukset – EY:n ja Euratomin perustamissopimukset

Allekirjoitus : 25.3.1957

Voimaantulo : 1.1.1958

Tavoite : Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustaminen.

Tärkeimmät muutokset : Euroopan integraation laajentaminen yleiseen talousyhteistyöhön.

Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus

Allekirjoitus : 18.4.1951

Voimaantulo : 23.7.1952

Voimassaolo päättyi : 23.7.2002

Tavoite : Keskinäisen riippuvuuden lisääminen hiilen ja teräksen tuotannossa siten, ettei yksi maa enää voisi toteuttaa armeijan liikekannallepanoa muiden maiden tietämättä. Sopimus lievitti toisen maailmansodan jälkeisiä epäluuloja ja jännitteitä. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolo päättyi vuonna 2002.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus lyhentämättömänä

Uusien maiden liittyessä EU:hun on perustamissopimuksia muutettu seuraavasti:

  • 1973 (Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta)
  • 1981 (Kreikka)
  • 1986 (Espanja ja Portugali)
  • 1995 (Itävalta, Suomi ja Ruotsi)
  • 2004 (Tšekki, Kypros, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia)
  • 2007 (Bulgaria ja Romania)
  • 2013 (Kroatia).

 Ladattavat tiedostot

  • Euroopan unionin oikeuden perusteet pdf - 3 MB [3 MB] Deutsch (de) English (en) français (fr)  

YHTEYDENOTOT

Yleisluontoiset kyselyt

Soita numeroon
00 800 6 7 8 9 10 11 Tietoa puhelinpalvelusta

Lähetä sähköpostia

EU-elinten yhteystiedot, vierailut ja mediakontaktit

Auta meitä kehittämään sivustoa

Löysitkö etsimäsi tiedon?

KylläEn

Mitä tietoa etsit?

Kerro ehdotuksesi.